Siirry pääsisältöön
Radar Türkiye
Löydä tapahtumat sovelluksessa
Avaa
Radar Türkiye
Ylängön reunalta karavaanireitille, Kivikaupungista Obrukin järvelle.
Kulttuurinen4 Pysäkki

Ylängön reunalta karavaanireitille, Kivikaupungista Obrukin järvelle.

Ei vielä arvioita

Kirjaudu sisään tykätäksesi ja arvioidaksesi

Tämä reitti ei keskity Konyn keskustan monumentteihin, vaan sen ympäristöön. Yhden päivän aikana matka kulkee etelään ja länteen, alkaen tulivuorikivistä ja päättyen Aksayrayhin, kulkien vanhaa karavaanireittiä pitkin kahden seldžukkien aikaisen majatalon luona. Kaikkia neljää pysähdystä yhdistää tie: Kilistra sijaitsi muinaisella Kuninkaantie-reitillä, Sille oli yksi vanhan reitin majapaikka Istanbulin ja Jerusalemin välillä, ja Zazadin- sekä Obruk-majatalot sijaitsivat alueella, jota karavaanit käyttivät matkatessaan Konysta Kappadokiaan 1300-luvulla.

Ensimmäinen pysähdys on Kilistra, joka sijaitsee Gökyurtissa, noin 50 kilometriä Konyn etelään. Tällä alueella on asuttu jo vuosisatoja, ja bysanttilaisaikana pehmeästä tulivuorikivestä kaiverrettuja asuntoja, vesivarastoja ja tarkastuspisteitä on rakennettu viiteen eri kallionkielekkeeseen. Aamun valossa kalliopinnat ovat parhaimmillaan, joten päivä kannattaa aloittaa täältä.

Toinen pysähdys on Sille, joka sijaitsee noin 8 kilometriä Konyn pohjoisessa. Syvän laakson rinteille rakennetut kivitalot, puroa pitkin kulkevat sillat, kunnostettu osmanien aikainen kylpylä ja laakson yläpuolella oleva patolampi muodostavat tämän alueen ainutlaatuisen ilmeen. Tämä on myös paras paikka lounaalle.

Iltapäivällä reitti jatkuu Konyn itäpuolelta Aksayrayhin johtavaa tietä pitkin. Noin 22 kilometrin päässä, Tömekin lähellä, sijaitsee Zazadin-majatalo, jonka rakennutti viziri Sadeddin Köpek vuosien 1235 ja 1237 välillä. Tämä on yksi parhaiten säilyneistä seldžukkien aikaisista majataloista, jossa on kivestä muurattu seinät, kaksivärinen portti ja kupolikatto.

Viimeinen pysähdys on Obruk-majatalo, joka sijaitsee saman tien varrella, Karatayn alueella, lähellä Kızören Obruğu -nimistä, alueen suurinta kraaterijärveä. Päivän voi päättää täällä, ihaillen auringonlaskua, kun aurinko laskee järven yllä.

Reitti on suunniteltu maaston ja valon mukaan: se kulkee etelästä luoteeseen, ja parhaat näkymät ovat illan aikana. Kokonaismatka on pitkä, ja reitti kulkee Konyn keskustan läpi, joten tankkaa auto Konyssä. Kilistran kivikkoisella alueella ja Kızörenin jyrkänteellä on ehdottomasti käytettävä tukevia, liukastumista estäviä kenkiä. Älä lähesty Obruğun reunalla olevia, suojakaiteettomia alueita. Ota mukaan vettä ja hattu, sillä kolmella pysähdyks Kızörenistä Aksarayin suuntaan matka kaupunkiin on noin 75 kilometrin ajomatka.
Lähteet:

Meram, Konya
Kulttuurinen
4 Pysäkki
~5 h kohteissa
Matka ~109,6 km · 3 h 3 min
Yhteensä ~8 h 3 min
19. lokakuuta 2026

Reitin pysäkit

1
Kilistra Antik Kenti (Gökyurt)

Kilistra, muinainen kaupunki (myös tunnettu nimellä Gökyurt).

