Siirry pääsisältöön
Radar Türkiye
Löydä tapahtumat sovelluksessa
Avaa
Radar Türkiye
Sera-järveltä Kadıralakiin: Länsi-Trabzonin järvi, vuoristomaisemat ja luolat.
Rohdat4 Pysäkki

Sera-järveltä Kadıralakiin: Länsi-Trabzonin järvi, vuoristomaisemat ja luolat.

Ei vielä arvioita

Kirjaudu sisään tykätäksesi ja arvioidaksesi

Trabzonin länsipuolella, rannikolta katsottuna, näkyy vihreä rinne, joka näyttää seinältä. Sen takana kuitenkin piilee vuoristoinen alue, joka kohoaa yli 1500 metriä merenpinnan yläpuolelle: maanvyörymän synnyttämä järvi, niitty, joka kohoaa pilvien yläpuolelle, miljoonien vuosien aikana kaiverrettu luola ja niitty, joka kukkii violettiin keväällä. Tämä reitti yhdistää nämä neljä paikkaa yhden päivän aikana ja näyttää lähietäisyydeltä, millainen Karadenizin vuoristomaisema on, kun se kulkee Akçaabatista Düzköyn kautta Tonyaan. Päivä alkaa Akçaabatissa, Sera-joen laaksossa. Sera-järvi syntyi, kun maanvyörymä vuonna 1950 irrotti kiviä joen rinteestä ja tukkaisi sen. Järvi on siis tämän reitin ensimmäinen pysähdyspaikka, ja se on opetus siitä, kuinka aktiivista maa ja vesi voivat olla täällä. Kävelyn jälkeen järven rannalla reitti jatkuu Akçaabatista Düzköyn suuntaan. Kulttuuri- ja matkailutoimiston ohjeiden mukaan reitti kääntyy 12 kilometrin kohdalla länteen ja noin 10 kilometrin matkan jälkeen saavutaan Hıdırnebin niitylle. Kallioseinämän näköalapaikalta voi ihailla Karadenziä seljänä päivänä tai pilvien merta, kun taivas on pilvinen. Niityltä reitti laskee takaisin Düzköyn tielle ja sieltä jatketaan Çalköyn kylään, ennen kuin saavutaan Düzköyn kaupunkiin. Çal-luola on pitkä käytävä, jonka on luonut maan alla virtaava puro kalkkikivessä; noin kilometrin pituinen osa on valaistu ja avoinna kävelijöille. Päivä päättyy Kadıralak-luonnonpuistossa, joka sijaitsee aivan Tonya-kaupungin vieressä, ja jossa on kuusimetsien ympäröimä niitty. Reitti seuraa maantieteellistä muutosta: nousu rannikolta vuorille ja sitten vuorten läpi länteen, Tonyaan. Jokainen pysähdyspaikka kuitenkin esittelee erilaisen luonnonilmiön. Serassa on maanvyörymä, Hıdırnebissä korkeus ja sumu, Çalissa pohjavesi ja Kadıralakissa niityn kasvillisuus. Näin päivän päätteeksi ymmärrät, että Trabzon ei ole vain meri ja tee, vaan myös monikerroksinen vuoristomaisema.

Käytännön vinkkejä: Niittyteitä on kapeita ja mutkaisia, ja sumu voi laskeutua nopeasti. Pidä ajovalot päällä ja aja rauhallisesti. Luolan sisällä on viileää ja kosteaa, joten ota mukaan takki ja liukuesteet. Hıdırnebille johtavat tiet ovat avoinna ympäri vuoden virallisten lähteiden mukaan, mutta Kadıralakille johtava tie voi olla lumen peitossa talv Kulttuuriministeriö, Trabzonin maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto, Järvet ja luolat: https://trabzon.ktb.gov.tr/TR-57703/goller-ve-magaralar.html

Akçaabat, Trabzon
Rohdat
4 Pysäkki
~5 h kohteissa
Matka ~32,9 km · 55 min
Yhteensä ~5 h 55 min
19. lokakuuta 2026

Reitin pysäkit

1
Sera Gölü

Sera-järvi.

