
Bitlisin Taşından-järvelle.
Kirjaudu sisään tykätäksesi ja arvioidaksesi
Bitlis on harvinainen kaupunki, jonka historiaa voi lukea sen kivistä. Paikallisen kulttuuri- ja matkailutoimiston mukaan kaupungin moskeissa on käytetty alueelle tyypillistä punertavaa kiveä, ja myös medressojen rakennusmateriaalina on käytetty Bitliksen kuuluisaa kiveä. Tämä reitti seuraa kiven jälkiä kaupungin keskustasta Van-järven rannalla sijaitsevaan Ahlat-nimiseen paikkaan, ja matkan varrella pääsee tutustumaan alueen vulkaaniseen maaperään. Ensimmäinen pysähdyspaikka on Bitlisin linna, joka sijaitsee jyrkän kallion päällä kaupungin torin yläpuolella. Linnan sisälle ei pääse, vaan sen voi vain ihailla ulkopuolelta, katsellen kiveä, aukkoja ja ylhäältä avautuvaa maisemaa. Lähteiden mukaan linnan perustaminen liittyy Aleksanteri Suuren komentajaan, Badlisiin, ja tämä tarina säilyy lähteissä esitetyssä muodossa. Toinen pysähdyspaikka on Bitlisin suuri moskeija, joka sijaitsee kaupungin keskustassa. Rakennus, jossa on suorakaiteen muotoinen pohjapiirros, teräviä kaaria tukevat holvit ja minareetti, joka kohoaa erillisen tornin tavoin, osoittaa selvästi kiven käytön arkkitehtuurissa. Rakennuksen valmistumisajankohta on lähteissä erilainen, joten tekstissä käytetään varovaista kieltä, ja vierailuetikettiä muistutetaan. Kolmas pysähdyspaikka on kaupungin ulkopuolella, Van-järven länsirannalla sijaitseva Nemrutin kraatterijärvi. Täällä ei ole uutta rakennusta, vaan laaja näkymä kiveen ja alueen vulkaaniseen alkuperään. Tatvanin piirikunnan sivulla kerrotaan, että vuori koostuu andesiitistä ja basalttista. Tämä tieto yhdistää reitin kiven ja alueen geologisen taustan kanssa. Lähteet eivät suoraan yhdistä Bitliksen punaista kiveä tähän vuoreen, eikä reitti tee tällaisia väitteitä. Viimeinen pysähdyspaikka on Ahlatissa sijaitseva İskender Paşa -moskeija. Tämä rakennus, joka sijaitsee osmanien aikaisella rannikolinnoituksella, on rakennettu rinteeseen ja sen yksinkertaiset julkisivut ja neliön muotoinen, yhden kupolin alla oleva tila päättävät reitin. Näin päivä päättyy vertailuun, joka ulottuu punaisesta kivestä ruskeaan andesiittiin. Reitti on suunniteltu sopimaan maantieteeseen: ensin tutustutaan jalkaisin kaupungin keskustan kaksi rakennusta, sitten siirrytään autolla järven ja vuoren puolelle ja lopuksi Van-järven rannalle. Pysähdyspaikkojen väliset etäisyydet ja matka-ajat eivät ole saatavilla luotettavista lähteistä, joten niitä ei ole mainittu. Tarkista matka- ja sääolosuhteet Lähteet:
- Kulttuuriportaali, Bitlisin linna, https://www.kulturportali.gov.tr/turkiye/bitlis/gezilecekyer/bitlis-kalesi
- Bitlisin maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto, Linnat, https://bitlis.ktb.gov.tr/TR-56225/kaleler.html
- Kulttuuriportaali, Ulu Camin inventaario, https://www.kulturportali.gov.tr/turkiye/bitlis/kulturenvanteri/ulu-cam246283
- Bitlisin maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto, Moskeijat ja kupolit, https://bitlis.ktb.gov.tr/TR-56226/camii-ve-kumbetler.html
- Kulttuuriportaali, İskender Paşa -moskeija, https://www.kulturportali.gov.tr/turkiye/bitlis/gezilecekyer/skender-pasa-camii--ahlat
- Tatvanin piirikunnan hallinto, Nemrutin kraatteri, https://www.tatvan.gov.tr/nemrut-krateri
- Bitlisin maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto, Medressat (islamilaiset oppilaitokset), https://bitlis.ktb.gov.tr/TR-56227/medreseler.html
Reitin pysäkit

Bitlisin linna.