~1 h 30 min täällä
Kilistra Mahallesi (eski adıyla Gökyurt), Meram / Konya

Kilistiraan pääsee Konystä kahdella eri reitillä, ja valittu reitti vaikuttaa päivän kulkuun. Kulttuuriportaalin mukaan ensimmäinen reitti on 34 kilometrin mittainen asfalttitie, joka johtaa Hatunsarayiin, ja sieltä erkanee 15 kilometrin mittainen tie kohti Gökyurtia. Toinen reitti on noin 9 kilometrin mittainen tie, joka lähtee Konyn ja Antalyan väliseltä valtatieltä, Kayalın kohdalta, ja kääntyy vasemmalle. Tällä reitillä on järkevää ajaa menomatkalla Hatunsarayn kautta ja paluumatkalla Antalyan kautta, sillä se tarjoaa vaihtelua ja säästää aikaa. Jos saavut Hatunsarayn suunnasta, pääset alueelle seuraamalla vanhaa, kivettyä Kuninkaantietä, josta on edelleen osia jäljellä. Kun olet pysäköinyt, käytä hetki kävellen näillä kivetyksillä, sillä ne kertovat parhaiten, miksi asutus on perustettu juuri tähän paikkaan. Kulttuuriportaalin mukaan alueella löydetyt keramiikat viittaavat siihen, että alueen historia ulottuu myöhäiselle pronssikaudelle. Kilistran kalliot ovat vulkaanista tuhkaa, joka on muodostunut 11–3 miljoonaa vuotta sitten, ja ne on valittu rakennusmateriaaliksi, koska niitä on helppo kaivertaa. Aloita kävelykierros pääkallion edessä olevalla tasangolla ja tarkastele ensin kalliopintoja kauempaa. Nämä massiiviset kappaleet, jotka näyttävät ulkoisesti luonnollisilta kallioilta, ovat sisältä täynnä laajoja huoneita; viranomaisten mukaan kaupungin perustamisessa korostettiin salailua. Kiinnitä huomiota pieniin reikiin, joita luulet ikkunoiksi; valo ja ilma pääsevät sisään näiden ritilöiden ja savupiippujen kautta. Asutus oli varhaisella bysanttilaisella kaudella levinnyt viiteen eri kallioalueeseen, joten älä pysy yhdessä paikassa, vaan siirry kallioalueelta toiselle polkuja pitkin. Etsi asuinalueiden lisäksi myös muita jälkiä jokapäiväisestä elämästä, kuten kaivoja, työpajoja, ateljeita, suihkulähteitä ja hautoja. Suuri vesikaivo on vaikuttavin rakennus, joka osoittaa, kuinka arvokasta vettä oli kuivassa aroalueessa. Korkeilla kallioilla sijaitsevat tarkastustornit ja suojapaikat kertovat, että asutus toimi myös vartiopaikkana. Kallioon kaiverrettu, ristin muotoinen kappeli on alueen tunnetuin kaiverrus; voit tarkastella sitä arkkitehtonisen kaiverruksen esimerkkinä. Kun astut kalliohuoneisiin, kumarru, sillä kynnykset ovat matalat ja lattiat epätasaiset. Muista, että joitain onteloita käyttävät edelleen Gökyurtin asukkaat ruokavarastoina, äläkä mene suljettuihin huoneisiin. Menneinä vuos Lähde: Kulttuuriportaali, Kilistra (Lystra); NTV (AA), Kilistran muinainen kaupunki; CNN Türk, Kilistran piipunmuodostumat; Wikipedia, Kilistra.