~1 h täällä
Yıldızlı, Akçaabat / Trabzon

Saavu Sera-järvelle varhain aamulla, sillä järvi näyttää parhaimmillaan silloin, kun tuuli ei ole vielä rikkonut sen pintaa. Kuten Karadenizin kulttuuriinventaario korostaa, järven suurin viehätys on ympäröivien puiden heijastukset tyynessä vedessä. Kun olet pysäköinyt autosi, pysähdy ensin rannalla ja katso molemmille laakson rinteille. Tämä näkymä on tärkeä, jotta ymmärrät, miten järvi syntyi. Lähteiden mukaan helmikuussa 1950, rankkojen sateiden jälkeen, suuria kivimassoja irtosi laakson rinteiltä ja tukkivat laakson pohjan, estäen Sera-joen virtausta. Wikipedian mukaan irronnut kivimassa oli noin viisitoista miljoonaa kuutiometriä, ja järvi täyttyi täyteen kahdeksassa päivässä. Historialliset lähteet antavat hieman erilaisen päivämäärän; maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto mainitsee 20. helmikuuta, kun taas muut lähteet 21. helmikuuta. On sanottu, että rinteillä näkyy edelleen jälkiä sortumasta; hyvä paikka aloittaa on etsiä jyrkkiä ja paljaita seinämiä. Järven nimi on peräisin Yıldızlı-kaupungin entisestä nimestä, Sera. Seuraa rannikkoa pitkin kulkevaa kävelyreittiä ja etene laaksoon. Järvi oli alun perin noin neljä kilometriä pitkä, mutta vedenpinta on pienentynyt ajan myötä, kun pato on kulunut. Nykyään sen leveys on maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimiston mukaan 150–200 metriä. Kävellessäsi kiinnitä huomiota veden väriin ja rannalla oleviin sedimentteihin, sillä vuodesta 1990 tapahtuneiden suurten maanvyörymien jälkeen joesta peräisin oleva maa on vähitellen täyttänyt järven. Siksi älä mene veteen rannalta; Wikipediassa kerrotaan, että järven pohjalla olevat sedimentit vaikeuttavat putoajien selviytymistä ja voivat johtaa kuolemantapauksiin. Järvessä elää särkiä, partakaloja ja purokaloja, ja sinne on myöhemmin tuotu makeanveden ravunpoikasia, jotka ovat lisääntyneet. Alue julistettiin luonnonsuojelualueeksi vuonna 2005 ja luonnonpuistoksi vuonna 2010. Wikipediassa kerrotaan, että noin 300 metriä järven alapuolella sijaitsee pieni vesivoimalaitos. Luonnonpuistossa voi harrastaa päiväretkiä, luontopolkuja ja pyöräretkiä. Parhaat valokuvauspaikat ovat ne, joissa järven kapeimmassa kohdassa metsäinen rinne kohtaa veden, jolloin heijastus on kauneimmillaan. Sumuisena aamuna laakson yläosa voi olla pilvien peitossa, j