Aloita tarkastelemalla kallioista muodostunutta kukkulaa, joka kohoaa torin yläpuolella. Linnoitus sijaitsee aivan kaupungin keskustan torin jyrkän rinteessä, ja sieltä näkee parhaiten, millaisella paikalla kaupunki on perustettu. Kulttuuriportaalin mukaan linnoitus on rakennetu kivimuurin päälle, juuri sinne, missä kaksi Bitlis-joen sivujohta yhtyy. Ennen kuin tarkastelet linnoitusta tarkemmin, ota askel taaksepäin ja yritä nähdä koko kalliomuodostelma, sillä linnoitusta ei voi erottaa kalliolta. Lähteiden mukaan linnoituksen rakensi vuonna 312 eaa. Aleksanteri Suuren komentaja Badlis. Kaupungin nimen kerrotaan olevan johdettu tästä nimestä. Tämä tarina on säilynyt lähteissä, kun taas linnoituksen nykyinen ulkoasu on seurausten tulos myöhemmistä korjauksista. On tärkeää huomata, että Bitlisin kulttuuri- ja matkailutoimiston mukaan linnoituksen sisätiloihin ei ole pääsyä. Siksi tämä pysähdyspaikka on tarkoitettu ulkoisesta näkökulmasta ja ylhäältä katsomisen kannalta, ei sisätilojen tutkimiseen. Samalla sivulla mainitaan, että kukkulalta avautuu upea panoraamanäkymä. Lähestyessäsi kukkulaa, noudata paikallisia opasteita ja viranomaisten ohjeita. Kalliomuodostelmaa kuvataan vahvasti puolustettuna asemapaikkana, joka ulottuu idästä länteen. Lähteiden mukaan sen ympärysmitta on 2800 metriä, korkeus 56 metriä ja leveys 7 metriä. Nämä ovat lähteissä mainittuja arvoja, tarkkaile itse. Tarkastele muurien aukkoja, sillä niiden kerrotaan olevan vahvistettuja 670 aukoilla. Jokaisen avoimen aukon alla on myös yksi suljettu aukko. Kukkula on luonnostaan jyrkkä, joten sen ympärillä ei ole puolustusvallia. Lähteissä mainitaan myös tarkastustorneja sekä luolia, joissa on säilytetty ruokaa ja aseita, mutta sen sijaan, että etsisit niitä, tarkkaile kallion pintaa ja sitä, missä muuri yhdistyy kiveen. Lähteiden mukaan linnoituksen yläosassa oli karavaaniseri, kolmesataa taloa, yksi karavaaniseri, moskeija minarettineen, sekä kolmikerroksinen, rautakansilla varustettu tori ja kauppahalli. Nykyään ainoastaan linnoitus on jäljellä, ja se on säilyttänyt ulkoasunsa ajoittaisilla korjauksilla. Dideban-kukkulan huipulla on myös tunnettu torni. Tämän tornin ainoastaan rauniot ovat jäljellä, ja sen uskotaan olleen aiemmin tarkastuspiste, joka osoitti tietä linnoitukseen. Valokuvausta varten odota aamun ja illan val

Bitlisin suuri moskeija.