Kilistra on noin 50 kilometrin päässä Konyn kaupungin keskustasta, Meramin piirin alueella sijaitseva kallioon kaiverrettu asuinalue, jonka vanha nimi oli Gökyurt. Vuonna 2017 alueen nimi muutettiin muinaisen kaupungin nimeksi, Kilistraksi. Alue on rakennettu pehmeistä vulkaanisista kivistä muodostuneiden kukkuloiden sisään kaivertamalla, minkä vuoksi se ensisilmäyksellä muistuttaa Kappadokian "piippukukkula"-laaksoja. Alueen historia on syvällä menneisyydessä. Kulttuurihub-sivuston mukaan alueella löydetyt keramiikanpalat osoittavat, että alueella on asuttu jo myöhäisellä pronssikaudella. Kaupungin yllä olevaa kumpua on käytetty asuinalueena hellenistisenä ja roomalaisena aikana. Asiantuntijoiden mukaan säännöllinen asutus on ollut havaittavissa jo noin 300 vuotta ennen Kristusta. Pääosin kallioon kaiverrettujen rakennusten rakentaminen alkoi varhaisella bysanttilaisella kaudella. Kilistra sijaitsee historiallisella Kuninkaantie-tietä pitkin, joka kulki Anatolian halki lännestä itään ja tunnettiin roomalaisena aikana nimellä Via Sebaste. Tämä tie saapui kaupunkiin Hatunsaraysta, ja sen kivipäällyste on osittain säilynyt. Muinaiseen kaupunkiin saapuminen tätä vanhaa reittiä pitkin on vierailun vaikuttavimpia hetkiä. Noin 15 kilometrin päässä sijaitseva Hatunsaray on tunnettu paikkana, jossa sijaitsi Lystra, kaupunki, jolle Rooma myönsi sotilasaseman. Nämä kaksi asuinaluetta ovat olleet yhteydessä toisiinsa koko historiansa ajan. Kaupungin pohjapiirros noudattaa luonnollisten kalliomuodostumien jälkiä. Varhaisella bysanttilaisella kaudella asuinalue koostui viidestä eri paikasta, ja sen perustaminen pyrittiin salaamaan. Kaukaa katsottuna vain luonnollisina kalliomuodostumina näyttävät massat ovat todellisuudessa kaiverrettu täyteen suuria huoneita. Valo ja ilma pääsevät sisään ulkopuolelta huomaamattomien ilmanvaihtoaukkojen ja savupiipun kautta. Kalliota on kaiverrettu asuintaloiksi, vesitankkeiksi, työpajoiksi, varastoiksi, suihkulähteiksi ja haudoiksi. Puolustusta varten on rakennettu tarkastustorneja, vartiopaikkoja ja suojapaikkoja. Alueella on myös kallioon kaiverrettu ristinmuotoinen kappeli. Itse kalliokin on osa tarinaa. Selçukin yliopiston geologian asiantuntijoiden mukaan Konyn ympäristön vulkaaniset kivet ovat muodostuneet noin 11–3 miljoonaa vuotta sitten. Tulivuorenpurkausten jälkeen laskeutuneet tuhkat muuttuivat helposti kaiverrettaviksi tuffikerroksiksi Asiantuntijat ovat havainneet kallion pinnassa, jossa kappeli sijaitsee, yläviistoon suuntautuvan halkeaman sekä sen ympärillä kulumisen merkkejä, ja he ovat todenneet, että aluetta on suojeltava paremmin. Kallion pinnoille kirjoittaminen tai piirtäminen vahingoittaa tätä herkkää kulttuuriperintöä pysyvästi. Retken aikana on tärkeää käyttää vain merkittyjä polkuja, sillä se on sekä turvallisuutesi että rakenteiden säilymisen kannalta välttämätöntä. Kilistiraan pääsee helpoiten omalla autolla. Kulttuuriportaalin mukaan matka kulkee Konystä Hatunsarayiin johtavaa 34 kilometrin mittaista asfalttitietä pitkin, ja sieltä haarautuu 15 kilometrin mittainen Gökyurt-tie, jota pitkin pääsee Kilistiraan. Lisäksi on olemassa toinen 9 kilometrin pituinen tie, joka lähtee Konyn ja Antalyan väliseltä valtatieltä 36. kilometriltä ja kulkee Kayalı-risteyksen kautta. Antalyasta saapuville suositellaan reittiä, joka kulkee Hatunsarayn kautta Kuninkaantietä pitkin, ja jonka jälkeen Kilistra vieraillaan ja palataan takaisin pääväylälle Kayalı-tietä pitkin. Alueella on vähän varjoa, ja maasto on paikoin epätasaista, joten on suositeltavaa käyttää suljettuja kenkiä, hattua ja ottaa vettä mukaan. Talvikuukausina kalliot peittyvät lumeen, mikä luo erityisen kauniin näkymän, joka kiinnostaa valokuvaajia. Aamulla ja illalla kallioon hakattujen huoneiden sisä- ja ulkopuolen välinen valon ero tuottaa pehmeämpiä valokuvia. Tarkista ennen vierailua paikalliselta kulttuuri- ja matkailutoimistolta, onko vierailuehtoihin tehty muutoksia.
2
Sille

Sille.