Sera-järvi sijaitsee Trabzonin länsiosassa, Akçaabat-alueella, Yıldızlın ja Derecikinin välisessä laaksossa. Se on maanvyörymän seurauksena syntynyt tekojärvi. Nimensä se on saanut Yıldızlı-kylän entisestä nimestä, Sera. Paikallisen kulttuuri- ja matkailutoimiston mukaan järvi sijaitsee noin kilometrin päässä rannasta, ja sen etäisyys kaupungin keskustasta on noin kymmenen kilometriä. Tämä läheisyys tekee Sera-järvestä helposti saavutettavan luonnonkohteen, johon pääsee Trabzonista päivässä edestakaisin. Järven syntytarina on edelleen elävänä paikallisten muistoissa. Helmikuussa 1950, rankkasateiden jälkeen, suuri maa- ja kivimassa irtosi Derecikin laakson rinteestä ja tukkasi laakson pohjan. Useimmissa lähteissä päivämäärä on 21. helmikuuta, kun taas paikallinen kulttuuri- ja matkailutoimisto mainitsee 20. helmikuuta. Wikipedian mukaan irtosi noin 650 metriä pitkä ja 15 miljoonaa kuutiometriä suuri massa. Kun Sera-puro estettiin, vesi kertyi sen taakse, ja järvi saavutti nykyisen muotonsa noin 18 päivässä. Paikalliset saivat todistaa järven syntymisen. Aluksi järvi ulottui useita kilometrejä pitkin laaksoa. Ajan myötä vesi kulutti maaperää, jota se virtasi, ja järven pinta-ala pieneni. Paikallinen kulttuuri- ja matkailutoimisto toteaa, että vedenpinnan taso on vähitellen laskenut. Toimiston mukaan järven leveys vaihtelee 150 ja 200 metrin välillä. Vuonna 1990 Itä-Karadenziä kohdanneet suuret maanvyörymäthän aiheuttivat merkittäviä muutoksia myös järvessä, ja laakson yläosista kulkeutunut maa alkoi kerääntyä järven pohjalle. Wikipedian mukaan järven nykyinen pituus on noin 1200 metriä, leveys 250 metriä ja syvin kohta 20 metriä. Koska yläosista tuleva sedimentti ja tulvat toisinaan sameuttavat vettä, yläosissa on rakennettu patoja ja tehty kunnostustöitä. Esimerkiksi elokuussa 2018 rankkasateiden jälkeen järven pinta oli peittynyt tulvien mukana tuodulla puulla ja roskilla, ja puhdistustöihin tuotiin erikoislaitteita. Järvi ja sen ympäristö julistettiin luonnonsuojelualueeksi vuonna 2005 ja luonnonpuistoksi vuonna 2010. Järven rinteillä, joilla on maanvyörymäriski, on rakennettu betoniseinien sijaan geosynteettisiä seiniä, ja niiden pinnat on peitetty maalla ja kasvillisuudella, jotta järven luonnollinen ulkonäkö säilyisi. Noin Paras valaistus valokuville on yleensä aamulla aikaisin ja iltapäivällä myöhään, jolloin tuulessa heijastuvat rinteet näkyvät selkeimmin. Vuodenajat muuttavat järven ulkonäköä. Keväällä ja kesällä rinteet ovat tummanvihreitä, syksyllä puiden keltaiset ja punaiset sävyt heijastuvat veteen, ja lumisina päivinä laakso näyttää täysin erilaiselta. Jos haluat nähdä kirkkaan järven, on parasta valita ajankohta, jolloin on ollut useita päiviä kuivaa säätä, sillä sateiden jälkeen vesi voi olla sameaa. Sera-järvelle pääsee Trabzonista Akçaabatin suuntaan kulkevalta rannikolta poistuvalla tiellä ja laskeutumalla laaksoon. Koska se on lähellä kaupungin keskustaa, sinne pääsee myös helposti taksilla. Järven rannalla on ruokailu- ja oleskelumahdollisuuksia. Veneiden vuokraus ja palveluiden aukioloajat voivat vaihdella vuodenajan mukaan, joten ajantasaiset tiedot kannattaa tarkistaa paikan päältä. Järvimatkailun voi helposti yhdistää samaan päivään vierailemalla Akçaabatin historiallisissa Ortamahalle-talossa tai korkeammalla sijaitsevalla Hıdırnebi-alueella.
2
Hıdırnebi Yaylası

Hıdırnebi-ylänkö.

~1 h 30 min täällä
Akçaabat / Trabzon

Tässä ohjeet Hıdırnebi-ylängölle, jotka perustuvat Trabzonin maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimiston tietoihin:

