
Van-järven rannalla, Ahlatista Süphaniin.
Kirjaudu sisään tykätäksesi ja arvioidaksesi
Van-järven länsi- ja pohjoispuolen alueella on harvinainen reitti, jonka avulla voi tutustua Turkin vulkaaniseen maastoon yhdellä päivällä. Tämä reitti yhdistää kolmen piirikunnan vuoristo- ja järvimaisemat, ja se kertoo saman tarinan eri mittakaavoissa. Reitin lähtöpiste on Nemrut-vuoren huipulla sijaitseva Nemrutin kraaterijärvi, joka sijaitsee Tatvanin, Ahlatin ja Güroymakin välissä. Kulttuuriportaali kuvailee aluetta kalderana, joka sisältää viisi suurta järveä, laavapurkauksia, kuumia lähteitä ja luolia. Auringonnousun aikaan täällä oleskelu auttaa ymmärtämään myöhemmin reitillä nähtävät vulkaaniset vuoret. Toinen pysähdyspaikka on Ahlat. Osmanien aikakaudella rakennetun rannikkalinnoituksen sisällä sijaitseva İskender Paşa -moskeija on rauhallinen paikka, joka antaa tunteen laskeutumisesta vuoren viileästä korkeudesta järven rannalle. Rakennuksen ruskea andesiittikivi voidaan nähdä ihmisen muokkaamana jatkeena ympäröivälle vulkaaniselle maastolle. Moskeija on nykyään avoinna uskonnollisille toimituksille, joten vierailta odotetaan asianmukaista käytöstä. Kolmas pysähdyspaikka on Adilcevaz. Süphan-vuoren eteläpuolella sijaitseva Aygır-järvi on vulkaanista alkuperää ja tarjoaa reitin rauhallisimman pysähdyksen. Viimeinen pysähdyspaikka on Süphan-vuori. Tämä sammunut tulivuori kohoaa Van-järven pohjoispuolella ja sitä pidetään myös tärkeänä vesilähteenä ja tuottavuuden lähteenä ympäröiville alueille ja asutuksille. Reitti ei sisällä kiipeilyä; vuori voidaan ihailla kaukaa ja sen ympäristön teiltä. Ne, jotka haluavat kiivetä, tulisi neuvotella asianomaisten viranomaisten kanssa kauden, keston ja turvallisuuden suhteen. Reitin pohjana olevat viralliset tiedot tukevat tätä järjestystä. Kulttuuriportaali kertoo, että Nemrutin kaldera on määritelty luonnonsuojelualueeksi vuonna 2003 ja kansainvälisesti merkittäväksi kosteikkoalueeksi (Ramsar-alue) vuonna 2013. Adilcevazin piirikunnan viranomaiset esittelevät Süphan-vuoren 4058 metrin korkeudellaan Turkin kolmanneksi korkeimpana vuorena ja mainitsevat, että Aygır-järveä ruokkiva puro lähtee tästä vuoresta. Näin ollen reitti kulkee suojellulta kraatterialueelta järven rannalla sijaitsevaan kivirakennukseen ja sieltä vuoren juurella sijaitsevaan järveen. Pysähdyspaikkojen väliset tiet kuljetaan autolla. Jokaiselle pysähdyspaikalle varattu aika on kohtuullinen vierail Lähteet:
- Kulttuuriportaali, Nemrutin kraaterijärvi: https://www.kulturportali.gov.tr/turkiye/bitlis/gezilecekyer/nemrut-krater-golu-
- Kulttuuriportaali, İskender Paşa -moskeija: https://www.kulturportali.gov.tr/turkiye/bitlis/gezilecekyer/skender-pasa-camii--ahlat
- Adilcevazin piirikunta, Aygır-järvi: https://www.adilcevaz.gov.tr/aygir-golu
- Adilcevazin piirikunta, Süphan-vuori: https://www.adilcevaz.gov.tr/suphan-dagi-ve-sutey-yaylasi
- Tatvanin piirikunta, Nemrutin kraaterijärvi: https://www.tatvan.gov.tr/nemrut-krater-golu
Reitin pysäkit
Nemrut-kraatterijärvi.
