Siirry pääsisältöön
Radar Türkiye
Löydä tapahtumat sovelluksessa
Avaa
Radar Türkiye
Bitlisin Taşından-järvelle.
Kulttuurinen4 Pysäkki

Bitlisin Taşından-järvelle.

Ei vielä arvioita

Kirjaudu sisään tykätäksesi ja arvioidaksesi

Bitlis on harvinainen kaupunki, jonka historiaa voi lukea sen kivistä. Paikallisen kulttuuri- ja matkailutoimiston mukaan kaupungin moskeissa on käytetty alueelle tyypillistä punertavaa kiveä, ja myös medressojen rakennusmateriaalina on käytetty Bitliksen kuuluisaa kiveä. Tämä reitti seuraa kiven jälkiä kaupungin keskustasta Van-järven rannalla sijaitsevaan Ahlat-nimiseen paikkaan, ja matkan varrella pääsee tutustumaan alueen vulkaaniseen maaperään. Ensimmäinen pysähdyspaikka on Bitlisin linna, joka sijaitsee jyrkän kallion päällä kaupungin torin yläpuolella. Linnan sisälle ei pääse, vaan sen voi vain ihailla ulkopuolelta, katsellen kiveä, aukkoja ja ylhäältä avautuvaa maisemaa. Lähteiden mukaan linnan perustaminen liittyy Aleksanteri Suuren komentajaan, Badlisiin, ja tämä tarina säilyy lähteissä esitetyssä muodossa. Toinen pysähdyspaikka on Bitlisin suuri moskeija, joka sijaitsee kaupungin keskustassa. Rakennus, jossa on suorakaiteen muotoinen pohjapiirros, teräviä kaaria tukevat holvit ja minareetti, joka kohoaa erillisen tornin tavoin, osoittaa selvästi kiven käytön arkkitehtuurissa. Rakennuksen valmistumisajankohta on lähteissä erilainen, joten tekstissä käytetään varovaista kieltä, ja vierailuetikettiä muistutetaan. Kolmas pysähdyspaikka on kaupungin ulkopuolella, Van-järven länsirannalla sijaitseva Nemrutin kraatterijärvi. Täällä ei ole uutta rakennusta, vaan laaja näkymä kiveen ja alueen vulkaaniseen alkuperään. Tatvanin piirikunnan sivulla kerrotaan, että vuori koostuu andesiitistä ja basalttista. Tämä tieto yhdistää reitin kiven ja alueen geologisen taustan kanssa. Lähteet eivät suoraan yhdistä Bitliksen punaista kiveä tähän vuoreen, eikä reitti tee tällaisia väitteitä. Viimeinen pysähdyspaikka on Ahlatissa sijaitseva İskender Paşa -moskeija. Tämä rakennus, joka sijaitsee osmanien aikaisella rannikolinnoituksella, on rakennettu rinteeseen ja sen yksinkertaiset julkisivut ja neliön muotoinen, yhden kupolin alla oleva tila päättävät reitin. Näin päivä päättyy vertailuun, joka ulottuu punaisesta kivestä ruskeaan andesiittiin. Reitti on suunniteltu sopimaan maantieteeseen: ensin tutustutaan jalkaisin kaupungin keskustan kaksi rakennusta, sitten siirrytään autolla järven ja vuoren puolelle ja lopuksi Van-järven rannalle. Pysähdyspaikkojen väliset etäisyydet ja matka-ajat eivät ole saatavilla luotettavista lähteistä, joten niitä ei ole mainittu. Tarkista matka- ja sääolosuhteet Lähteet:

Bitlis Merkez, Bitlis
Kulttuurinen
4 Pysäkki
~3 h 45 min kohteissa
Matka ~51 km · 1 h 28 min
Yhteensä ~5 h 13 min
6. marraskuuta 2026

Reitin pysäkit

1
Bitlis Kalesi

Bitlisin linna.

