Ortahisarista Sobesosiin: Ürgüpin linna, piipumaiset kalliot ja kivikylä.

Aloita reitiltä Ortahisarissa, aivan kaupungin keskeltä kohoavan kalliolinnan juurella. Kulttuuriportaali kertoo, että Kulttuurikeskus sijaitsee noin kilometrin päässä kaupungista Urgupin ja Nevşehirin välisellä tiellä, ja linna on nähtävissä päätiestä. Siksi on hyvä aloittaa pysähtymällä tien varressa turvallisessa paikassa ennen kaupunkiin saapumista ja ihailemalla linnaa kaukaa, sillä se kohoaa yksittäisenä massana talojen seassa. Paikalliset kutsuvat tätä kiveä nimellä Sivrikaya. Englanninkielinen Wikipedia mainitsee myös, että kaupungin nimi oli Potamia bysanttilaisella aikakaudella. Linnan korkeus vaihtelee lähteiden mukaan: Kulttuuriportaali mainitsee, että se on yli viisikymmentä metriä, Kuren tietosanakirja ja Kappadokian kulttuurireitti noin 86 metriä, kun taas englanninkielinen Wikipedia kertoo sen olevan 90 metriä. Riippumatta siitä, minkä luvun valitset, kyseessä on luonnollinen kiviaines, joka koostuu tufasta, ja sen sisällä on ihmisen kaivertamia huoneita, portaita ja tunneleita. On epävarmaa, milloin linnan kaivertaminen aloitettiin. Paikallisten lähteiden mukaan ensimmäiset kaiverrukset ovat peräisin hittiläiseltä ajalta, kun taas Kuren tietosanakirja korostaa, että tarkkaa päivämäärää ei tiedetä, ja alueella on jäänteitä sekä roomalaiselta että bysanttilaiselta ajalta. Kulttuuriinventaarion mukaan paikallisen perimätiedon mukaan linna siirtyi osmanien hallintaan vuonna 1470, kun İshak Paşa hyökkäsi Karamanoğullarin alueelle yhdessä Uçhisar- ja Başhisar-linnojen kanssa. Kävele ylämäkeen linnan luo, sillä, kuten Wikipediassa kerrotaan, Ortahisarissa talot nousevat porrastetusti ylöspäin kohti linnaa, ja tämän järjestelyn näkee parhaiten kävellen. Matkan varrella kiinnitä huomiota vanhojen kivitalojen ulkoportaisiin. Englanninkielinen Wikipedia kertoo, että useimpien näiden talojen yläkerrokset on rakennettu ilman laastia, käyttäen tufilohkareita, ja yläkerralle pääsee tufilevyistä tehtyjen ulkoportaiden kautta. Samassa lähteessä mainitaan myös, että uudemmat rakennukset on tehty samasta kivestä, mutta lohkareet on leikattu tasaisiksi, ja ulkoseinät on peitetty valkoisella kalkilla. Saapuessasi linnan sisäänkäynnille, tarkista sisäänpääsyn ehdot ja ajantasaiset tiedot Ortahisar kunnan ilmoitustaululta. Linnan avaaminen uudelleen yleisölle on pitkän suojelutyön tulos. World Architecture Community -sivustolla julkaistun projektin esittelyn mukaan linna suljettiin yleisöltä vuonna 2003, koska luonnollis Kun laskeudut Kaleen, kiinnitä huomiota taloihin, jotka on rakennettu rinteisiin päin laaksoja. Monet näistä ovat Ortahisarin kuuluisia kivivarastoja. Wikipedian mukaan lähes kaikki nämä laaksojen rinteisiin kaiverretut varastot on tarkoitettu säilyttämään alueella viljeltyjä perunoita ja omenoita sekä Välimereltä tuotuja appelsiineja ja sitruunoita. Englanninkielisen Wikipedian mukaan näissä obsidiaanista (tüf) valmistetuissa luolissa lämpötila pysyy noin 10 asteessa ympäri vuoden, ja tuotteita voidaan säilyttää niissä jopa yhdeksän kuukautta. Wikipedian mukaan kaupunkia kutsutaan "Kappadokian varastoksi" juuri näiden varastojen vuoksi, ja se liittyi vuonna 2026 kansainväliseen Cittaslow-järjestöön, mikä teki siitä alueen ensimmäisen "rauhallisen kaupungin". Sama lähde mainitsee myös, että osa näistä varastoista on nykyään käytössä majoitus- ja ruokapaikkoina; älä mene luvatta käytössä olevaan varastoon, vaan katso sitä ulkopuolelta. Ota valokuvia linnasta kaupungin alemmista kaduista, ja korosta kuvissa talojen kattoja. Obsidiaanin väri näyttää lämpimämmältä aamulla ja illalla. Täältä voit kääntyä Nevşehir-Ürgüp-tielle ja ajaa lyhyen matkan itään, Ürgüpin sisäänkäynnille, mikä vie sinut seuraavaan kohteeseen, Üç Güzelleriin (Kolme kaunista).