~1 h täälläReitin ensimmäinen etappi on Nemrut-kraaterijärvi, joka tarjoaa päivän parhaat ja laajimmat näkymät. Kulttuuriportaalin mukaan Nemrut-vuori sijaitsee Bitlisin Tatvanin, Ahlatin ja Güroymakin alueiden välissä. Vuori on lepotilassa oleva tulivuori, ja viimeisin laavapurkaus tiedetään tapahtuneen 1500-luvulla. Vuoren huipulla oleva kuoppa on tulivuorenpurkausten seurauksena syntynyt kaldera. Tämän kalderan sisällä on yhteensä viisi järveä, joista kaksi on suuria. Alueella on myös useita laavapurkauskeskuksia, laavakuoppia, purkauskehyksiä, kuumia lähteitä ja kuusi luolaa. Nemrut-kraaterijärvi on Turkin suurin kraaterijärvi. Reitin aloittaminen täältä tarjoaa johdannon myöhemmin päivällä nähtäviin vulkaanisiin vuoristomaisemiin ja järviin.
Jos saavut aikaisin aamulla, valo on pehmeää ja kalderan seinämistä heijastuvat varjot ulottuvat veden pintaan. Kun katsot järvelle kraatterin reunalta, kiinnitä ensin huomiota ympäröivien rinteiden linjoihin ja sitten veden väriin. Lähteen mukaan järven ympäristössä olevat kuumat lähteet ja kylpylät ovat vulkaanisen toiminnan viimeisiä jälkiä. Järven vesi on peräisin lumesta ja lähteistä, ja se on kylmää ja makeaa. Alueella elävät kasvit eri alueilta, mikä osoittaa, että alueella on ainutlaatuinen mikroklima. Kävellessäsi rinteillä, huomaa, että kasvillisuus muuttuu. Vältä astumasta kasveihin, kun otat valokuvia. Alue on avoinna vierailijoille, ja siellä järjestetään muun muassa ratsastusretkiä, pyöräilyä, valokuvausretkiä, perhosia tarkkailevia retkiä, suunnistusta, vaelluksia ja villieläinten tarkkailua. Koska tälle reitille on varattu vain yksi tunti, pidä kävely lyhyenä ja keskity parhaaseen näköalapaikkaan.
Muista erityisesti virallisen sivuston varoitukset. Järveen ei saa mennä hukkumisen vaaran vuoksi. Samat varoitukset koskevat myös roskien jättämistä luontoon ja avotulen tekemistä alueella metsäpalovaaran vuoksi. Sinun odotetaan noudattavan alueella olevia varoituskylttejä ja välttämään kaikkia toimia, jotka voivat vahingoittaa villieläimiä niiden luonnollisessa ympäristössä. Korkealla vuoristossa sää ja tieolosuhteet voivat muuttua nopeasti, joten hanki ajankohtaista tietoa viranomaisilta ennen lähtöä. Ennen kuin otat panoraamakuvia puhelimella, pysähdy hetkeksi reunalle ja katso maisemaa hiljaa, jotta voit paremmin aistia sen. Yritä erottaa kalder

İskender Paşa -moskeija.
Toinen pysähdyspaikka on İskender Paşa -moskeija, joka sijaitsee Ahlatissa sijaitsevassa, osmanien aikaisessa Rannikkalinnoituksessa. Nemrutin viileän korkeuden jälkeen tähän laskeutuminen muuttaa reitin ilmapiirin vuoristosta järvenrantaan. Kulttuuriportaalin mukaan rakennus on rakennettu rinnetontille, joten kiinnittäkää huomiota maaston kaltevuuteen sisäänkäynnissä. Moskeija on kuvattu Ahlatin ensimmäiseksi osmanien aikaisena moskeijana. Sen kirjoitusten mukaan se rakennettiin vuosina 1564-65 Vanin Beylerbeyi İskender Pašan toimesta, joka oli merkittävässä roolissa alueen kehityksessä. Koska lähteissä on mainittu myös muita vuosilukuja, turvallisinta on sanoa, että rakennus on peräisin 1600-luvulta. Moskeija määritellään kokonaisuutena, johon kuuluu myös kylpylä. Ennen kuin astutte sisään, kävelkää ensin sen ympäri ja yrittäkää ymmärtää, miten se sijoittuu maastoon.