Siirtin keskustassa, Gazibeyn kaupunginosassa sijaitsee Ulu-moskeija. Tämä pysäkki on tarkoitettu arkkitehtuurin ihailuun, ja se tarjoaa hyvän mahdollisuuden nähdä, miten punainen kivimateriaali on käytetty rakennuksessa. Kulttuuriportaalista löytyvän luettelon mukaan moskeija on suorakaiteen muotoinen. Luettelon mukaan se on rakennettu vuonna 1150 (hicri-vuosikalenterin mukaan 545) nimeltä Ebul Muzaffer Muhammed. Bitlisin maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto kuitenkin toteaa, että rakennuksen valmistumisajankohtaa ei tiedetä, mutta sen mukaan se on kunnostettu vuonna 1150. Siksi on suositeltavaa ajoittaa moskeijan 1200-luvulle, mutta välttää tarkkaa vuosilukua. Toimisto mainitsee myös, että Bitlisin moskeijoissa paikallista punaista kivimateriaalia on käytetty rakennusmateriaalina. Ensin lähestykää ulkopuolelta ja tarkastelkaa kiven väriä ja saumojen järjestystä. Ulkopuolelta huomiota herättävimpiä piirteitä ovat kartionmuotoinen katto, joka on suuntautunut Mekkaan päin, sekä minareetti, joka kohoaa moskeijasta erillisenä tornina. Tarkastelkaa minareettia pihalta ja lukekaa sitä alhaalta ylöspäin. Se kohoaa korkealle, neliönmuotoiselle perustalle, ja kulmat on leikattu, jolloin se muuttuu kahdeksankulmaiseksi. Nämä kulmat on koristeltu kiertävien köysien muotoon. Pienen pohjan yläpuolella oleva sylinterimäinen osa on jaettu kahteen profiiliin, jotka ovat säännöllisin välein. Galleria laajenee kuudella peräkkäisellä, pyöreällä profiililla, ja kaksi ylintä kerrosta on koristeltu aaltokuvioilla. Minareetti päättyy pieneen kuppimaisiin. Minareetin rakennusajankohta vaihtelee lähteissä; toimisto mainitsee vuoden 1492, kun taas luettelo toteaa, että pohjan alapuolella olevan kaarikaaren yläpuolella oleva teksti viittaa vuoteen 1062 (hicri-vuosikalenterin mukaan). Toimisto huomauttaa myös, että kunnostusten seurauksena minareetti on menettänyt alkuperäisen ulkonäkönsä ja on yksinkertaisempi. Moskeijaan pääsee pohjoispuolella olevasta ovesta. Noudata vierailuetikettiä: pukeudu siististi ja hiljaa, riisu kengät ja älä häiritse rukoilijoita. Toimiston mukaan moskeija on avoinna yleisölle rukousaikojen ulkopuolella. Sisätiloissa tila on jaettu kolmeen osaan, jotka ovat yhdensuuntaisia kiblan (rukoussuunnan) seinää vasten. Jokainen osa on jaettu viiteen osaan terävill
Nemrut-kraatterijärvi.
~1 h 30 min täälläTämä pysähdyspaikka yhdistää reitin maiseman geologiseen taustaan. Nemrut on Bitlisin maakunnassa, Van-järven länsipuolella sijaitseva tulivuori. Tatvanin piirikunnan verkkosivu esittelee vuoren stratovulkanina, joka kuuluu kerrostuneiden tulivuorten luokkaan. Vuoren huipulla sijaitsevassa kraatterissa on Nemrut-järvi. Siksi pysähdyspaikan nimi viittaa järveen ja sen ympäristöön, ei mihinkään rakennukseen. Ennen matkan alkua, tarkista valtuutetuilta tahoilta, kuten piirikunnan viranomaisilta, tiedot saavutettavuudesta, vuodenajasta ja turvallisuudesta. Tämä teksti ei anna tarkkoja ajo-ohjeita, koska luotettavia etäisyys- ja aikatietoja ei ole saatavilla. Piirikunnan verkkosivujen mukaan kraatterin ympärillä kohoaa useita huippuja. Korkein niistä on Sivritepe, jonka korkeus on 2935 metriä. Itäinen Nemrut-huippu on 2625 metriä korkea, eteläinen Tursuktepe 2828 metriä ja läntinen Nemrut-vuoren huippu 2801 metriä. Saapuessasi kraatterin reunaan, tarkkaile näiden huippujen muodostamaa ympyrää. Samalla sivulla kerrotaan, että vuoren yläosa on menettänyt entisen muotonsa voimakkaiden purkausten seurauksena ja on laajentunut, muodostaen kraatterin. Tulivuori koostuu yleensä andesiitistä ja basalttista. Tässä vaiheessa voimme palata kivien tarkasteluun. Kulttuuriportaalissa mainitaan, että Ahlatin İskender Paşa -moskeelin julkisivussa on käytetty ruskeaa andesiittia. Lähteet eivät kuitenkaan yhdistä tätä kiveä Nemrut-vuoreen, emmekä me myöskään tee tällaista väitettä. Vain alueen vulkaanista luonnetta tuomme esiin taustatietona kivien tarkasteluun. Samalla sivulla kerrotaan myös, että nuoremmat basalttivirrat ovat virranneet etelään Bitlisin laaksoa pitkin. Toisin sanoen, laakso, jonka näet aamulla linnoituksesta, on osa tämän vuoren tarinaa. Alueen kasvillisuus on melko niukkaa, joten maisema on yksinkertainen ja avoin. Piirikunnan verkkosivujen mukaan alue sijaitsee Van-järven, Muşin tasangon, Nazik-järven ja Bitlisin laakson välissä. Yritä kuvitella tämä näkymä selkeänä päivänä. Tuulenpitävä vaate ja riittävästi vettä ovat järkeviä varusteita tuulen ja nopeasti muuttuvan sään vuoksi. Pysähdy pitkäksi aikaa kraatterijärven rannalla ja tarkkaile veden väriä ja ympäröivien rinteiden rakennetta. Laajakulmalaukaisin on paras valinta valokuviin, sillä se näyttää parhaiten kraatterin pyöreän muodon

İskender Paşa -moskeija.