~1 h 30 min täällä
Sille Mahallesi, Selçuklu / Konya

Sille sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä kaupungin keskustasta, ja sinne pääsee helposti bussilla, minibussilla tai autolla. Paluumatkalla kaupunkiin huomaat lähestyväsi laakson suuta, kun tie yhtäkkiä kapenee. On parasta jättää auto asutuksen sisäänkäynnille ja tutustua Silleen kävellen, sillä paikan arvo ei piile yhdessä rakennuksessa, vaan sen katujen ja rinteiden kokonaisuudessa. Asutus on rakennettu syvän ja kapean laakson molemmille puolille, jonka Sille-joki jakaa pohjoisesta etelään. Laakson pohja on noin 115 metriä merenpinnasta, ja sitä ympäröivät Küçük Gevele- ja Büyük Gevele-kukkulat. Paikan nimen alkuperästä on useita teorioita: yksi yhdistää sen kreikkalaisessa mytologiassa esiintyvään Silen-hahmoon, toinen taas "sylla"-sanaan, joka tarkoittaa vesihaltioita. Aloita kävely joen varrella ja tarkkaile molempia rinteitä; sieltä näet parhaiten, miten talot nojaavat kallioihin ja toisiinsa. Vanhat sillat yhdistävät molemmat rinteet ja tarjoavat parhaat paikat laakson valokuvaamiseen. Tutki tarkemmin talojen seinissä käytetyn kiven. Alueella louhitulla vulkaanisella ja andesiittisellä Sille-kivellä on korkea lämmönkestävyys, joten sitä on käytetty uunien rakentamiseen ja rakennusmateriaalina monissa Konyn vanhoissa rakennuksissa. Wikipedian mukaan tätä kiveä louhittiin aiemmin 27 kaivoksessa, mutta nykyään tuotantoa jatketaan vain muutamassa. Käy torilla sijaitsevassa Hacı Ali Ağa -kylpylässä, joka on rakennettu vuonna 1884. Vaikka naisten ja miesten osastot, vesivarasto ja osmaninkielinen kirjoitus ovat suurelta osin tuhoutuneet, ne on kunnostettu. Kylpylän jälkeen astu kapeille kaduille, jotka kiemurtelevat rinteitä ylös, ja ihaile perinteisten Sille-talojen julkisivuja, jotka henkivät alueen historiaa. Noin neljäkymmentä kallioon hakattua luolaa, jotka sijaitsevat etelärinteessä, ovat Kulttuurihallinnon mukaan Sillen merkittävimpiä historiallisia kohteita; voit laskea niitä joen rannalta. Sille oli aiemmin monikulttuurinen asutus, jossa asui eri yhteisöjä 1920-luvulle asti, mutta sen luonne muuttui vuoden 1924 väestönvaihdossa. Muista, että olet paikassa, jossa on jälkiä tästä pitkästä yhteisestä historiasta. Lähteiden mukaan Sillen väkiluku oli ennen tasavaltaa 18 000, ja vuonna 2007 siellä oli 13 kaupunginosaa. Nykyään Sille hallinnollisesti kuuluu Selçuklu Kun katselet laaksolle patoaltaasta, näet yhdellä silmäyksellä Küçük Geven rinteet, jota kutsutaan myös Takkeli-vuorena, ja kuinka asutus on tiiviisti sijoittunut laaksoon. Lounas Sille-kylässä on paras vaihtoehto reitin aikataulun kannalta, sillä seuraavilla kahdella pysähdyspaikalla ruokailumahdollisuudet ovat rajalliset. Paluumatkalla ohitat kaupungin keskustan itään päin ja päädyt Aksaray-tielle; seuraava pysähdyspaikka on tällä tiellä sijaitseva Zazadin Han -rakennus. Lähde: Kulttuuriportaali, Sille; Konyn maakuntahallitus, Sille; NTV (AA), Konyssa sijaitseva 5000 vuoden ikäinen Sille; Wikipedia, Sille ja Sille-pato.