Käänny Akçaabatista Düzköyn suuntaan menevältä tieltä 12. kilometrin kohdalla länteen ja aja noin 10 kilometriä ylämäkeen ylänköalueelle. Virallisten lähteiden mukaan tie on auki sekä kesällä että talvella, mutta sumuisina päivinä on ajettava hitaasti. Matkan varrella huomaat metsän muuttuvan ja laaksojen jäävän taakse. Ylängön korkeus vaihtelee eri lähteissä; Wikipediasta ja Akçaabatista saatujen tietojen mukaan se on 1600 metriä, kun taas maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto mainitsee korkeamman luvun. Riippumatta siitä, minkä korkeuden valitset, huomaat ilmassa selkeän eron rannikkoon verrattuna, kun nouset autosta. Aloita lyhyellä kävelyllä ylängön talojen välillä. Suurin osa näistä puutaloista on rakennettu vuosina 1998 alkaneen "Yayla Kent" -projektin mukaisesti, ja ne on suunniteltu sopimaan alueen arkkitehtuuriin. Maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto kertoo, että tämä ylängön asuinalue on luotu esimerkkinä ympäristöystävällisestä ja edistyksellisestä suunnittelusta. Seuraavaksi nouse Hıdırnebin huipulle, koska useat lähteet kuvaavat sitä luonnolliseksi näköalapaikaksi. Sieltä voit ihailla maisemia: Akçaabatin kaupunkia, ympäröiviä kyliä ja Mustanmeren sinistä. Pilvisinä päivinä maisema muuttuu: pilvet laskeutuvat alas ja näyttävät mereltä jalkojesi alla. Jos haluat nähdä "pilvimeren", odota lämpimiä päiviä, jolloin matalat pilvet ovat lähellä. Tuuli voi olla voimakasta huipulla, joten ota mukaan tuulenpitävä takki. Vieraile myös ylängöllä järjestettävien juhlien alueella, jota paikalliset kutsuvat "Dernek Çimeni" tai "Argolos Çimeni" -nimillä. Akçaabatista saatujen tietojen mukaan juhlat alkavat heinäkuun puolivälissä ja päättyvät 20. heinäkuuta. Viimeisen päivän tapahtumia kutsutaan "Orak Yedisi". Juhlapaikalla on markkinapaikka, ja ihmiset tanssivat "horon"-tanssia kemençen ja davul-zurna -soittimien säestyksellä. Jos vierailet heinäkuussa, alue on hyvin vilkas, joten pysäköi autosi viranomaisten osoittamalle paikalle. Syksyllä alueella näkyy keltaisia ja punaisia lehtiä alemmilla alueilla, kun taas huipulla voi olla sumua, kertoo AA. Maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto myös huomauttaa, että metsässä voi nähdä villieläimiä, kuten susia,

Hıdırnebi-ylämaa on vuoristokylä, joka sijaitsee Akçaabat-alueella, Metinkale-laakson jatkeena. Se on yksi Trabzonin kaupungin keskustaan lähinnä sijaitsevista ylämaista. Sen korkeus on lähteiden mukaan noin 1600 metriä, kun taas maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto ilmoittaa korkeudeksi 1650 metriä ja viereiselle Kuruçam-ylämaalle 1742 metriä. Lehdistön mukaan sen etäisyys kaupungin keskustasta on 35–40 kilometriä ja Akçaabat-alueen keskustasta 29 kilometriä. Paikalliset asukkaat kutsuvat ylämaan juhlatapahtumien aluetta nimillä Dernek Çimeni tai Argolos Çimeni. Ylämaa edustaa Karadenizin ylämaakulttuurin kaikkia kerroksia. Vuosisatojen ajan perheet ovat tuoneet eläimiään tänne kesällä, käyttäneet laidunmaita ja vaihtaneet tuotteitaan ylämaalla. Wikipedian mukaan vuosittain järjestettävien juhlien alku ei ole tiedossa, mutta ne ajoittuvat ajankohtaan, jolloin laumoja hoitavat paimenet myyvät tuotteitaan ja ympäröivät kyläläiset tulevat ostamaan niitä. Nykyäänkin ylämaa on paikka, jossa tämä perinne jatkuu, ja se on myös luonnon ystävien suosima kohde. Hıdırnebin tunnetuin tapahtuma on heinäkuussa järjestettävät ylämaajuhlat. Juhlien ajankohta vaihtelee lähteiden mukaan: maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto mainitsee juhlien alkavan 20. heinäkuuta ja kestävän kolme päivää, kun taas lehdistössä kerrotaan juhlien alkavan 13. heinäkuuta ja päättyvän 20. heinäkuuta. Viime vuosina juhlat on yhdistetty Akçaabatissa järjestettävään kansainväliseen musiikki- ja kansantanssifestivaaliin. Juhlapäivinä alueelle pystytetään teltoja, järjestetään paikallisten tuotteiden myyntitapahtuma ja muodostetaan suuria kansantanssikehoja, joissa soitetaan kemençe-huilua, -rummulla ja -zurnalla. Paikalliset asukkaat kutsuvat juhlien viimeisiä päiviä nimillä Derneğin Altısı, Derneğin Yedisi ja Orak Yedisi. Ihmiset, jotka pitävät vilinästä, voivat nauttia tästä ajankohdasta, kun ylämaa on eläväisempi, kun taas ne, jotka etsivät rauhaa, kannattaa vierailla muina viikkoina. Hıdırnebin symboli on Hıdırnebi-huippu ja sen kivikot. Juhlatapahtumien alue sijaitsee näiden kivien takana, ja huipulta avautuu luonnollinen näköalapaikka ympäristöön. Selkeällä säällä sieltä näkyy Akçaabat-alueen kyliä, kaupunkia ja Karadenzin sinistä meren pintaa. Pilvisinä päivinä Vuonna 1998 alkaneen Yayla-Kent -projektin myötä Trabzonin maakunnan johdolla alueen arkkitehtuuriin sopivia puumökkejä rakennettiin. Nykyään alueella on majatalotyylisiä asuntoja ja paikkoja, joissa voi hoitaa päivittäiset tarpeet. Puutalojen hajallaan oleva sijoittelu on osa pyrkimystä siirtää Karadenizin ylängöalueiden talojen luontoyhteyttä uusiin rakennuksiin. Ylängölle pääsee kääntymällä Akçaabat-Düzköy -tietä pitkin 12. kilometrin kohdalla länteen. Vaikka lähteet kertovat tien olevan auki ympäri vuoden, on hyvä tarkistaa tien kunto ennen matkaa, erityisesti talvella. Koska julkinen liikenne ei ole suoraan saatavilla, paras tapa päästä ylängölle on omalla autolla tai osallistumalla järjestetylle retkelle. Korkeuden vuoksi voi olla viileää jopa kesällä, joten on hyvä ottaa mukaan lämpimiä vaatteita. Festivaalien päivämäärät ilmoitetaan vuosittain, joten tarkista ajantasainen ohjelma järjestävältä taholta.
3
Çal Mağarası