Lähteet: Kültür Portalı, Ortahisar Kalesi; Küre Ansiklopedi, Ortahisar Kalesi; World Architecture Community, Ortahisar Castle Conservation Project; Vikipedi, Ortahisar.

Ortahisar'dan Nevşehir-Ürgüp yoluna doğru ilerlerken, Ürgüp'e yaklaşırken "Üç Güzeller" adlı oluşum yol kenarında sizi karşılar. CNN Türk'ün haberine göre, bu peribacaları grubu Nevşehir-Ürgüp yolunda bulunur ve iki büyük ve bir küçük peribacasıdan oluşur. Anadolu Ajansı'ndan alınan Haber7 haberine göre, insanlar bu üç oluşumu baba, anne ve çocuk olarak tanımlar, ve birbirlerine yakın konumlanmaları onları bölgenin sembollerinden biri yapmıştır. Aracınızı düzenlenmiş alana park edin ve öncelikle gözlem noktasına çıkın; CNN Türk, ziyaretçilerin Üç Güzeller'i bu gözlem noktasından izlediğini belirtir. Buradan, peribacalarının arkasındaki vadiyle birlikte nasıl tek bir manzara oluşturduğunu görebilirsiniz. Şimdi, gözlerinizi oluşumların tepelerindeki koyu renkli kısımlara odaklayın, çünkü bu noktanın asıl öğretisi jeolojiyle ilgilidir. Nevşehir Valiliği'nin peribacaları hakkındaki sayfasında, volkanik faaliyetlerle bölgeye yayılan tüf tabakalarının yağmur ve rüzgarla aşındığı ve farklı yüksekliklerde kaya sütunlarının bu şekilde oluştuğu anlatılır. Aynı sayfaya göre, bazı oluşumların üst kısımlarında daha dayanıklı kayalar korunur, bu nedenle konik şekiller ve kaya başlıkları belirginleşir. Üç Güzeller'de bu mekanizmayı ders kitabındaki gibi gözlemleyebilirsiniz: sert başlık, altındaki daha yumuşak kısmı yağmura karşı bir şemsiye gibi korur. Başlığın gövdeye oturduğu çizgiye bakın; burada iki farklı kayanın renk ve doku farkı en belirgin şekilde görülebilir. Valilik, bu oluşumların aşınmasının hala devam ettiğini ve peribacalarının değişen iklim koşulları ve insan faaliyetleri karşısında hassas bir miras olduğunu vurgular. Bu hassasiyetin izlerini Üç Güzeller'de gözle görmek mümkündür. CNN Türk'ün haberine göre, bazı ziyaretçiler oluşumlara isimler kazımış, kalpler çizmiş veya sprey boyayla yazı yazmış, bu da binlerce yılda oluşan yapıları tahrip etmiştir. Oluşumlara dokunmayın, üzerlerine tırmanmayın ve çevredeki yumuşak toprak sırtlarda yoldan dışarı basmayın. Peribacalarının adıyla ilgili bir de halk hikayesi vardır. Bengütürk'ün aktardığına göre, bir kralın kızı halktan bir çobanla aşık olur, ikisi saraydan kaçar ve yıllar sonra bir çocukları olur. Hikayeye göre, peşlerine düşen askerler aileyi vadide bulduğunda, üçü birlikte bir peribacasına dönüşür. Bu bir efsanedir, ancak oluşumlara baktığınızda, iki büyük ve bir