Sille on historiallinen asutus, joka sijaitsee noin 7 kilometriä Konyn pohjoisluoteessa, syvän ja kapean laakson molemmilla puolilla. Nykyään se on Selçukun kunnan osa. Kulttuuriportaali esittelee Sillen ainutlaatuisena asuinalueena, jossa yhdistyvät sen luonnollinen maisema, siviiliarkkitehtuuri, asuntokorttelit, viinitarhat ja puutarhat. Alueella on asuttu frigien ajoista lähtien, ja se on ollut merkittävä asuinalue bysanttilaisaikana. Seltsukit, Karamanoğullarit ja osmanit ovat myös jättäneet jälkensä Silleen. Paikan nimen alkuperästä on erilaisia selityksiä. Turkin Wikipedia kertoo, että nimi voi olla peräisin kreikkalaisessa mytologiassa esiintyvästä Silenos-hahmosta tai sanasta, joka tarkoittaa "vaahtoavaa vettä". NTV:n vuonna 2018 julkaisemassa uutisessa Necmettin Erbakan -yliopiston professori Ahmet Çaycı sanoi, että nimi on peräisin sanasta "Sylla", joka tarkoittaa "vesihaltijoita". Sille sijaitsee Karabuğa-vuorten ja Küçük Gevele-vuoren välissä, Sille-joen luoman laakson varrella, noin 1115 metrin korkeudella merenpinnasta. Joki virtaa pohjoisesta etelään ja jakaa asuinalueen kahtia. Talot on sijoitettu laakson molemmille rinneille. Joki on epäsäännöllisesti virtaava tulvavesi, minkä vuoksi Sille-pato rakennettiin vuosien 1953 ja 1960 välillä kastelua ja tulvasuojausta varten. Laakson pohjalla kasvaa poppeleita ja saarstoja, kun taas rinteillä on arokasvillisuutta. Asuinalueen luonnetta muodostavat seltsukki- ja osmanivallan ajalta peräisin olevat suihkulähteet, kylpylät, sillat ja perinteiset kivitalot. Kulttuuriportaalin mukaan alueen merkittävimpiä historiallisia kohteita ovat noin neljäkymmentä luolaa, jotka on kaiverrettu eteläosan rinteisiin ja joita on käytetty asuintaloina ja pyhäkohteina. Sillen rakennusmateriaali on paikallinen kivi. "Sille-kivenä" tunnettu, vulkaanista alkuperää oleva kivi on tunnettu sen lämmönkestävyydestä, ja sitä on käytetty monissa Konyn vanhoissa rakennuksissa. Kulttuuriportaalin mukaan myös Karatay Medresen seinät on rakennettu Sille-kivestä. Subaşı-kylpylä, joka sijaitsee kauppakeskuksen alueella, on 1800-luvun osmanivallan aikainen rakennus, joka koostuu kahdesta lämpimästä huoneesta, kahdesta viileästä huoneesta ja yhdestä vesivarastosta. Seltsuk-yliopistossa vuonna 2020 julkaistun tutkimuksen Vuonna 1923–1924 tapahtuneen väestövaihdon myötä kreikkalaiset asukkaat siirtyivät Kreikkaan, ja Silleen muutti muuttajia Kozanan ja Florinan alueelta. Englanninkielisen Wikipedian mukaan monet siirtyneistä perustivat Halkidikissa Nea Silatan kylän. Vuoden 2022 tietojen mukaan alueen asukasluku on 1191. Sille on tunnettu myös käsityöläisyyden, kuten tekstiiliteollisuuden, keramiikan ja kynttilöiden valmistuksen, keskuksena. Sillen matot, jotka on kudottu luonnollisella keltaisella värillä, joka on peräisin cehrin kasvista, ovat alueen tunnetuimpia tuotteita. Nykyään vain harvat näistä kudontapajoista ovat edelleen toiminnassa. Sille julistettiin kaupunkimaisemana suojelualueeksi vuonna 2001. Vierailu kannattaa aloittaa laaksossa sijaitsevalta aukiolta ja nousta ylöspäin joen molemmilla puolilla olevia katuja pitkin. Rinnettä alaspäin katsoessa avautuu laaja näkymä, johon kuuluu kivitaloja, siltoja ja viinitarhoja. Iltapäivän valo valaisee laakson länsipuolta, ja kivien väri näyttää tuolloin lämpimämmältä. Kulttuuriportaalin mukaan Silleen pääsee helposti bussilla, minibussilla, taksilla tai omalla autolla. Koska osa kaduista on jyrkkiä ja kivettyjä, on suositeltavaa käyttää mukavia kenkiä.
3
Zazadin Hanı

Zazadin hotelli.

~1 h täällä
Tömek Mahallesi yakını, Konya-Aksaray kervan yolu, Selçuklu / Konya

Zazadin Han sijaitsee noin 22 kilometrin päässä Konystä, Aksarayn tien varrelta viiden kilometrin päässä, lähellä Tömek-kylää. Päätiestä poistuttuaan, kivimassa, joka yhtäkkiä nousee aukean keskeltä, kertoo itsessään, millainen merkki han oli aikoinaan karavaanien kulkureitillä. Kun pysäköit auton, kävele rakennuksen ympäri ennen sisäänmenoa, sillä tämän hanin kiinnostavin osa ovat sen ulkoseinät. Monikulmaiset, neliömäiset ja sylinterimäiset pilasterit sekä kulmatornit antavat rakennukselle linnamaisen ilmeen. Tarkastele tarkasti seinien kiviä; Konyn maakuntainstituution mukaan niissä on käytetty runsaasti uudelleenkäytettyjä kiviä, ja seinissä on paljon kivimuurareiden merkkejä. Selçuk-yliopiston tutkijoiden mukaan osa näistä kivistä on peräisin roomalaiselta ja bysanttilaiselta ajalta, joten seinissä näkyykin eri kokoisia ja eri tavoin työstettyjä kiviä. Siirry sitten eteläisen julkisivun koristetulle portille ja ihaile kahden värin kivien vuorotellen asettamista. Kiinnitä huomiota pieniin pylväisiin, joissa on köysikuvioita, ja niiden koristeellisiin päällysteisiin. Koristetun portin läpi pääset matalaan holvikaareen, josta pääset sisäpihalle. Sisäpihaa ympäröivät etelässä, idässä ja pohjassa pylväsgalleriat ja huoneet. Lähteiden mukaan sisäpihalla on 24 huonetta, joista osa on avoimia ja osa suljettuja, sekä myös kylpylä, varasto, kellari ja talli. Holvikaaren yläpuolella, sisäpihan lounaiskulmassa, on kiviportailla ylös päästävä pieni rukoushuone, joka on peitetty tähtiholvilla; pidä sitä osana hanin arkkitehtonista ohjelmaa. Pohjoisen siiven kiviportaat johtavat katolle; jos pääset katolle, älä missaa tilaisuutta nähdä aukeaa ylhäältä. Siirry sitten läntisen, suljetun osan koristetulle portille; tämä on osa, jossa asuttiin talvella, ja se on kuin salonki jalkojensa ja holviensa kanssa. Sisällä huomaat, että keskiosa on leveämpi ja korkeampi kuin sivuosat, ja keskellä oleva neliö on peitetty kupolilla, johon pääsee trompillien avulla. Kupolin yläosa on kunnostusten yhteydessä peitetty läpinäkyvällä rakenteella ja tornilla, joten sisätilat ovat odotettua valoisammat. Yritä löytää kaksi kirjoitusta yläpuolella olevissa ovissa; niiden mukaan suljettu osa valmistui vuonna 1235-1236 ja sisäpiha vuonna 1236-1237, ja molemmat ovat vizirin Sadeddin Köpekin työtä. Maakuntainstituution mukaan Sadeddin Odota, että iltapäivän aurinko valaisee oven sivulta, jolloin kahdenväriset kivet erottuvat parhaiten. Käänny tästä Aksarayn tielle ja suuntaa itään; viimeinen pysähdyspaikka, Kızörenin vesiallas, on samalla tiellä. Lähde: Konya maakunnan hallinto, Zazadin Han; TRT Haber (AA), Seljuk-valtakunnan suurin karavaanirakennus Konyssä; Timeturk (AA), Zazadin Han odottaa vieraitaan loistossaan; Wikipedia, Zazadin Han.