~50 min täällä
Zeydan, Nurullah Eren Cd. No:1, 13000 Bitlis Merkez/Bitlis

Aloita tarkastelemalla kallioista muodostunutta kukkulaa, joka kohoaa torin yläpuolella. Linnoitus sijaitsee aivan kaupungin keskustan torin jyrkän rinteessä, ja sieltä näkee parhaiten, millaisella paikalla kaupunki on perustettu. Kulttuuriportaalin mukaan linnoitus on rakennetu kivimuurin päälle, juuri sinne, missä kaksi Bitlis-joen sivujohta yhtyy. Ennen kuin tarkastelet linnoitusta tarkemmin, ota askel taaksepäin ja yritä nähdä koko kalliomuodostelma, sillä linnoitusta ei voi erottaa kalliolta. Lähteiden mukaan linnoituksen rakensi vuonna 312 eaa. Aleksanteri Suuren komentaja Badlis. Kaupungin nimen kerrotaan olevan johdettu tästä nimestä. Tämä tarina on säilynyt lähteissä, kun taas linnoituksen nykyinen ulkoasu on seurausten tulos myöhemmistä korjauksista. On tärkeää huomata, että Bitlisin kulttuuri- ja matkailutoimiston mukaan linnoituksen sisätiloihin ei ole pääsyä. Siksi tämä pysähdyspaikka on tarkoitettu ulkoisesta näkökulmasta ja ylhäältä katsomisen kannalta, ei sisätilojen tutkimiseen. Samalla sivulla mainitaan, että kukkulalta avautuu upea panoraamanäkymä. Lähestyessäsi kukkulaa, noudata paikallisia opasteita ja viranomaisten ohjeita. Kalliomuodostelmaa kuvataan vahvasti puolustettuna asemapaikkana, joka ulottuu idästä länteen. Lähteiden mukaan sen ympärysmitta on 2800 metriä, korkeus 56 metriä ja leveys 7 metriä. Nämä ovat lähteissä mainittuja arvoja, tarkkaile itse. Tarkastele muurien aukkoja, sillä niiden kerrotaan olevan vahvistettuja 670 aukoilla. Jokaisen avoimen aukon alla on myös yksi suljettu aukko. Kukkula on luonnostaan jyrkkä, joten sen ympärillä ei ole puolustusvallia. Lähteissä mainitaan myös tarkastustorneja sekä luolia, joissa on säilytetty ruokaa ja aseita, mutta sen sijaan, että etsisit niitä, tarkkaile kallion pintaa ja sitä, missä muuri yhdistyy kiveen. Lähteiden mukaan linnoituksen yläosassa oli karavaaniseri, kolmesataa taloa, yksi karavaaniseri, moskeija minarettineen, sekä kolmikerroksinen, rautakansilla varustettu tori ja kauppahalli. Nykyään ainoastaan linnoitus on jäljellä, ja se on säilyttänyt ulkoasunsa ajoittaisilla korjauksilla. Dideban-kukkulan huipulla on myös tunnettu torni. Tämän tornin ainoastaan rauniot ovat jäljellä, ja sen uskotaan olleen aiemmin tarkastuspiste, joka osoitti tietä linnoitukseen. Valokuvausta varten odota aamun ja illan val

Bitlisin linnoitus sijaitsee kaupungin keskustassa, aivan torin yläpuolella, jyrkän kukkulan huipulla. Paikallisen kulttuuri- ja matkailutoimiston mukaan linnoitus on rakennettu torin jyrkkään rinteeseen. Kulttuuriportaalin mukaan rakennus sijaitsee jyrkän kallion päällä, missä Bitlis-joen kaksi sivujohta yhtyy. Linnoitus on itä-länsisuuntainen ja vahvasti puolustettu. Kerrotaan, että kaupungin nimi on peräisin tästä linnoituksesta. Lähteiden mukaan linnoituksen rakensi Aleksanteri Suuren komentaja Badlis vuonna 312 eaa. On kuitenkin tärkeää lukea tämä tarina kertomuksena, ei välttämättä historiallisena faktana. Koska linnoitus on rakennettu jyrkälle kalliolle, sen ympärillä ei ole puolustusvallia. Lähteiden mukaan sen ympärillä on 670 aukkoa, ja jokaisen avoimen aukon alla on suljettu aukko. Lähteissä mainitaan myös, että linnoituksessa on tarkastustorneja ja luolia, joissa on säilytetty ruokaa ja aseita. Kulttuuriportaalin mukaan linnoituksen muurien pituus on 2800 metriä. Samat lähteet kertovat, että linnoituksen yläosassa on ollut karavanseri, 300 taloa, karavanseri, moskeija ja minareetti. Lähteissä mainitaan myös pohjoiseen jokeen päin avautuva tori ja kauppahalli, joissa on kolme rautaluukkua. Kulttuuriportaali toteaa selvästi, että vain linnoitus on säilynyt nykypäivään. Ajoittaiset kunnostukset ovat auttaneet säilyttämään linnoituksen vaikuttavan ulkonäön. Vieraalle tärkein tieto on, että paikallisen toimiston mukaan linnoituksen sisätiloihin ei pääse, koska se on täynnä aukkoja. Siksi suunnittele Bitlisin linnoituksen näkeminen enemmänkin kaupungin maamerkkinä, jota ihaillaan ulkopuolelta ja ylhäältä. Sama toimisto kertoo, että kukkulan huipulta avautuu panoraamanäkymä, joka on erittäin kaunis. Tarkista ajantasaiset tiedot kukkulalle ja sen ympäristöön pääsystä paikalliselta kulttuuri- ja matkailutoimistolta ennen vierailua. Helpoin reitti on torin puolelta. Kun nostat katseesi rinteeltä, näet parhaiten, miten kalliota ja muureja on yhdistetty. Muureja katsellessa on mielenkiintoista verrata niiden kivitöitä muihin kaupungin historiallisiin rakennuksiin. Kulttuuriportaalin osoite on Zeydan, Nurullah Eren Caddesi, numero 1. Samalla sivulla kerrotaan, että linnoitus sijaitsee kaupungin keskustassa ja että sitä markkinoidaan osana kulttuurimatkailua. Linnoituksen lisäksi Dideban-kukkulalla on tunnettu torni, josta on jäl On suositeltavaa aloittaa kävely torilta ja edetä linnaa ympäröivillä kaduilla. Pysähdy usein matkan varrella ja katso taaksepäin, sillä linna näyttäytyy jokaisella askeleella uudesta näkökulmasta. Koska kaupungin keskustassa sijaitseva Ulu Camii -moskeija on samalla alueella, voit helposti yhdistää nämä kaksi nähtävyyttä yhden puolikkaan päivän aikana. Tarkista virallisten tahojen verkkosivuilta ajankohtaiset tiedot, kuten aukioloajat ja sisäänpääsymaksut. Linna on hyvä paikka aloittaa Bitisin ymmärtäminen, sillä kaupungin nimen alkuperä ja vanhimmat tarinat liittyvät tähän kalliomuodostelmaan. Ennen kuin lähdet kaupungista, on mukavaa palata torille ja heittää vielä viimeinen katse linnaan.
2
Bitlis Ulu Camii