Çal-luola.

~1 h 15 min täällä
Çal Mahallesi, Düzköy / Trabzon

Saavuta Çal-luola seuraamalla maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimiston antamia ohjeita: Mene oikealle ennen kuin saavut Düzköyn piiriin, kulje Çalköyn läpi ja saavu luolaan. Luolan sisäänkäynti on heti tien varrella, joka johtaa Çalköystä Çayırbağıin, ja se sijaitsee Kulaklık-puroksen yläpuolella. Kun olet pysäköinyt autosi, katso ylös ennen kuin menet sisään, sillä luolan yläpuolella olevalla kukkulalla on historiallinen linnoitus. Ota luolaan mennessä päälle takki ja laita puhelin taskuun, sillä sisällä on viileämpää ja kosteampaa kuin ulkona. Çal-luola on pohjimmiltaan maanpäällinen vesikanava, ja sen läpi virtaa pieni puro. Anadolu Ajansin (AA) mukaan puron syvyys voi sadekausina olla 1,5 metriä, mutta kesällä se voi laskea jopa 25 senttimetriin. Siksi keväällä vierailtaessa veden ääni ja virtaus ovat paljon voimakkaampia. Sisäänkäynnistä alkaen etenet noin 200 metrin matkan yhtenäisessä käytävässä, ja huomaat, että katon korkeus muuttuu jatkuvasti. Maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimiston mukaan tippukivet ja stalagmiitit alkavat näkyä noin 150 metrin kohdalta. Käytävä jakautuu noin 200 metrin kohdalla kahtia, ja suosittelemme ensin kääntymään oikealle. Oikealle käännyttyäsi voit kävellä noin 400 metriä, ja noin 60 metrin kohdalla on pieni lampi ja vesiputous. Pysähdy vesiputouksen eteen ja kuuntele veden ääntä, kun se osuu kiveen; tämä on yksi luolan vaikuttavimmista kohdista. Käänny sitten takaisin ja siirry noin 150 metrin mittaiselle vasemmalle käännykselle. Tämän käännyksen päässä olevassa huoneessa on kuilu, johon virtaa vettä maanpäällisestä lähteestä. Anadolu Ajans (AA) kertoo myös, että tällä alueella on kalkkikivialueella eroosion ja sortumien seurauksena syntyneitä, vettä sisältäviä kuoppia. Koska luolassa on yhteyksiä maanpäälliseen maailmaan dolinien kautta, tunnet pientä ilmavirtaa, ja siksi jotkut sanovat, että luolassa kävellessä tuntuu kuin kävelisi laaksossa. Wikipedian mukaan luola on muodostunut noin kahdeksan miljoonan vuoden aikana kahdessa vaiheessa: ensin vuotovedet erosivat kalkkikiveä, ja myöhemmin alue nousi. Tähän mennessä luolaa on tutkittu noin kahdeksan kilometrin matkalle, mutta vierailijoiden kuljettavissa on vain noin kilometrin pituinen osuus. Älä poistu puu- ja metallirakenteisista kävelyreiteistä, älä koske muod