"Rannikkalinnoitus" -nimi muistuttaa rakennuksen läheisyyttä järvenrantaan, mutta tällä reitillä linnoitusta ei tarjota erillisenä vierailukohteena. Ulkopinnat on tehty yksinkertaisella tavalla ruskeasta andesiittikivestä, ja kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten väri muuttuu auringonvalossa. Ikkunoissa on terävän kaarevan yläosan, ja sivulta katsomalla tämä rytmi näkyy paremmin. Kupoli istuu ulkopuolelta nähtynä kahdeksankulmaiseen pohjaan, ja tämän siirtymän näkemiseksi kannattaa siirtyä hieman kauemmas rakennuksesta. Sisätiloissa harimin pohjapiirros on neliö, ja se on katettu yhdellä kupolilla, jonka kulmat on yhdistetty trompeilla. Tätä yksinkertaista järjestelyä pidetään klassisen yhden kupolin pohjapiirroksen tärkeänä sovelluksena maaseudulla. Kulttuuriportaalin mukaan rakennus on myös alueen osmanien aikaisen moskeija-arkkitehtuurin edelläkävijä.
Moskeija on nykyään avoinna uskonnollisiin tarkoituksiin, joten käyttäytykää hiljaa rukousaikojen ja vilkkaimpien hetkien aikana. Ottakaa kengät pois sisäänkäynnissä, valitkaa vaatteita, jotka peittävät olkapäät ja polvet, ja vältäkää ottamasta valokuvia, joissa näkyy ihmisiä, jotka ovat rukoilemassa. Koska aukioloajat ja vierailusäännöt voivat muuttua, tarkistakaa ajantasaiset tiedot paikallisilta viranomaisilta Ahlatissa. Pysähtykää hetkeksi rakennuksen lähellä ja tarkastelkaa, miten järvestä tuleva valo muuttaa kiven pintaa. Ahlat-kiveä voi tulkita samalla tavalla

Aygır-järvi.
Kolmas pysähdyspaikka on Aygır-järvi, joka sijaitsee Adilcevin piirikunnassa, ja sen tulisi olla tämän reitin rauhallisin pysähdys. Adilcevin piirikunnan mukaan järvi on 8 kilometriä piirikunnan keskustasta ja 130 kilometriä piirikunnan pääkaupungista. Järvi sijaitsee Süphan-vuoren eteläpuolella olevassa laaksossa. Koska se sijaitsee vuoren juurella, vuoren siluetti näkyy usein horisontissa. Koska on olemassa useita muita järviä, joilla on sama nimi, muista mainita "Adilcevaz" etsiessäsi tietä. Järven syvyys on 65 metriä ja pinta-ala 3,7 neliökilometriä. Järven sanotaan olevan vulkaanista alkuperää; se on täyttynyt sateella ja alueen lähteistä tulevalla vedellä vulkaanisen purkauksen luomassa kuopassa. Sen ympärillä on vulkaanista kalliota, joten tarkastele kallion rakennetta kävellessäsi rannalla.
Järven veden lähde on sade ja Şorlar-puro, joka virtaa Süphan-vuorelta. Vuorelta tuleva vesi on tärkeä sekä järven että ympäröivien asutusten elämälle. Joissakin kuukausissa järviveden avulla kastellaan maatalousalueita ja täytetään Aydınlar-asutuksen vesitarpeet. Tämä on kaunis esimerkki siitä, kuinka vulkaaninen vuori voi tuoda vettä ja hedelmällistä maaperää ympäristöönsä. Ennen kävelylle lähtemistä pysähdy paikkaan, josta voit nähdä koko järven. Parhaat valokuvat saadaan, kun vuoren huipulla on lunta ja järvi heijastaa sitä. Valitse aamu tai iltapäivä parhaan valon saavuttamiseksi. Piirikunnan verkkosivusto kertoo, että järven ympäristössä on alueita, joilla voi leiriytyä, ja että alueella voi tehdä luontoretkiä. Sivusto myös mainitsee, että alueella on käynnissä istutustöitä, joten älä vahingoita taimia tai järjestettyjä alueita.
