Siirry pääsisältöön
Radar Türkiye
Löydä tapahtumat sovelluksessa
Avaa
Radar Türkiye
Toprakkalesta Karatepeen: Linnoitusten reitti.
Kulttuurinen4 Pysäkki

Toprakkalesta Karatepeen: Linnoitusten reitti.

Ei vielä arvioita

Kirjaudu sisään tykätäksesi ja arvioidaksesi

Osmaniye sijaitsee Çukurovan itäosassa, Amanos-vuorten juurella ja Ceyhanin tasangon reunalla. Tämä reitti on suunniteltu tutustumaan alueen linnoituksiin. Ensimmäinen pysähdyspaikka on Toprakkale-linnoitus. Kulttuuriportaalin mukaan linnoitus sijaitsee kolmen tienristeyksen lähellä (İskenderun, Adana ja Osmaniye) ja on rakennettu kivestä. Se on noin 10 kilometrin päässä Osmaniyen keskustasta. Sieltä matka jatkuu Osmaniye-Kadirli-tietä pitkin Hemite-linnoitukseen, joka sijaitsee Ceyhan-joen rannalla. Osmaniyen kulttuuri- ja matkailutoimiston mukaan Hemite on näköyhteydessä Toprakkale- ja Yılankale-linnoituksiin ja se on 20 kilometrin päässä Osmaniyesta. Tämä visuaalinen yhteys linnoitusten välillä on reitin keskeinen teema: keskiajalla linnoitukset eivät vain vartioineet omia kukkuloitaan, vaan myös toisiaan ja niitä yhdistäviä teitä. Kolmas pysähdyspaikka on Kastabala. Tämä muinainen kaupunki, joka levittäytyy linnoituksen juurelle, tarjoaa lisätietoa alueen asutuksesta, sillä sen kaivauksia on edelleen käynnissä. Sen pylväskatu, ruutukaava ja terassit osoittavat, kuinka kaupunki on rakennettu hallitsemaan tasankoa. Reitti jatkuu Cevdetiye-Karatepe-tietä pitkin ja päättyy Karatepe-Aslantaşin ulkoilumuseoon. Tämä asuinpaikka, joka on peräisin myöhäisestä heettiläisajasta, on lähteiden mukaan rakennettu raja-linnoitukseksi suojaamaan pohjoiselta tulevilta hyökkäyksiltä. Näin ollen päivä alkaa tienristeyksen lähellä sijaitsevasta linnoituksesta ja päättyy tasangon pohjoispäässä sijaitsevasta linnoituksesta. Järjestys on etelä-länsi-suunnasta kohti luoteeseen, mikä estää tarpeettomia paluureittejä. Kulttuuriportaalin mukaan Kastabala on 12 kilometrin päässä Osmaniyesta ja Karatepe on 33 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Toprakkale, joka tunnettiin osmanien aikana nimellä Kınık-linnoitus, sai nimensä rautatien rakentamisen aikana. Savranda-linnoitus sijaitsee Hasanbeylissä, itään ja eri suuntaan, joten se ei ole osa reittiä. Lähteissä on ristiriitoja. Toprakkalen rakennusaika ja sen tornien määrä on esitetty eri tavoin Kulttuuriportaalin kahdella sivulla, ja Hemiten rakennusaikaa ei mainita virallisilla sivuilla. Siksi teksteissä käytetään varovaisia ilmaisuja. Hemiten vierailuehdoista ei ole tietoa virallisilla sivuilla; ota yhteyttä Osmaniyen kulttuuri- ja matkailutoimistoon ennen matkaa. Tark Lähteet:

Toprakkale, Osmaniye
Kulttuurinen
4 Pysäkki
~5 h 30 min kohteissa
Matka ~38,8 km · 1 h 5 min
Yhteensä ~6 h 35 min
6. marraskuuta 2026

Reitin pysäkit

1
Toprakkale Kalesi

Toprakkale-linnoitus.

