
Aydede
Ekin kasvoi Istanbulissa 1990-luvulla. Eräänä päivänä hän lähti ulos illalla. Kuu oli hänen kotinsa yläpuolella. Ekin käveli, käyttäen kuuta kompassina. Kun hän nosti päänsä, kuu ei ollutkaan enää siinä, vaan sen sijaan se oli kahden kadun puolivälissä. Hän oli eksynyt. Pelokkaana hän kysyi: "Missä kotini on, kuu?" Kuu ei vastannut. Ekin juoksi toiselle kadulle ja näki isänsä olevan pahoinpideltynä. Hän pakeni paikalta. Äitinsä kannustamana hänestä tuli asianajaja. Kuitenkin asianajajaliitto määräsi hänet aina käsittelemään tapauksia, jotka aiheuttivat kohua yhteiskunnassa. Ekin huomasi vastentahtoisesti puolustavansa syyllisiä, vaikka hän itse ei ollut tehnyt mitään. Ekin jatkoi saman kysymyksen esittämistä joka kerta, kun hän lähti oikeustalolta ja kulki näiden kahden kadun välillä. Ja eräänä lauantaina hän huomasi vahingossa olevansa İstiklal-kadulla.
-Tämä peli on omistettu kaikille äideille, jotka etsivät oikeutta.-
Kirjailija/Ohjaaja/Näyttelijä: Bilgin Metin Yadırgı.
Yleiskoordinaattori/Apulaisohjaaja: Leyla Karaman.
Valaistussuunnittelu: Merve Gök.