Rannalla maaperä voi olla liukasta, erityisesti sateen jälkeen, joten kävele varovasti. Tämä opas ei anna takuita turvallisuudesta, kun astut veteen; noudata viranomaisten antamia varoituksia järven olosuhteista. Tarkista ajantasaiset tiedot palveluista ja kuljetuksista Adilcevin piirikunnan toimistosta, sillä ne voivat muuttua. Vie omat roskasi mukanasi ja vältä melua, sillä rauhallinen ympäristö on järven suurin arvo. Piirikunnan verkkosivusto luokittelee järven ympäristön luonnonkauniiksi alueeksi, joka tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia valokuvaukseen. Yritä kuvata sekä veden pintaa rannalla että vuoren juurta kauempaa. Tällä pysähdyspaikalla yli puolen tunnin viettäminen on kannattavaa, sillä se antaa

Süphan-vuori.
Reitin viimeinen etappi on Süphan-vuori, ja sen tarkoituksena ei olekaan vuorelle kiipeäminen, vaan sen maiseman ihailu ja vuoren tarkastelu etäältä. Vuori sijaitsee Adilcevažin piirin alueella. Se sijaitsee Van-järven pohjoispuolella, Adilcevažin, Ercişin ja Patnoksın välissä. Koska Patnoksessa on myös Süphan-vuoren niminen kaupunginosa, mainitkaa reitin suunnittelussa aina myös Adilcevaž. Piirikunnan verkkosivujen mukaan se on 4058 metriä korkealla, mikä tekee siitä Turkin kolmanneksi korkeimman vuoren. Se on myös toiseksi korkein turkkilainen tulivuori. Süphan on sammunut tulivuori, ja sen viimeisestä aktiivisuudesta ei ole tarkkaa tietoa. Tutkimukset viittaavat siihen, että viimeisin purkaus tapahtui noin 8000 eaa.
Sen korkein kohta on Sandık Tepe -huippu. Huippua ympäröi noin 1000 metrin halkaisijaltaan oleva laavavirta, ja siellä on myös pieniä jäätikköjä. Vuoren huippu on peittynyt jäätiköihin, jotka muodostavat upean näkymän. Tällä pysähdyspaikalla ei ole mahdollisuutta vuorelle kiipeämiseen, koska vuorikiipeily vaatii erityisosaamista, varusteita ja ajantasaista tietoa säästä ja reiteistä. Lähteet kertovat, että vuorelle kiipeillään yleensä sen itäpuolelta, ja reitti alkaa usein Aydınlar-kylästä. Kuitenkin, sopiva aika, kesto ja turvallisuusolosuhteet on selvitettävä ainoastaan viranomaisilta ja kokeneilta oppailta. Tämä opas ei suosittele tiettyä aikaa tai aikataulua vuorelle kiipeämiselle. Valmistautumaton vierailija voi parhaiten nauttia maisemasta katsomalla vuorta Aygır-järven rannalta ja sen ympäristöteiltä.
Käännä katseesi useita kertoja päivän aikana vuoren huipulle, sillä valon muuttuessa myös pinnan sävyt muuttuvat. Piirikunnan verkkosivut kertovat, että Süphanin tulivuorimaisema tekee sen ympäröivästä maaperästä hedelmällistä. Joillakin matalammilla alueilla on tulivuoritasankoja, joita käytetään maataloudessa. Vuorella on useita vesilähteitä, jotka tyydyttävät ympäröivien asutusten vesitarpeet. Vuorelta tuleva vesi saavuttaa esimerkiksi Adilcevažin ja Ahlatin piirit, ja yksi puro virtaa Aygır-järveen. Näin ollen reitti seuraa alusta loppuun tulivuoren, veden, järven ja maan ketjua. Verkkosivut mainitsevat, että vuorella voi harrastaa myös vaellusta, telttailua ja varjoliitoa, mutta kaikissa näissä on selvitettävä ajantasaiset olosuhteet ja tarvittavat luvat viranomais
Kommentit
Ladataan...