Zazadin Han on anatolialainen karavaanirakennus, joka sijaitsee noin 22 kilometrin päässä Konyn koillisosassa, lähellä Konya-Aksaray-tietä, lähellä Tömekiä. Rakennus tunnetaan Seljuk-dynastian aikana Konyn alueella rakennetuista suurimmista karavaanirakennuksista. Sen kiviseinät, jotka kohoavat yllättäen aukean maaston keskellä, kertovat välittömästi siitä, kuinka tärkeä tämä paikka oli karavaanireiteillä. Rakennuksen rakentaja ja valmistumisajankohta selviävät ovien yläpuolella olevista kahdesta tekstitaulusta. Konyn kuvernöörin mukaan oviaukon yläpuolella olevassa tekstitaulussa kerrotaan, että tämä osa valmistui sulttaani I. Alaeddin Keykubadin aikana vuosina 1235-1236. Toinen tekstitaulu, joka sijaitsee sisäpihan portissa, todistaa, että sisäpiha valmistui II. Gıyaseddin Keyhüsrevin aikana vuosina 1236-1237. Molemmissa tekstitauluissa rakentajana mainitaan Seljuk-emiraatin Sadeddin Köpekin nimi. Koska Köpekin tiedetään olleen myös koristaja ja arkkitehti, on todennäköistä, että hän oli myös tämän rakennuksen suunnittelija. Rakennuksen alkuperäinen nimi oli Sadeddin Han, mutta ajan myötä se muuttui kansan suussa muotoon Zazadin Han. Rakennus on suorakaiteen muotoinen ja koostuu kahdesta osasta: avoin, kesäkäyttöön tarkoitettu osa ja suljettu, talvikäyttöön tarkoitettu osa. Ulkoseiniä tukevat monikulmaiset, neliömäiset ja sylinterimäiset pilasterit sekä kulmatornit, jotka antavat rakennukselle linnamaisen ulkonäön. Seiniin on käytetty runsaasti uudelleenkäytettyjä kiviä, ja näistä Rooman ja bysanttilaisen kauden rakennuksista peräisin olevat osat ovat edelleen nähtävissä kivien seassa. Seinien rakenteessa olevat lukuisat muurarin merkit eivät myöskään jää huomaamatta tarkkaavaisen katsojan silmissä. Pääportti sijaitsee eteläsivulla, ja se on suunniteltu suorakaiteen muotoiseksi massaksi, joka kohoaa seinän korkeuden yläpuolelle. Vaihtoehtoisesti järjestetyt, kaksiväriset kivet antavat portille rakennuksen hienoin ulkoasu. Kaksi pientä pylvästä, joissa on köysikuviointia, seisovat kaarevalla holvilla varustetun sisäänkäynnin molemmin puolin. Sisäänkäynnistä pääsee holvattua kattoa varustetun kuistin kautta sisäpihalle. Sisäpihan etelä-, itä- ja pohjoisreunat on reunustettu pylväskäytävillä ja holvatuilla huoneilla. Kuistin yläpuolella on pieni moskeija, joka on katettu tähdistöhol Tämän vuoksi vierailuolosuhteet ja sisäänpääsy määräytyvät ylläpitäjän toimesta; tarkista ennen vierailua, onko han avoinna ja mitkä ovat ajantasaiset olosuhteet. Rakennusta käytetään ajoittain myös elokuvausten ja kulttuuritapahtumien järjestämiseen. Hanille pääsee omalla autolla Konya-Aksaray -reitillä, poistumalla Tömekin liittymästä. Aavikkomaastossa on vähän varjoa, joten kesäkuukausina on mukavampaa vierailla aamulla tai illalla. Auringonlasku värjää vaaleanruskeat ja valkoiset kivet lämpimiksi, ja ulkoseinien tornijono näyttää parhaalta valokuvattuna juuri tähän aikaan. Hanin ympäristössä kävely ulkopuolelta on hyvä tapa aloittaa, jotta näkee tukipilarit ja käytetyt kivet. Samalla reitillä itään päin sijaitsevat Kızörenin kuoppa ja Obruk Han, joten molempiin kohteisiin voi helposti yhdistää vierailun samana päivänä.
4
Kızören Obruğu