küçük peribacası neden bir aileye benzetildiğini anlamak kolaydır. Haber7'deki habere göre, Ürgüp Belediyesi alanın çevresini düzenlemiş ve bölgenin "güzel atlar diyarı" olarak bilinen özelliğinden ilham alarak alana at figürleri yerleştirmiştir. Bu figürler fotoğraf çekimi için hazırlanmış bir dekorasyondur; peribacalarını tek başına çekmek isterseniz, birkaç adım yana geçerek kareyi yeniden düzenleyin. Fotoğraf için sabah Sinun ei tarvitse viipyä tässä pysähdyspaikassa pitkään, mutta älä myöskään kiirehdi, sillä seuraavat kaksi pysähdystä vievät sinut luonnon muovaamista kivimuodostelmista ihmisen luomiin kivikyliin. Laskeudu Ürgüpin keskustaan "Üç Güzeller" -pysäkillä ja suuntaa etelään kohti Mustafapašaa, joka sijaitsee noin viisi kilometriä Ürgüpin eteläpuolella Kulttuurikeskuksen mukaan. Lähde: Nevsehirin maakunta, "Peribacaları" (Hattara-luolat); CNN Türk; Haber7 (Anadolu Ajansı); Bengütürk.

Saavuttuasi Mustafapaşaan, jätä autosi kylän sisäänkäynnille, sillä tämä paikka on parasta tutkia kävellen. Kulttuuriportaali kertoo, että kylä sijaitsee viisi kilometriä Ürgüpin eteläpuolella ja että sen muinainen nimi oli Sinasos. Wikipedian mukaan kylä on rakennettu viiden kukkulan juurelle, joten sen kadut ovat jatkuvasti ylä- ja alamäkiä, ja jokainen mutka paljastaa uuden rinteen. Ennen kuin aloitat kävelyn, muista kylän historiaa, sillä monet nykyään nähtävät upeat kivitalot ovat peräisin vain yhdestä vuosisadasta. Wikipedia kertoo, että Sinasos oli 1800-luvulla yksi Kapadoikian rikkaimmista asutuksista, ja kaupungin ulkopuolella kaupankäynnillä rikastuneet asukkaat rakennuttivat kotikaupunkiinsa suuria kartanoita ja julkisia rakennuksia. Saman lähteen mukaan kaupunkia kutsuttiin tuolloin "Idän helmeksi". Kapadoikian yliopiston sivusto kertoo, että 1800-luvun ja 1900-luvun alun olivat kaupungin kukoistuskautta, jolloin Istanbulissa kaupankäynnillä rikastuneet rakennuttivat itselleen upeita taloja. Wikipedian mukaan vuonna 1924 tapahtuneessa väestönvaihdossa kylän kreikkalaiset asukkaat lähtivät, ja heidän tilalleen tuotiin perheitä nykyisestä Kreikasta, Jervenistä. Küre-tietosanakirja kertoo, että kylän nimi on peräisin Seyyid Mustafa Pašasta, joka rakennutti lähteitä ratkaistakseen vesipulan, ja että tämä nimi virallistettiin vuonna 1966, kun kunta perustettiin. Aloita kävely kylän keskustasta ja etsi ensin Mehmet Şakir Paşa -medressan koristeltu sisäänkäynti. Wikipedia kertoo, että medressa perustettiin vuonna 1899. Kapadoikian yliopiston sivusto kuvaa tätä sisäänkäyntiä