~50 min täällä
Toprakkale ilçesi sınırları içinde, Osmaniye, Adana ve İskenderun yollarının kesişme noktasında

Reitin ensimmäinen etappi on Toprakkale-linnoitus, joka toimii päivän alkulämmittelynä. Lähteiden mukaan linnoitus sijaitsee kukkulan päällä, missä İskenderunin, Adanan ja Osmaniyen tiet risteävät. Kulttuuriportaalin mukaan linnoitus on noin 10 kilometriä kaupungin keskustasta ja 2 kilometriä Toprakkale-kaupungista. Siksi on helpointa aloittaa päivä täältä, lähtiessäsi Osmaniyesta, ja suunnata reittiä etelästä koilliseen. Linnoitukselle päästäkseen on tehty sivutie Adana-İskenderun-tieltä. Etsi ensin tämä tie ja pysäköi auto sopivaan paikkaan. Ennen kuin nouset kukkulalle, katso linnoitusta kauempaa, sillä tumman kiven väri ja suorakulmainen muoto ovat helposti tunnistettavissa. Inventaariotietojen mukaan linnoitus on rakennettu suorakulmaiseen pohjaan kukkulan päälle. Samat tiedot kertovat, että seinät, jotka on tehty sileästä mustasta kivestä, on täytetty kiviraunioilla ja Horasan-laastilla. Lähestyessäsi seinää, kiinnitä huomiota ulkopuolen sileään kiveen ja kivien väliin jääviin täyteaineisiin. Linnoituksen sisäänkäynti on pohjoisessa. Ulkoseinämä ympäröi kokonaan linnoituksen, ja etelässä on erillinen sisäänkäynti. Eli rakennelma koostuu kahdesta sisäkkäisestä ympyrästä, ja ensin on tutkittava ulkoseinämän alue ja sitten linnoituksen sisäosa. Lähteet eroavat toisistaan linnoituksen rakennusaikojen suhteen. Kulttuuriportaalin nähtävyyssivu viittaa vuoteen 2000 eaa. ja kertoo, että linnoitus rakennettiin uudelleen 8. vuosisadalla Abbasien kalifi Harun al-Rashidin aikana mustalla kivellä. Inventaariotiedot puolestaan yhdistävät linnoituksen bysanttilaiselle ajalle. Siksi älä oleta, että linnoituksella on vain yksi rakennusaika; tarkastele sitä rakennelmana, joka kantaa eri aikakausien jälkiä. Myös tornien määrä vaihtelee. Nähtävyyssivu mainitsee 12 tornia, kun taas inventaariotiedot kertovat 10 pyöreäpohjaista tornia. Lähestyessäsi torneja, kiinnitä huomiota niiden pyöreään muotoon ja torneja yhdistäviin paksuihin seiniin. Inventaariotietojen mukaan pohjois- ja länsipuoli on holvattu. Näissä osissa näet seinien paksuuden ja kattorakenteen tarkemmin. Linnoituksessa on kaksi eri kokoista vesitankkia; tutki vesitankkeja ymmärtääksesi, miten veden tarve on täytetty. Osmanien aikana linnoitusta kutsuttiin Kınık-linnoitukseksi. Osmaniyen maakunnan kulttuuri- ja matkailuto Tälle pysähdykselle riittää noin 50 minuuttia. Sen jälkeen jatkakaa matkaa Osmanyen ja Kadirlin väliseltä tieltä Hemiteen. Lähde: Kulttuuriportaali, Toprakkalen linna.

