Miss Turkki.

Tässä esittelyssä: Perheemme "Miss Turkki", vaikka kruunua ei ole!

Ali Cüneyt Kılcıoğlun kirjoittama näytelmä "Miss Turkey" kutsuu meidät ironisella lähestymistavallaan kertomaan Miss Turkey -kilpailuun osallistuvien naisten tarinoita, heidän kamppailujaan ja uskomuksiaan. Näytelmän nimen ironia erottaa sen myös muista teoksista. Näytelmä on tulkinta siitä, kuinka naisen kehoa on vuosien ajan pidetty "kulutuksen ja nautinnon välineenä", mutta hänen sieluaan on jatkuvasti sivuutettu. "Kauneuskilpailut" eivät todellisuudessa edistä naisen identiteetin arvokkaan ilmaisun, vaan ne ovat osoitus siitä, että todellinen "kuningatar" on se, joka selviää yhteiskunnan paineista ja ennakkoluuloista, ja joka edustaa marginalisoitujen, syrjäytettyjen ja jopa kuolleiden naisten identiteetin ja elämän jatkumisen vahvuutta.

"Miss Turkey" -peli tarjoaa tässä mielessä ainutlaatuisen lähestymistavan sekä sisällön että muodon suhteen. Erityisesti avioituneet naiset, jotka kokevat petoksen ja syrjinnän, kohtaavat näitä käsitteitä tarinassa, ja elokuva tarjoaa sekä "sosiologisia" että "psykologisia" analyysejä, jättäen meidät pohtimaan. Tässä kohdassa "muoto" astuu kuvaan. Sen sijaan, että nainen kertoo kokemuksistaan itkien, hän käyttää "huumoria" kertoakseen niistä, ja tämä ei saa meitä surullisiksi tai täysin nauramaan, vaan pikemminkin vieraannuttaa meidät ja herättää tietoisuutta sekä saa meidät ajattelemaan. Kyllä, me voimme nauraa tilanteelle, mutta koska elokuva on rakennettu hyvin etäisestä näkökulmasta, kaikki on tasapainossa. Naisten tulisi jatkaa tarinoidensa kertomista, eikä pitäisi sanoa "taas yksi naisten tarina", koska jokaisessa tarinassa on erilainen sosiaalinen näkökulma, erilainen lopputulos ja erilainen opetus. Jokaisen tarinan sekä sisältö että muoto ovat erilaisia.

Tapahtumien nopea muutos ja niiden väliset yhteydet, sekä se, että yksi ainoa näyttelijä esittää useita hahmoja – sekä naisia että miehiä – tarjoavat ainutlaatuisen kokemuksen sekä näyttelijäntyön että katsojakokemuksen kannalta. Tämä esitystapa täyttää tekstin lupauksen Ece Özdikicin vakuuttavan ja sydämellisen roolisuorituksen myötä, mikä tekee siitä viime vuosien merkittävimpien näyttelijöiden joukkoon kuuluvan suoritus.

Tuottaja: Erdem Doğan Kirjoittaja: Ali Cüneyd Kılcıoğlu
Ohjaaja ja konseptisuunnittelu: İdil Uygur.
Projektisuunnittelu: Mustafa İri.
Julisteen kuva: Emrah Yağız.
Julisteen suunnittelu: Galip Aksular.
Tuotanto: Sanat Organizasyon.