Bitlisin suuri moskeija.

~40 min täällä
Gazi Bey Mahallesi, Bitlis Merkez

Siirtin keskustassa, Gazibeyn kaupunginosassa sijaitsee Ulu-moskeija. Tämä pysäkki on tarkoitettu arkkitehtuurin ihailuun, ja se tarjoaa hyvän mahdollisuuden nähdä, miten punainen kivimateriaali on käytetty rakennuksessa. Kulttuuriportaalista löytyvän luettelon mukaan moskeija on suorakaiteen muotoinen. Luettelon mukaan se on rakennettu vuonna 1150 (hicri-vuosikalenterin mukaan 545) nimeltä Ebul Muzaffer Muhammed. Bitlisin maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto kuitenkin toteaa, että rakennuksen valmistumisajankohtaa ei tiedetä, mutta sen mukaan se on kunnostettu vuonna 1150. Siksi on suositeltavaa ajoittaa moskeijan 1200-luvulle, mutta välttää tarkkaa vuosilukua. Toimisto mainitsee myös, että Bitlisin moskeijoissa paikallista punaista kivimateriaalia on käytetty rakennusmateriaalina. Ensin lähestykää ulkopuolelta ja tarkastelkaa kiven väriä ja saumojen järjestystä. Ulkopuolelta huomiota herättävimpiä piirteitä ovat kartionmuotoinen katto, joka on suuntautunut Mekkaan päin, sekä minareetti, joka kohoaa moskeijasta erillisenä tornina. Tarkastelkaa minareettia pihalta ja lukekaa sitä alhaalta ylöspäin. Se kohoaa korkealle, neliönmuotoiselle perustalle, ja kulmat on leikattu, jolloin se muuttuu kahdeksankulmaiseksi. Nämä kulmat on koristeltu kiertävien köysien muotoon. Pienen pohjan yläpuolella oleva sylinterimäinen osa on jaettu kahteen profiiliin, jotka ovat säännöllisin välein. Galleria laajenee kuudella peräkkäisellä, pyöreällä profiililla, ja kaksi ylintä kerrosta on koristeltu aaltokuvioilla. Minareetti päättyy pieneen kuppimaisiin. Minareetin rakennusajankohta vaihtelee lähteissä; toimisto mainitsee vuoden 1492, kun taas luettelo toteaa, että pohjan alapuolella olevan kaarikaaren yläpuolella oleva teksti viittaa vuoteen 1062 (hicri-vuosikalenterin mukaan). Toimisto huomauttaa myös, että kunnostusten seurauksena minareetti on menettänyt alkuperäisen ulkonäkönsä ja on yksinkertaisempi. Moskeijaan pääsee pohjoispuolella olevasta ovesta. Noudata vierailuetikettiä: pukeudu siististi ja hiljaa, riisu kengät ja älä häiritse rukoilijoita. Toimiston mukaan moskeija on avoinna yleisölle rukousaikojen ulkopuolella. Sisätiloissa tila on jaettu kolmeen osaan, jotka ovat yhdensuuntaisia kiblan (rukoussuunnan) seinää vasten. Jokainen osa on jaettu viiteen osaan terävill