Toprakkale-linna sijaitsee Toprakkale-alueen rajalla, tiheän kukkulan huipulla, josta on näkymät ympäristöön. Kulttuuriportaalin mukaan linna sijaitsee Osmaniyen, Adanan ja İskenderunin teiden risteyskohdassa. Myös Osmaniyen maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto kuvailee sen sijainnin samalla tavalla, eli teiden risteyspaikkana. Linna on noin 10 kilometrin päässä maakunnan keskustasta ja 2 kilometrin päässä Toprakkale-alueen keskustasta. Tämä sijainti osoittaa selvästi, että rakennus on valittu valvomaan tärkeää tieyhteyttä. Linnaan liittyvistä historiallisista tiedoista viralliset lähteet antavat ristiriitaisia tietoja, joten niitä on syytä lukea varovasti. Kulttuuriportaalin "nähtävyydet"-sivu kertoo, että linnan historia ulottuu vuoteen 2000 eaa. Saman sivun mukaan linna rakennettiin uudelleen 8. vuosisadalla, Abbasien kalifi Harun al-Rashidin aikana, käyttäen mustaa kiveä. Kulttuuriperintörekisterin mukaan linna on peräisin bysanttilaiselta ajalta. Siksi on epätarkkaa määrittää rakennuksen tarkka rakennusaika yhteen tiettyyn ajankohtaan. Seinät on tehty tasaisesta, mustasta kivestä, ja niiden sisäpuoli on täytetty kiviraunioilla ja Horasan-laastilla. Rekisterin mukaan pohjapiirros on neliö. Ministeriön sivun ja "nähtävyydet"-sivun mukaan pohjapiirros on kuitenkin suorakulmainen. Myös tornien määrä vaihtelee lähteissä. "Nähtävyydet"-sivu mainitsee 12 tornia, kun taas rekisterin mukaan on 10 pyöreää tornia, jotka on yhdistetty paksuilla muureilla. Kävijän kannattaa kiinnittää huomiota rakennuksen yleiseen muotoon ja pyöreiden tornien rytmiin, eikä yrittää laskea torneja yksitellen. Rekisterin mukaan linnan sisäänkäynti on pohjoisessa. Ulkoinen muuri ympäröi kokonaan linnan, ja eteläpuolella on erillinen sisäänkäynti. Linnan pohjois- ja länsipuoli on holvattu. Rakennuksessa on kaksi säiliötä, joista toinen on pienempi kuin toinen. Linnalle on tehty pääsyn helpottamiseksi sivutie Adana-İskenderun-tieltä. Kukkulan ympäristö on istutettu puiden avulla eroosion estämiseksi. Lähialueilla harjoitetaan maataloutta. Siksi lähestyessäsi linnaa näet tasaisen tasangon keskellä kohoavan yksittäisen kukkulan. Osmanien aikana linna tunnettiin nimellä Kınık Kalesi. Ministeriön sivun mukaan linnan nimi muutettiin sen jälkeen, kun Istanbul-Bagdad-rautatie rakennettiin, ja se alkoi tunnetaan nimellä Toprakkale. Tämä nimimuutos viittaa siihen, että Toprakkale sijaitsee Çukurovan alueen lähellä, joten sen linnoitukseen vierailu voidaan suunnitella osaksi päiväretkeä, joka alkaa Osmaniyesta. Hemite-linnoitukseen ja Kastabalaan suuntautuvalla retkellä tämä linnoitus on ensimmäinen pysähdyspaikka. Linnoitusten välinen suhde käy ilmi ministeriön verkkosivulla Hemitestä kerrotussa tekstissä, jossa mainitaan Toprakkale ja Yılankale -alue. Toprakkaleen kunnan historia on kulkenut käsi kädessä Çukurovan historian kanssa, ja kunta oli osana Cebel-i Bereket -provinssin alueella osmanien aikana. Linnoitus on tämän pitkän historian merkittävin rakennus kunnassa, ja se on antanut nimensä alueelle.
2
Hemite Kalesi

Hemite-linnoitus.

~1 h täällä
Gökçedam (Hemite) Köyü, Osmaniye-Kadirli yolu üzerinde

Toinen pysähdyspaikka on Hemite-linnoitus, joka sijaitsee Osmaniye-Kadirli-tien varrella Ceyhan-joen rannalla. Linnoitus sijaitsee Gökçedam-kylän alueella, ja lähteiden mukaan kylää kutsutaan myös nimellä Hemite. Vaikka tie johtaa Kadirliin, linnoitus sijaitsee Osmaniyen keskustan alueella. Osmaniyen maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto mainitsee, että linnoitus on 20 kilometrin päässä Osmaniyesta. Virallisilla sivuilla ei ole tietoa vierailuehdoista, joten on suositeltavaa ottaa yhteyttä maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimistoon ennen matkaa.

Saavuttuasi paikalle, varaa aikaa ihaillaksesi linnoitusta, joka kohoaa kukkulan laelle. Sen rakennusaikaa ei ole varmuudella tiedossa; maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto toteaa, että rakennusaika on tuntematon. Joihinkin lähteisiin perustuen, Kilikian armenialaisen kuninkaan I. Levonin kerrotaan antaneen linnoituksen teutoniritarille vuonna 1212, ja ritarit puolestaan kunnostivat linnoituksen 1300-luvulla. Samojen lähteiden mukaan linnoitus toimi turvapaikkana noin 2200 ihmiselle vuonna 1266 tapahtuneessa Memlukien hyökkäyksessä. Nämä tiedot eivät välttämättä ole täysin varmoja, joten suhtaudu niihin varovaisesti.