Çal-luola sijaitsee Trabzonin sisämaassa, Düzköyn piirikunnassa, Çal-kylän alueella. Se on pitkä karstiluola, jonka on muodostanut maan alla virtaava puro. Trabzonin maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimiston mukaan luola sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Düzköyistä, merenpinnan yläpuolella 1050 metrin korkeudella. Wikipedia puolestaan antaa etäisyydeksi piirikuntaan 11 kilometriä ja mainitsee, että korkeus vaihtelee lähteiden mukaan 1050 ja 1116 metrin välillä. Kaupungin keskustasta matka on noin 50 kilometriä. Luolan löysivät paikalliset asukkaat, eivät tieteellisen tutkimuksen yhteydessä. Karadeniz Teknik Üniversitenin eläkkeellä olevan geologian professorin, Prof. Dr. Osman Bektaşin, mukaan tämä kerrottiin TRT Haber -kanavan haastattelussa. Myöhemmin Karadeniz Teknik Üniversiteeltä saatiin ryhmä, joka tutki luolaa. Sen jälkeen Trabzonin maakunnan hallinto rakensi puisen kävelyreitin ja asensi valaistuksen. Anadolu Ajansin mukaan luola avattiin yleisölle vuonna 2003. TRT Haberin mukaan Trabzonin metropolikunta myöhemmin hankki luolan hoitamisen vastuuun ja aloitti kunnostustöitä, joissa kävelyreitit uusittiin kestävällä materiaalilla. Luolan syntyhistoria alkaa kalkkikivestä. Wikipedian mukaan maan pinnalta tunkeutuvat vedet liuottavat kalkkikiveä, ja kallion halkeamat laajenevat muodostaen maan alla kulkevan vesikanavan. Alueen kohotessa tämä kanava on pysähtynyt, ja veden aiemmin tunkeutuneista paikoista on alkanut muodostua tippukiviä ja stalagmiittejä. Luolan muotoutuminen on arviolta kestänyt noin kahdeksan miljoonaa vuotta. Kulttuuri- ja matkailuministeriön Trabzonin sivu kuvailee luolaa lyhyesti maanalaiseksi vesikanavaksi. Kävijöiden kulkema osa on itse asiassa vain pieni osa luolasta. Anadolu Ajansin mukaan tähän mennessä on voitu edetä kahdeksan kilometrin syvyyteen, mutta vain noin kilometrin pituinen osa on varustettu kävelyreitillä ja valaistuksella. Luolan hoitajan mukaan he ovat kävelleet kahdeksan kilometriä taskulamppujen avulla ja ovat saavuttaneet suljetulla alueella järviä, vesiputouksia ja lepakoita. Ministeriön sivu toteaa, että luolaa pidetään "maailman toiseksi pisimpänä luolana", mutta tämä on paikallinen nimitys, ja sen todellinen pituus on edelleen epävarma. Sisällä reitti jakautuu pian. Noin 200 metrin päästä sisäänkäynnistä luola jakautuu kahteen haaraan: vasen haara on noin 150 metriä pitkä, ja saavutetun osan pituus oikealla haaralla Luolan sisällä on miellyttävä ilmavirtaus, koska halkeamat ja kuilut yhdistävät sen ulkomaailmaan; Anadolu Ajans kuvailee tätä tunnetta niin, että siellä kävellessä tuntuu kävelevän laaksossa. Joen syvyys vaihtelee vuodenajan mukaan: sateisina aikoina se voi olla 1,5 metriä, mutta kesällä se voi laskea jopa 25 senttimetriin. Sisäänkäynnissä oleva kuiva ilma korvautuu joen tuomalla kosteudella, joten on hyvä pukeutua vähintäänkin kevyesti, vaikka olisi kesä. On raportoitu, että sisäänkäynti on ajoittain suljettu, kun vedenpinta nousee merkittävästi; jos aiotte vierailla sateisen viikon aikana, tarkistakaa tilanne etukäteen. Luolan yläpuolella, korkealla paikalla, on pieni linnoituksen raunio, josta on näkymät ympäristöön. Sekä ministeriön sivusto että media mainitsevat tämän linnoituksen yhdessä luolan kanssa. Sisäänkäynnin lähellä on peruspalveluita, kuten piknikalue ja kahvila. Luola on avoinna ympäri vuoden; tarkistakaa ajantasaiset tiedot vierailupäivistä, aukioloajoista ja hinnoista luolan ylläpitäjältä ja Düzköyn viranomaisilta. Puu- ja metallirakenteiset kävelyreitit voivat olla märkiä, joten liukumattomapohjaiset kengät ovat tämän vierailun ainoa välttämättömyys. Matka tehdään maanteitse, eikä julkinen liikenne kulje suoraan luolalle. Ministeriön mukaan luolalle pääsee ajamalla Düzköyn ohi oikealle kääntyvää asfalttitietä pitkin, joka kulkee Çal-kylän läpi. Samalla matkalla voi vierailla myös Düzköyn ylängöillä ja Tonjan länsipuolella sijaitsevassa Kadıralak-luonnonpuistossa. Rannikolta, Akçaabatista saapuville, Sera-järvi ja Hıdırnebi-ylänkö ovat tämän vuoristotien luonnollinen aloituspiste.
4
Kadıralak Tabiat Parkı