harvinaislaatuisena monumentaalisena teoksena osmanien aikakaudelta, ja korostaa sen porrastettuja kaaria, pylväitä sekä kasvi- ja geometrisia koristeita, jotka tekevät siitä alueen kivimuurareiden mestariteos. Huomaa, että myös sisäänkäynnin yläpuolella oleva teksti on osa koristeohjelmaa. Seuraavaksi suuntaa kaduille ja tutki yksitellen kartanoiden sisäänkäyntejä. Saman sivuston mukaan useimpien sisäänkäyntien ovet ovat puuta ja kaksilehtisiä, ja kiviosissa yleisimpiä ovat pyöreät ja matalat kaaret. Jokainen sisäänkäynti on suunniteltu eri tavalla. Joissakin sisäänkäynneissä on yleisiä koristeita, kuten elämänpyörä, kun taas toisissa on kivikaiverruksia, jotka heijastavat omistajan henkilökohtaista makua. Etsi myös ovikahvat: sivusto kertoo, että Sultanidis-kartanon, joka nykyään on Kap Reitin puolivälissä laskeudutaan Maraşoğlu-sillalle; Wikipedian mukaan tämä kivisilta on yksi kylän vanhimmista rakennuksista ja yhdistää nykyään kahta asuinaluetta. Wikipedian mukaan kylässä on 12 suihkulähdettä, joista vanhin on 1600-luvun lopulla rakennettu Gazi Sokak -suihkulähde. Kaksi Seyyid Mustafa Pašan nimellä tunnettua suihkulähdettä on rakennettu vuonna 1804, kuten samasta lähteestä käy ilmi; etsikää niitä ohittaessanne. Kylän ympäristön laaksoissa on myös kallioon hakattuja rakennelmia, mutta tämä reitti keskittyy Mustafapašan kivirakenteiseen arkkitehtuuriin. Juuri ennen väestönvaihtoa, kesällä 1924, kaikki kylän rakennukset ja jokapäiväinen elämä dokumentoitiin ammattivalokuvaajan toimesta, ja nämä valokuvat julkaistiin albumina Ateenassa. Wikipedian mukaan tämä albumi julkaistiin myös kirjana Turkissa vuonna 2007; näin on mahdollista verrata nykyisten rakennusten julkisivuja niiden ulkonäköön sata vuotta sitten. Kylä julistettiin matkailukeskukseksi vuonna 1981, ja vuonna 2021 se valittiin World Tourism Organizationin parhaiden matkakylien joukkoon. Kulttuuriportaali mainitsee tämän tunnustuksen. Kulttuuriportaalin mukaan Kapadokyan yliopisto, jonka pääkampus sijaitsee Mustafapašassa, on tehnyt yhteistyötä paikallisten kanssa kylän kunnostus- ja julkisivuremonttihankkeissa. Jos aikaa on, tehkää lyhyt poikkeama kylän lähellä sijaitsevalle Damsa-patolammelle; Kulttuuriportaali kuvailee sitä mäntyjen peittämäksi virkistysalueeksi. Jatkatte Mustafapašasta etelään, kohti Şahinefendi-kylää, sillä reitin päätepiste, Sobesos, sijaitsee tämän kylän alueella.
Lähteet: Kulttuuriportaali, Mustafapaşa-kylä; Kapadokyan yliopisto, Sinasos-portit; Küre-tietosanakirja, Mustafapaşa-kylä; Wikipedia, Mustafapaşa.