Lähteiden mukaan linnoituksen pohjapiirros on yksinkertainen suorakaide. Etelässä kohoaa nelikerroksinen päävartiotorni, jonka alimmassa kerroksessa on vesivarastoja. Lähestyessäsi päävartiotornia, kiinnitä huomiota sen sijaintiin ja mieti, onko se sijoitettu suojelemaan tiettyä aluetta. On esitetty, että linnoituksessa on ollut vähintään kolme erillistä rakennus- tai kunnostusvaihetta. Etsi seinissä olevia eroja, jotka viittaavat näihin vaiheisiin. Vertaa mielessäsi Toprakkale-linnoituksen sileitä, mustia kiviseiniä tämän linnoituksen seinien rakenteeseen.

Linnoituksen huipulta on näköyhteys vähintään viiteen muuhun linnoitukseen. Osmaniyen maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto myös toteaa, että Hemite on näköyhteydessä Toprakkale- ja Yılankale-linnoituksiin. Siksi, saavuttuasi linnoitukseen, ensimmäinen asia on tutkia horisonttia. Seuraa tasaisen aukean ja joen virtausta. Koska Ceyhan-joki on lähellä, linnoitus on strategisesti sijoitettu paikka, josta on näkymät sekä tielle että joen rannalle.

Linnoituksen eteläpuolella olevassa kallion pinnassa on kaiverrus, joka on peräisin Hattusala-kaudelta. Kuitenkin Kulttuuriportaalissa mainitaan, että

Hemite-linnake on keskiaikainen linnoitus, joka sijaitsee Osmaniyen keskuskunnan alueella, Gökçedam-kylän rajalla, Ceyhan-joen rannalla olevalta kukkulalta. Osmaniyen maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto mainitsee linnakkeen sijaitsevan Osmaniye-Kadirli-tien varrella ja joen rannalla. Saman sivuston mukaan linnoitus on 20 kilometrin päässä Osmaniyesta. Se sijaitsee Osmaniyen keskuskunnan alueella, ei Kadirlin alueella, vaikka tie jatkuu Kadirliin päin. Ministeriön lähteessä mainitaan myös, että linnoitus on näköyhteydessä Toprakkale- ja Yılankale-linnoituksiin. Tämä viittaa siihen, että linnoitusta ei tulisi tarkastella erillisenä rakennuksena, vaan sen ympäristön muiden linnoitusten yhteydessä. Linnoituksen rakennusaikaa ei mainita maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimiston sivustolla. Eri lähteissä ei ole ristiriitoja tässä asiassa, vaan tiedot ovat vain eri tasolla. Lähteiden mukaan Teutonien ritarikunta sai sen hallintaansa. Saman lähteen mukaan ritarit rakensivat linnakkeen uudelleen 1300-luvulla. Myös samasta lähteestä käy ilmi, että Teutonien ritarikunta sai tuloja linnoituksen ympäröiviltä mailta. Nykyaikaisempien lähteiden mukaan linnoitus tarjosi suojaa noin 2200 ihmiselle vuonna 1266 tapahtuneen Memlukien hyökkäyksen aikana. Tämä luku viittaa siihen, että kyseessä ei ollut pelkästään pieni tarkastusposti, vaan myös puolustuspaikka, joka pystyi majoittamaan paikallisia asukkaita. Vuonna 1987 julkaistu Dumbarton Oaks -tutkimus on julkaissut linnoituksen arkeologisen ja historiallisen arvion sekä sen suunnitelman. Tämän tutkimuksen yhteenvedon mukaan seinien tutkimuksessa voidaan erottaa vähintään kolme päävaihetta rakentamisessa tai korjaustöissä. Merkittävin lisäys on peräisin ristiretkien aikana, jolloin ritarit tekivät töitä. Suunnitelma on yksinkertainen ja suorakaiteen muotoinen, toisin kuin armenialaiset linnoitukset. Suunnitelman lounaiskulmassa on nelikerroksinen päävartiotorni. Tornin alimmassa kerroksessa on vesivarastoja. Tämä tarkoittaa, että linnoitus oli suunniteltu siten, että se pystyi tarjoamaan vettä pitkän piirityksen aikana. Linnoituksen alapuolella oleva joenranta on paras paikka ymmärtää, miksi linnoitus on rakennettu tälle kukkulalle. Ennen kukkulalle nousua kannattaa katsoa Ceyhan-jokea pitkin kulkevaa tasamaata, jotta voi hahmottaa alueen, jota linnoitus vartioi. Kulttuuriportaalissa mainitaan, että linnoituksen eteläpuolella olevan kallion eteläpuole Kesäkuukausina auringon paahteessa on parempi vierailla aamulla tai myöhään iltapäivällä, sillä varjoa on vähän. Koska se sijaitsee tien varrella, joka johtaa Kale Osmaniyesta Kadirliin, sen voi yhdistää samaan päivään vierailuun Kastabalassa ja Karatepeessä. Autolla pääsee helpoiten perille; julkisilla kulkuvälineillä päästäkseen kylätielle, on syytä ottaa yhteyttä paikallisiin viranomaisiin. Jos vierailet samalla myös Toprakkalessa, ymmärrät paremmin, kuinka nämä kaksi linnaa valvovat toisiaan. Tämä "näkölinja" auttaa ymmärtämään, että nämä kartalla kaukana toisistaan sijaitsevat rakennukset ovat itse asiassa osia samasta puolustusjärjestelmästä. Hemite on tämän järjestelmän osa Ceyhan-joen varrella, ja se on hyvä paikka aloittaa Osmaniyen keskiaikaisen historian ymmärtämiseksi.
3
Kastabala Antik Kenti