Kadıralak luonnonpuisto.

~1 h 15 min täällä
Kadıralak Yaylası yol ayrımı, Tonya / Trabzon

Päivän viimeinen pysähdyspaikka on Kadıralak-luonnonpuisto, joka sijaitsee aivan Tonya-kaupungin vieressä. Wikipedian mukaan puisto on noin kaksi kilometriä Tonya-keskustan ulkopuolella, sen korkeus on 1480 metriä, ja se sijaitsee samannimisen Kadıralak-ylängön vieressä. Uutisissa mainitaan erilaisia mittoja ylängölle itselleen (1300 metriä) ja kaupunkiin (yhdeksän kilometriä); nämä kaksi nimeä viittaavat todennäköisesti saman alueen eri osiin. Puisto kattaa noin 3500 hehtaarin alueen ja on Turkin 223. luonnonpuisto. Wikipedian mukaan puiston itäosassa on laadukkaita ja kestävää suojelua vaativia alueita, mikä tarkoittaa, että myös ympäröivät niityt ovat osana suojeltua kokonaisuutta.

Pysäköityäsi auton, kävele ensin niityn reunaan ja ihaile maisemaa kokonaisuutena. Ylänköä ympäröivät kuusimetsät, ja niityn keskellä on puisia ylängön taloja, jotka on rakennettu kivijalkaan. Kadıralakin tunnetuin piirre ovat siniset "tähti"-kukat, jotka kukkivat keväällä. Tämän kasvin, jonka tieteellinen nimi on *Scilla bifolia*, kukat värjäävät niityn violetiksi. Siksi paikalliset kutsuvat ylänköä myös "Violetiksi Ylängöksi". Uutisten mukaan kukat kukkivat yleensä huhtikuussa ja ovat nähtävissä noin kahden viikon ajan. Kukkien kukinta-aika vaihtelee kuitenkin sään mukaan; ankarana talvena kukat kukkivat myöhemmin, kun taas leutoina vuosina ne voivat alkaa kukkia jo ennen huhtikuuta. Sininen "tähti" on yksi niistä kasveista, joiden suojelemiseen Turkki on sitoutunut Bernin sopimuksen mukaisesti. TGRT:n uutisen mukaan vierailijat ovat aiemmin tallennettaessaan kuvia tallanneet kukat, mikä on johtanut niiden nopeaan katoamiseen. Siksi älä mene niitylle kukinta-aikana, pysy poluilla ja ota kuvia kauempaa. Kukat lakattuaan ylängölle nousee keltaisia kukkia, ja jotkut kirjoittavat, että samaa paikkaa kutsutaan myös "Keltaiseksi Ylängöksi". Kesän alussa voit tehdä lyhyen kävelylenkin niityn reunalla olevilla metsäteillä ja löytää rauhallisen paikan lintujen ja kasvien tarkkailuun. Küre-tietosanakirjan mukaan ylängöllä ei järjestetä suuria juhlia, joten se on paljon rauhallisempi paikka kuin esimerkiksi Hıdırnebi. Syksyllä alue muuttuu täysin, kun lehdet muuttuvat keltaisiksi ja alueen yllä leijuu tiheä sumu. Küre-tietosanakirjan mukaan ylängöllä ei ole majoitusvaihtoehto