Kızörenin kallio.

~1 h täällä
Obruk Mahallesi, Konya-Aksaray yolu, Karatay / Konya

Kızörenin syvänne sijaitsee muutaman kilometrin päässä Konya-Aksaray-tien pohjoispuolella, Karatayn piirin Obruk-kylässä, ja se on noin 75 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Tien varrella, Zazadinin jälkeen, se kulkee tasaisen aavan alueen läpi. On hyvä miettiä tämän alueen alla olevia karstialueita, kun lähestyt, sillä se auttaa ymmärtämään, mitä näet. Kun pysäköit auton, kävele ensin Obruk Hanin eteen, joka sijaitsee syvänteen länsipuolella, äläkä suoraan syvänteen reunaan. Tämän seljukki-aikaisen karavaanirakennuksen, jossa ei ole merkintöjä ja jonka rakentaja on tuntematon, on historioitsijoiden arvioitu olevan peräisin 1200-luvun alkupuolelta, ja se on saanut nimensä läheisestä syvänteestä. Rakennus on rakennettu tänne veden vuoksi; karavaanirakennus on saanut vesitarpeensa pitkään tästä lammesta. Selçuk-yliopisto suoritti kaivauksia ja kunnostustöitä rakennuksessa vuonna 1996, ja viime vuosina Karatayn kunta on kunnostanut sen ja parantanut sen ympäristöä. Katso rakennuksen seinissä olevia kivilaattoja; kunta on kertonut, että nämä laatat on käännetty ja ne sisältävät tietoa tuon ajan elämästä. Showcavesin mukaan sana "obruk" viittaa vain Konya-alueella esiintyviin harvinaisiin karstijärviin. Useimmat alueen painaumat ovat kuivia; Kızören on erityisen tärkeä, koska se on suuri esimerkki järvestä, jossa on vielä vettä. Siirry sitten syvänteen reunalla olevalle näköalapaikalle ja pysähdy hetkeksi ennen kuin katsot alas, jotta voit hahmottaa kuopan muodon. Painauma, jonka yläosa levenee kuin suppilo, laskeutuu alas jyrkkiin kalkkikiviseiniin. Showcavesin tietojen mukaan ellipsin muotoinen syvänne on noin 180 metriä pitkä ja 150 metriä leveä, ja veden syvyys on jopa 145 metriä; Wikipediaan on merkitty suurempia mittoja, joten pidä näitä lukuja likimääräisinä. Vedenpinta on nykyään yli 20 metriä alhaisempi kuin ympäröivän tasikon pinta, eikä tämä ole pelkästään luonnollinen ilmiö. Maanalaisen veden liiallinen pumppaus kasteluun on laskenut vedenpintaa, ja on havaittu, että vedenpinta laski noin 10 metriä vuosien 1996 ja 2006 välillä. Siksi vedenotto järvestä maatalous- ja kotitalouskäyttöön on lopetettu. Järvellä on myös merkittäviä vedenpinnan vaihteluita vuoden aikana, jopa viisi metriä. Geologi Fetullah Arık kertoo, että Kızörenin eteläpuolella, Karapınariin Kävele järven toiselta puolelta toiselle ja tarkastele sitä eri näkökulmista, sillä kuopan syvyys aukeaa vasta liikkuessa. Tämä on päivän viimeinen pysähdyspaikka; on parempi lähteä Aksarayn tielle ennen pimeän tuloa ja palata Konyaan, kuin ajaa valottomilla maanteillä. Lähde: Showcaves, Kızören-järvi; Ramsar Sites Information Service, Kizören Obrouk; Timeturk (AA), 800 vuotta vanha karavanseri, josta avautuu näkymä Obruk-järvelle; Memurlar.net (AA), Obruk Han; Wikipedia, Kızören-järvi.