Kastabalan muinainen kaupunki.

~1 h 40 min täällä
Kemeburun Köyü, Aslantaş Barajı yolu üzeri, Osmaniye

Kolmas pysähdyspaikka on Kastabala, jossa reitti siirtyy linnoitusalueelta muinaiseen kaupunkiin. Kulttuuriportaalin mukaan kaupunki sijaitsee Osmaniyen pohjoisluoteispuolella, 12 kilometrin päässä, Cevdetiye-Karatepe-museon reitillä. Alue sijaitsee Kesmeburun-, Bahçe- ja Kazmaca-kylien välissä ja kuuluu Osmaniye Merkez -alueeseen. Niille, joilla ei ole omaa autoa, on mahdollista matkustaa Bahçe-, Kesmeburun- tai Karatepe-kylille paikallisbussilla. Kaupunki on pienellä tasangolla, lähellä Ceyhan-joen varrella.

Osmaniyen maakunnan verkkosivuston mukaan kaupungin yllä kohoaa kallionkielekkeen päälle rakennettu linnoitus, joka tunnetaan nimellä Bodrum Kalesi ja joka on peräisin 1300-luvulta. Linnoituksen juurelta alkavat rauniot levittäytyvät usean neliökilometrin alueelle. Siksi kannattaa varautua siihen, että nähtävyyksiä on paljon ja ne eivät ole kaikki yhdessä paikassa. Kaupungin keskustan rakennukset on sijoitettu pienen laakson rinteille, jota linnoitus hallitsee. Kulttuuriportaalin mukaan kaupungin pääakselin muodostaa pylväskatu, ja kävely kannattaa suunnitella sen varrelle.

Rinteisellä maastossa on luotu tasaisia terasseja muurien ja holvien avulla. Tarkastelemalla terasseja voi nähdä, miten rinne on tasoitettu. Kaupunki on rakennettu ruudukkomaisesti rinteelle, ja julkiset rakennukset on sijoitettu alueen keskelle. Teatteri, kylpylä ja kaupat on rakennettu näiden suunnitelmien mukaisiin tontteihin; yritä löytää niitä kävellessäsi. Julkisten rakennusten varhaisin vaihe on peräisin Severusten ajalta. Roomalaisella valtakunnan aikana, eli 200-luvulla, kaupungin ei uskota olleen ympäröity muureilla. Ensimmäisen puolustusjärjestelmän uskotaan perustetun 400-luvun lopulla. Muista tämä ero, kun näet muurien jäänteitä: kaupunki oli alun perin avoin asuinalue, joka myöhemmin suojattiin.