Kadıralak luonnonpuisto sijaitsee Trabzonin piirikunnassa, joka ei ole meren rannalla. Se on suojeltu metsä- ja niittyalue, joka on saanut nimensä läheisestä Kadıralak-ylängöstä. Maatalous- ja metsäministeriön 12. alueen johtajan mukaan puisto sijaitsee noin kaksi kilometriä Tonya-piirikunnan keskustan itäpuolella. Puistoon pääsee Tonya-Vakfıkebir-tien varrella, noin 600 metrin päässä piirikunnan keskustasta sijaitsevasta Kadıralak-ylängön sivutieltä. Wikipedian mukaan puiston korkeus on 1480 metriä ja etäisyys Trabzonin kaupunkiin on 68 kilometriä. Sen ylläpitäjä on Luonnonsuojelu- ja kansallispuistojen pääjohtaja. Wikipedian mukaan Tonya sijaitsee Karadenizin ilmaston ja mannerilmaston välisellä siirtymävyöhykkeellä; mereltä tuleva kosteus tiivistyy rinteiden metsissä ja muuttuu sumuksi. Alueen suojeluhistoria on suhteellisen uusi. Trabzonin kuvernöörin ilmoituksen mukaan Kadıralak-ylänkö on julistettu Turkin 223. luonnonpuistoksi, ja sen julistuksen allekirjoitti tuolloinen metsä- ja vesialojen ministeri. Wikipedia luokittelee puiston vuonna 2017 perustettuihin suojelualueisiin. Alueen johtajan nykyisen tiedon mukaan suojeltu alue on 363,80 hehtaaria; puiston itäosassa on myös suojeltu aluetta ja kestävän suojelun aluetta. Koska eri lähteissä on mainittu erilaisia alueiden kokoja, on oikein käyttää alueen johtajan ilmoittamaa virallista arvoa. Puiston pääasiallinen luonne on metsä. Alueen johtaja kuvailee aluetta Itä-Karadenizin lehtipuiden sekoitusmetsien tyypillisenä esimerkkinä; havupuista kuusi on yleisin, kun taas lehtipuista yleisimpiä ovat tammi ja pyökki. Näiden seassa kasvaa myös pähkinäpensas, tammi, vaahtera, kastanja, lehmus, orvokki, karviainen ja pihlaja. Alueen pohjois-, etelä- ja itäreunoilla on paikoitellen kallioisia alueita. Kehityssuunnitelmien mukaan alueella on 311 siementävää kasvilajia sekä 111 selkäjänteistä eläinlajia, kuten kaksiluokkaisia, matelijoita, lintuja ja nisäkkäitä. Kadıralakia erottaa muista Karadenzin ylämaista sen kevätkukat. Alueen johtajan mukaan metsän aukkoissa ja ylämäen niityillä kasvaa *Scilla bifolia*, jota paikalliset kutsuvat "sinisiksi tähdiksi" tai "metsäorvokeiksi". CNN Türk -uutiskanavan mukaan tämä pienilehtinen kukka on suojeltu harvinainen kasvi Bernin sop Tonya-alueella on kesät usein sumuisia, joten suunnitelman tulisi olla joustava, jotta voit hyödyntää aurinkoiset päivät. Kasvien kerääminen alueella ei ole sallittua, kasvien on pysyttävä paikallaan. Alueelle pääsee maanteitse Tonya-kaupungin kautta, ja pysäköintialueelta on lyhyt matka puistoon. Kuren tietosanakirjan mukaan julkinen liikenne ei kulje suoraan alueelle, joten tarvitaan oma auto tai paikallisen oppaan apua. Alueen johtajan mukaan lähin lentokenttä on noin 71 kilometrin päässä sijaitseva Trabzonin lentokenttä. Tarkista Luonnonsuojelu- ja Kansallispuistojen 12. alueen tiedotteet saadaksesi tietoa puiston vierailuehdoista ja mahdollisista tapahtumista. Samalla reissulla voi yhdistää vierailun täällä ja Düzköyn länsipuolella sijaitsevassa Çal-luolassa, jolloin saadaan kokonainen vuoristoreitti länsi-Trabzonissa.

Reittikartta

Reitin tiedot
KaupunkiAkçaabat, Trabzon
TyyppiRohdat
Pysäkki4
Päivämäärä19. lokakuuta 2026
Radar TürkiyeKirjoittajaRadar TürkiyeAloita reitti