Sobesos, reitin viimeinen pysähdyspaikka, sijaitsee noin 25 kilometrin päässä Ürgüpistä, Şahinefendi-kylän alueella. Kaupunki sijaitsee Damsa-laakson eteläpuolella, matalien kukkuloiden ympäröimänä. Wikipedian mukaan alueella havaittiin joitain raunioita, jolloin siellä tunnistettiin muinainen kaupunki, ja kaivaukset aloitettiin vuonna 2002 Nevşehirin museoviraston toimesta. Kuren mukaan kaivaukset suoritettiin vuosina 2002–2005 ja 2010–2011, ja Yeni Birlikin mukaan työt jatkuvat edelleen Nevşehirin Hacı Bektaş Veli -yliopiston arkeologian osaston kaivuspäällikön johdolla. Tämä pysähdyspaikka muodostaa tietoisen kontrastin koko päivän näkemiinne kallioon hakattuihin asutuksiin. Kaivuspäällikkö kertoo samassa uutisessa, että toisin kuin kallioon hakattujen asutusten, täällä siviili- ja julkisen arkkitehtuurin rakennukset ovat levittäytyneet avoimelle maastolle, ja Sobesos voidaan verrata kaupunkeihin, kuten Tyana ja Mokissos. Tarkista matkaa ennen lähtöä Kulttuuri- ja matkailuministeriön tiedotteista ajantasaiset tiedot vierailuehdoista. Alueelle päästyäsi kävele raunioita suojaavan katon alla. Uutisen mukaan vierailijoiden käytössä on osa alueesta, joka on mosaiikkilattioilla varustettu huvila, jonka uskotaan kuuluneen aatelistolle. Kuren mukaan alueen varhaisin tunnettu rakennus on Villa I, joka oli alun perin paikallisen eliitin asuinpaikka. Rakennuksen varhaisessa vaiheessa on ulkopuolella pylväskäytävä, sisäänkäynti on pohjoispuolella olevasta ovesta, ja sisätiloissa on huoneita, jotka muodostavat L-kirjaimen muotoisen pihan. Rakennuksen erityispiirre ovat lattiaa peittävät geometriset mosaiikit; tutustu niihin ensin hitaasti, reunasta reunaan. Kuren mukaan mosaiikeissa on tähti-, nelikulmio- ja kukkamotiivien lisäksi myös kaurismetsäkanalottimotivo. Villaa käytettiin myöhemmissä vuosisadoissa eri tarkoituksiin, mutta Kuren mukaan sen yleissuunnitelma ja mosaiikit ovat säilyneet hyvin. Seuraavaksi siirry kaupungin pohjoispäässä sijaitsevaan kylpylään. Kuren mukaan kylpylä on anatolialaisen tyyppisen kylpylän muunnelma, ja sen pohjapiirros on L-kirjaimen muotoinen. Lämpimät, viileät ja kaksi kylmää osio sijaitsevat lännestä itään, kun taas pukuhuone ja höyryhuone ovat pohjoisesta etelään. Kuren mukaan kylpylän lämmitys toteutettiin hypocaust-tekniikalla, jossa kuuma ilma kiersi lattian alla; pidä tämä Älä astu mosaiikkien päälle äläkä kiipeä seinien perustuksiin, jotka ulottuvat katon ulkopuolelle, sillä ne ovat edelleen aktiivisen kaivauksen alueella. Uutiskanava Yeni Birlikin mukaan kaivauksissa on löydetty paitsi roomalaisaikaisia rakenteita, myös neoliittisen ja pronssikauden aikaisia asutuksen jäänteitä, ja kaivauksien johtaja on arvioinut, että asutus saattaa olla nykyistäkin suurempi. Valokuvia otettaessa on hyvä muistaa, että katon varjo voi luoda voimakkaita kontrasteja mosaiikeissa; pilvisenä päivänä tai iltavalaistuksessa värit näyttävät tasaisempina. Päivän päätteeksi kannattaa vielä katsella ympäröivää avointa aluetta: toisin kuin aamulla käymässäsi kallion sisällä, täällä kaupunki on rakennettu maan päälle. Paluumatkalla voit kulkea samaa reittiä ja saapua Ürgüpiin Mustafapaşasta, ja voit viettää päivän loppupuolen Ürgüpin keskustassa. Lähteet: Kültür Portalı, Sobesos antiikin kaupunki; Küre Ansiklopedi, Sobesos antiikin kaupunki; Yeni Birlik; Vikipedi, Sobesos.