Kulttuuriportaalin mukaan kaivaukset aloitettiin vuonna 2009 ja ne ovat edelleen käynnissä. Työtä johtaa professori Turgut Hacı Zeyrek, joka on Karadenizin teknillisen yliopiston tutkija ja työskentelee Kulttuuri- ja matkailuministeriön kanssa. Siksi on normaalia, että joillakin alueilla on meneillään töitä tai suojelutoimenpiteitä; noudata ohjeita. Sama sivu toteaa, että kaivausten tulokset ovat muuttaneet kaupungin tunnettua historiaa ja että löydöksiä on tehty varhaisesta neoliittisesta ajasta aina 13.-15. vuosisatoihin.

Kastabala-Hierapolis sijaitsee 12 kilometrin päässä Osmaniyen kaupungin keskustan pohjoisluoteispuolella, Cevdetiye Beldesi-Karatepe-museon tien varrella. Kaupunki on pienellä tasangolla, lähellä Ceyhan-joen varrella, ja sen ympäröivät Kesmeburun, Bahçe ja Kazmaca -kylät. Virallisten lähteiden mukaan muinaisen kaupungin alue sijaitsee Kesmeburun- ja Bahçe-kylien rajojen sisällä, joten se luokitellaan Osmaniyen keskustan nähtävyyksiin. Sinne on helppo päästä asfaltoidulla tiellä. Osmaniyen maakunnan hallinnon mukaan kallionkielekkeen päällä, joka hallitsee muinaista kaupunkia, sijaitsee 1300-luvulta peräisin oleva Bodrumin linnoitus. Linnan juurelta alkavat rauniot levittäytyvät usean neliökilometrin alueelle. Brittiläinen diplomaatti E. J. Davis vieraili alueella ensimmäisen kerran vuonna 1875 ja kuvaili sitä yksityiskohtaisesti. Kaupungin toinen nimi, Hierapolis, selvisi brittiläisen tutkijan T. Bentin löytämien muinaisten tekstien ansiosta vuonna 1890. Muinaiset kirjailijat Ptolemaios ja Plinius mainitsevat Kastabalan Kilikian tasangon kaupunkien joukossa Anazarbosin jälkeen ja ennen Epiphaneiaa. Maantieteilijä Strabo puolestaan erehtyi luulemaan, että toinen Kastabala sijaitsee Toros-vuorilla. Kaupunki mainitaan ensimmäisen kerran Hieropoliksen nimellä Seleukos-kuninkaan IV. Antiokhosin aikana (217-164 eaa.) lyödyissä kolikoissa. Kaivaukset, jotka aloitettiin kaupungissa ensimmäisen kerran vuonna 2009, ovat edelleen käynnissä. Kaivauksia johtaa professori Turgut Hacı Zeyrek Kulttuuriministeriön ja Karadenizin teknisen yliopiston yhteistyönä. Löydökset ovat muuttaneet kaupungin tähänastista tunnettua historiaa. Alueelta on löydetty esineitä, jotka ovat peräisin varhaisesta neoliittisesta kaudesta, 5. vuosisadalta eaa., 1. vuosisadalta eaa. ja 1. vuosisadalta j.K., 2. vuosisadalta j.K., 4.-6. vuosisadoilta j.K. ja 13.-15. vuosisadoilta, ja ne lupaavat täydentää alueen arkeologista tietoa. Kaupungin rajat ulottuvat etelässä Ceyhan-jokeen, pohjoisessa Karatepeen ja lännessä Kırmıtlın lintusuoalueeseen, kattaen hedelmällisen tasangon. Kaupungin keskusta, joka on ympäröity muureilla, koostuu rakennuksista, jotka sijaitsevat pienen laakson pohjois-, etelä- ja itärinteillä, jota linnoituksen huippu hallitsee. Kallioiset luonnonkorkeukset muodostavat pohjoisen asut Kastelin huipulla sijaitseva kallioalue tarjoaa hyvän puolustuspaikan ja upeat näkymät ympäröivään laaksoon. Kaivaukset ovat käynnissä, joten osa alueesta saattaa olla suljettu yleisöltä. Tarkista ajantasaiset tiedot vierailumahdollisuuksista Kulttuuriministeriön virallisilta verkkosivuilta ja paikallisen kulttuuri- ja matkailutoimiston kautta. Jos saavut ilman autoa, voit päästä paikalle kyläbussilla, joka kulkee Bahçe-, Kesmeburun- tai Karatepe-kylien kautta; tarkista ajantasaiset aikataulut paikallisesti. Valokuvissa on hyvä yhdistää linnoituksen huipulla olevat näkymät pylväskadun raunioihin. Alue on kivistä ja jyrkkää, joten on suositeltavaa käyttää tukevia kenkiä. Kastabala on yhdessä samalla reitillä sijaitsevan Karatepe-Aslantaşin ulkoilmamuseon kanssa suunniteltuna erinomainen päiväretkikohde.
4
Karatepe-Aslantaş Açık Hava Müzesi

Karatepe-Aslantaşin ulkoilmamuseo.