Reitin viimeinen pysähdyspaikka on Ahlatissa sijaitseva İskender Paşa -moskeija, jossa siirrymme tarkastelemaan rakennusmateriaaleista arkkitehtuuriin. Kulttuuriportaalin mukaan moskeija sijaitsee rinteessä, osana osmanien aikaisella kaudella rakennettua rannikkalinnoitusta. Paikallishallinnon sivustolla kerrotaan, että Ahlatin rannikkalinnoituksen uskotaan olevan peräisin urartialaisten ajalta, ja että se rakennettiin uudelleen vuonna 1556 Kanuni Süleymanin käskystä. Nykyään linnoituksen alueella on jäljellä rakenteiden jäänteitä. Rekisteröity osoite on Kale 4 -katu, İki Kubbe -alueella. Lähestyessäsi moskeijaa, kiinnitä huomiota maaston kaltevuuteen, sillä rakennus ei ole tasaisella alustalla. Portaali kuvailee tätä paikkaa ensimmäisenä osmanien aikaisena moskeijana Ahlatissa. Rakennuksen valmistumisajankohta vaihtelee lähteissä. Portaalin mukaan se on valmistunut vuosina 1564-65, kun taas paikallishallinto mainitsee vuoden 1584 (islamilaisen kalenterin mukaan, eli 992). Siksi tekstissä on turvallisempaa viitata 1600-luvulle. Rakennuksen rakennuttajana mainitaan Vanin bey, İskender Paşa, ja hänen sanotaan olleen merkittävässä roolissa alueen kehittämisessä. Hallinto toteaa, että rakennuksen on todennäköisesti suunnitellut Mimar Sinan, mutta tämä ei ole varmaa. Moskeija kuvataan osana kokonaisuutta, johon kuuluu myös kylpylä. Kävele ulkoseiniä pitkin ja tarkastele niiden väriä, sillä ne on rakennettu yksinkertaisesta, ruskeasta Ahlatin andesiittikivestä. Vertaa tätä aamun punaisen kivirakennuksen materiaaleihin. Ikkunoissa on terävät kaaret. Seuraa ikkunoita ja yritä aistia julkisivun rytmiä. Naisten osasto (harim) on neliön muotoinen. Rukousaula on katettu yhdellä kupolilla, joka on tuettu trompeista kulmissa. Kupoli lepää ulkopuolelta kahdeksankulmaisella alustalla. Tarkastele ulkopuolelta kupolia ja alustaa ja yritä ymmärtää tämä siirtymä. Sisätiloissa seinien ikkunat on sijoitettu terävien kaarien sisään ja niissä on suorakulmaisia aukkoja. Portaali toteaa, että tämä rakennus on alueen osmanien aikaisen moskeijoiden edelläkävijä ja tärkeä esimerkki klassisesta, yhden kupolin suunnitelmasta maaseudulla. Moskeija on nykyään avoinna uskonnollisille tilaisuuksille. Noudata vierailuetikettiä, älä häiritse rukoilijoita ja ole hiljaa. Hallinnon mukaan se on avoinna vierailijoille uskonnollisten tilaisuuksien ulkop
Kommentit
Ladataan...