Kızören Obruğu on suuri sortuma-allas, joka sijaitsee noin 70 kilometriä Konyn koillisessa, Karatayn piirin alueella, lähellä Konya-Aksaray-tietä. Tasaisen aavikon keskellä yhtäkkiä ilmestyvät jyrkät kalkkikiviseinät ja alla oleva tummansininen vesi luovat ensisilmäyksellä uskomattoman näkymän. Allas tunnetaan Turkin suurimpana sortuma-altaana. Sortuma-allas on syvennys, joka syntyy karstisessa maastossa, kun maan alla olevien onteloiden katto romahtaa ja avautuu maan pinnalle. Kızören Obruğu sijaitsee kalkkikivitasangolla, jossa on useita muita sortuma-altaita, minkä vuoksi aluetta kutsutaan myös "Sortuma-tasangoksi". Tasangon korkeus on noin 1000 metriä, ja ympärillä on aiemmin niityksiä, jotka on muutettu viljelysmaaksi. Useimmat alueen sortuma-altaat ovat kuivia, mutta Kızören on harvinainen esimerkki, jossa on edelleen suuri vesimassa. Sortuma-altaan mitat vaihtelevat lähteiden mukaan, ja ero voi johtua mittausajankohdasta. Turkin Wikipedia antaa halkaisijaksi 228 metriä ja kokonaissyvyydeksi 171 metriä, josta 145 metriä on vettä. Showcaves-sivusto puolestaan kertoo, että altaan pituus on noin 180 metriä, leveys 150 metriä, ja vedenpinta on noin 25 metriä maanpinnasta, ja kokonaissyvyys on 145 metriä. Molemmissa lähteissä korostetaan, että vedenpinta on kymmeniä metrejä maan alla ja allas on hyvin syvä. Altaassa oleva vesi heijastaa alueen pohjavesitason. Allas saa vettä pohjavesistä, ja vedenpinta voi vaihdella vuoden aikana jopa 5 metriä. Liiallinen vedenotto kastelua varten on merkittävästi laskenut vedenpintaa; vuosien 1996 ja 2006 välillä lasku oli noin 10 metriä. Koska altaan vesi on alueen edullisin makean veden lähde, valtion vesilaitos asensi aikoinaan pumput etelärannalle tarjotakseen juomavettä paikallisille. Vedenotto maatalouskäyttöön ja kotitalouksiin lopetettiin myöhemmin. Maailman vanhimpien asutusten joukkoon kuuluvan Çatalhöyünin läheisyys (vain 64 kilometriä) muistuttaa, että vedellä on ollut keskeinen rooli alueen elämässä tuhansia vuosia. Kun pohjavesi alueella vähenee, aiemmin vedellä täyttyneiden onteloiden seinämistä vapautuu painetta, mikä voi johtaa niiden romahtamiseen. Showcaves kertoo, että alueella on siksi lisääntynyt uusien sortuma-altaiden muodostuminen. Selçuk-yliopiston geologit ovat myös todenneet, että Kızörenin eteläpuolella, Kar Tämä karavanseri on peräisin vuosisadan alkupuolelta. Sen nimi, "Obruk Han", on peräisin sen lähellä sijaitsevasta rotkosta, josta se aikoinaan sai vettä. Karavansereitä on sijoitettu tälle tielle noin 30–40 kilometrin välein, jotta karavaanit voisivat levätä. Obruk Han on yksi näistä karavansereistä, joka sijaitsee Konjan ja Aksarayn välillä. Karavanseri oli pitkään huonokuntoinen, mutta se on myöhemmin restauroitu ja sen ympäristö on kunnostettu. Helpoin tapa päästä Obrukiin on ajaa Konjan ja Aksarayn väliseltä maantieltä omalla autolla. Obruk on myös suosittu pysähdyspaikka matkailijoille, jotka matkaavat Kappadokiaan. Nykyään tiedetään, että järviveden, jota aiemmin luultiin olevan paikallaan, virtaa hitaasti maan alta muihin järviin. Avoimella maastolla tuuli voi olla voimakasta, joten muista ottaa mukaan lämmin vaate ja vettä. Jos vierailet samalla myös lähellä Konjaa sijaitsevassa Zazadin Hansissa, voit nähdä sekä seljukki-imperiumin karavaanireitin arkkitehtuuria että veden merkitystä tällä alueella yhden päivän aikana.

Reittikartta

Reitin tiedot
KaupunkiMeram, Konya
TyyppiKulttuurinen
Pysäkki4
Päivämäärä19. lokakuuta 2026
Radar TürkiyeKirjoittajaRadar TürkiyeAloita reitti