~2 h täällä
Site, 80752 Karatepe/Kadirli/Osmaniye

Viimeinen pysähdyspaikka on Karatepe-Aslantaşin ulkoilumuseo, joka on reitin pohjoisin kohta. Museo sijaitsee Kadirlin piirikunnassa, Karatepe-Aslantaşin kansallispuiston alueella, lähellä Kız Yusuflu kylää. Kulttuuriportaalin mukaan museo on 33 kilometrin päässä Osmaniyen kaupungin keskustasta. Tie Kastabalasta jatkuu Cevdetiye-Karatepe -linjalla, ja maisema muuttuu, kun ajetaan tasangolta metsäisille kukkuloille. Alueella puhutaan sekä museosta että kansallispuistosta; suunnittele vierailu siten, että nämä kaksi yhdistyvät.

Kulttuuriportaalin mukaan alue avattiin yleisön käyttöön Turkin ensimmäisenä ulkoilumuseona. Kaivaukset aloitettiin vuonna 1947, ja niistä löydettiin kaksi suurta muurinvartioporttia, tie ja niihin liittyviä rakennelmia, jotka ovat peräisin myöhäisestä heettiläisestä ajasta. Linnoitus rakennettiin noin vuonna 800 eaa. Asativataksen toimesta, joka esitteli itsensä alueen hallitsijana, ja se toimi rajalla sijaitsevana puolustuslinnoituksena pohjoiselta tulevia hyökkäyksiä vastaan. Se oli linnoitus Toprakkalen risteysonkosta, kun taas Karatepe on tasangon pohjoisreunassa sijaitseva, raja-alueella sijaitseva etuvartio. Reitin tarina päättyy tähän.

Saavuttuasi, seuraa opasteita ja valitse kävelyreitti, joka kulkee muurien vartta pitkin. Museon mukaan vaikuttavat muurit ja -portit ovat ainutlaatuisia esimerkkejä aikakauden puolustusarkkitehtuurista. Varaa aikaa monumentaalisille ja taiteellisesti arvokkaille porttien sisäänkäynneille. Porttien sisällä on basalttikiviä ja -veistoksia. Niiden pinnalla olevat tekstit on kirjoitettu sekä foinikialaisten että luvilaisilla hieroglyfeillä. Nämä ovat tunnettuja kahdella kielellä kirjoitettuja pisimpiä tekstejä, ja ne ovat olleet tärkeitä luvilaisille hieroglyfeille tehtyjen tulkintojen kannalta. Kun katsot tekstejä, yritä lukea niitä, vaan tarkkaile, missä portissa ja millä korkeudella ne sijaitsevat.

Veistokset ja rauniot on esillä niiden luonnollisessa ympäristössä. Ulkoilumuseo ja sen ympäröivä luonnollinen metsä ovat suojelualueella. Tämä suojaus mahdollistaa raunioiden ja niiden kulttuurimaiseman yhdistetyn kokemuksen. Ulkoilumuseon sisällä sijaitseva suljettu museoalue avattiin yleisölle vuonna 2007; löydät sieltä myös esineitä. Alue lisättiin vuonna 2020 UNESCOn maailmanperintöluetteloon.

Alue on metsäinen kukkula, joten käytä mukavia kävelykenkiä. Pidä

Karatepe-Aslantaş Ulkoilmamuseo sijaitsee Osmaniyen maakunnassa, Kadirlin piirikunnassa, Karatepe-Aslantaşin kansallispuiston alueella. Alue ulottuu Toros-vuoriston juurelta Çukurovan tasangoille, ja se on metsäinen alue. Kulttuurihubien määritelmän mukaan se on Turkin ensimmäinen ulkoilmamuseo. Museo sijaitsee noin 33 kilometrin päässä Osmaniyen kaupungin keskustasta, Kizyusuflu-kylän alueella. Kadirlin piirikunnan keskusta on noin 22 kilometrin päässä kansallispuistosta. Karatepe-Aslantaşin arkeologinen alue tuli esiin vuonna 1947 alkaneiden kaivausten myötä. Kaivauksissa löydettiin kaksi suurta muurillista porttia, jotka ovat peräisin myöhäisestä heettiläisestä ajanjaksosta, sekä tie ja sen molemmin puolin sijaitsevia rakennelmia, patsaita ja muita arkeologisia jäänteitä. Virallisen kuvauksen mukaan alue on muinainen asuinpaikka, eli siellä ei ole kyse vain yhdestä rakennuksesta, vaan koko asutuksen jäänteistä. Linnoitus on rakennettu noin vuonna 800 eaa. Asativatas, joka esitteli itsensä alueen hallitsijana, rakennutti linnoituksen suojaksi pohjoiselta tulevia hyökkäyksiä vastaan. Upeat muurit ja portit ovat erinomaisia esimerkkejä aikansa puolustusarkkitehtuuria. Porttien monumentaalisuus ja taiteellinen arvo heijastavat korkeatasoista arkkitehtonista näkemystä. Siksi vierailun aloittaminen porteista on helpoin tapa ymmärtää, miksi alue perustettiin linnoitukseksi. Tietä pitkin kulkiessa ja tarkastellessa rakennelmia ja patsaita, jotka sijaitsevat sen molemmin puolin, pääsee paremmin käsitykseen asutuksen suunnittelusta. Alueen merkittävin piirre arkeologian maailmassa ovat kaksikieliset inskriptiot. Molemmissa porteissa olevissa basalttikivissä ja reliefikuvioissa on tekstejä, jotka on kirjoitettu sekä foinikialaisten että luvilaisilla hieroglyfeillä. Näiden inskriptioiden kerrotaan olevan kaksi pisintä kaksikielistä tekstiä näillä kielillä, ja ne ovat olleet tärkeitä luvilaisen hieroglyfin tulkitsemisessa. Inskriptioiden tarkastelu kielenä ja historiallisena dokumenttina auttaa ymmärtämään niiden merkityksen tieteen historiassa. On tärkeää olla koskematta kivipintoihin, jotta sekä inskriptiot että reliefit säilyvät. Ulkoilmamuseon alueella on myös sisätiloissa sijaitseva museo, joka on suunniteltu esittelemään arkeologisia löytöjä ja joka avattiin yleisölle vuonna 2007. Ulkona nähtyjen rakennelmien yhdistäminen sisätiloissa oleviin löytöihin on paras tapa hyödyntää vierailu. Karatepe-Aslantaşin arkeologinen alue lisätt Käytä mukavia, liukuesteitä omaavia kenkiä, sillä maasto voi arkeologisilla alueilla olla epätasainen. Aamulla aikaisin tai iltapäivällä myöhään on hyvä aika valokuvata kivikaiverruksia, sillä sivulta tuleva valo korostaa pintojen yksityiskohdat. Kesällä on suositeltavaa ottaa mukaan vettä ja hattu. Aukioloajat ja sisäänpääsymaksut voivat muuttua, joten tarkista ajantasaiset tiedot Kulttuuriministeriön virallisilta verkkosivuilta. Museoon pääsee helpoiten omalla autolla Osmaniyen kaupungin keskustasta. Jos saavut ilman autoa, tiedot kyläbussien reiteistä Karatepen kyliin löytyvät Kulttuuriportaalista; tarkista ajantasaiset aikataulut paikallisilta. Karatepe on mahdollista yhdistää samaan päivään vierailulla Kastabalan muinaiseen kaupunkiin, joka sijaitsee Cevdetiye-Karatepe-tietä pitkin. Ensin kannattaa vierailla laaksossa sijaitsevassa Kastabalassa ja sen jälkeen vuoren juurella olevassa Karatepessä, mikä muodostaa kauniin puolipäivän retken, joka yhdistää nämä kaksi arkeologista kohdetta. Vierailun päätteeksi on mukavaa rentoutua piknik-alueella, mikä helpottaa kävelyn loppuunsaattamista.

Kommentit

0/1000

Ladataan...

Reittikartta

Reitin tiedot
KaupunkiToprakkale, Osmaniye
TyyppiKulttuurinen
Pysäkki4
Päivämäärä6. marraskuuta 2026
Radar TürkiyeKirjoittajaRadar TürkiyeAloita reitti