Bitlis Ulu-moskeija on historiallinen moskeija, joka sijaitsee kaupungin Gazi Bey -alueella. Se edustaa Bitlisiin tyypillistä punaista kivirakentamisen perinnettä. Rakennus on luetteloitu Kulttuuriportaalissa numerolla 143. Sen kunnossapidosta vastaa Valtiovarainministeriön alueellinen toimisto. Rakennuksen suojelupäätös on vuodelta 1989. Rakennus on suorakulmion muotoinen. Inventaarion mukaan moskeijan kirjoituksessa kerrotaan, että se rakennettiin vuonna 1150 (hicri-vuosi 545) nimeltä Ebul Muzaffer Muhammed. Alueellinen virasto toteaa puolestaan, että moskeijan rakennusajankohtaa ei tiedetä, mutta sen mukaan sama henkilö on kunnostanut sen vuonna 1150. Koska lähteet eroavat toisistaan, on parasta pitää moskeijaa rakennuksena, jonka historia ulottuu 1200-luvulle. Kirjoitus sijaitsee sisäpihan koillisosassa. Pääsalissa pääsee sisään pohjoisesta avautuvasta ovesta. Tila on jaettu kolmeen osaan, jotka ovat rinnakkain kiblan suuntaan. Jokainen osa on jaettu viiteen osaan terävillä kaarilla, jotka nojaavat ristikkäisiin pylväisiin. Itä-länsi -suunnassa oleva tila on katettu holveilla, ja holvit on tuettu terävillä kaarilla, jotka nojaavat pylväisiin. Mihrab (rukouskaappi) on lähellä itäseinää, ja sen keskiosa on puolipyöreä. Mihrabissa ei ole koristeita. Tämä yksinkertainen mihrab ja pylväiden tukema holvirakenne kiinnittää huomion enemmän rakennuksen kantaviin osiin kuin koristeisiin. Alueellinen virasto toteaa, että Bitlisin moskeijoissa on käytetty paikallista punaista kiveä rakennusmateriaalina. Virasto kertoo myös, että kirjoitetuissa lähteissä mainitaan noin viisikymmentä moskeijaa, mutta moni niistä on käyttökelvottomassa kunnossa. Ulu-moskeija mainitaan moskeijoista, jotka ovat säilyttäneet arkkitehtuurinsa. Sen tunnusomaisin piirre on ulkopuolella oleva kartiomainen kupoli, joka on kiblan suunnalla, sekä minareetti, joka kohoaa erillisenä tornina. Alueellisen viraston mukaan minareetin kirjoituksesta ilmenee, että se on rakennettu vuonna 1492. Kulttuuriportaalissa taas todetaan, että minareetin pohjassa olevan kaarillisen oven yläpuolella on rakennuskirjoitus, jossa on päivämäärä 1062 (hicri-vuosi). On hyvä tietää, että lähteet eroavat toisistaan minareetin historiassa. Inventaarion mukaan minareetilla on korkea, neliön muotoinen pohja. Neliön muotoisen pohjan kulmat on leikattu, jolloin saadaan aikaan kahdeksankulmain Koska moskeija sijaitsee kaupungin keskustassa, se on helposti yhdistettävissä kävelyreitille, joka kulkee myös torin ja linnan läpi. Pihalla seisominen ja rakennuksen ulkopuolelta katsominen, erityisesti kirjanpidon olevan nurkka ja minareetti, on hyvä tapa ymmärtää rakennusta. Kiven punertavien sävyjen tarkastelu aamupäivän ja iltapäivän valossa osoittaa, kuinka väri muuttuu. Bitiksessä ne, jotka haluavat ymmärtää kivimateriaalin historiaa, voivat pitää tätä moskeijaa toisena luonnollisena pysähdyspaikkana linnan jälkeen.
3

Nemrut-kraatterijärvi.

~1 h 30 min täällä

Tämä pysähdyspaikka yhdistää reitin maiseman geologiseen taustaan. Nemrut on Bitlisin maakunnassa, Van-järven länsipuolella sijaitseva tulivuori. Tatvanin piirikunnan verkkosivu esittelee vuoren stratovulkanina, joka kuuluu kerrostuneiden tulivuorten luokkaan. Vuoren huipulla sijaitsevassa kraatterissa on Nemrut-järvi. Siksi pysähdyspaikan nimi viittaa järveen ja sen ympäristöön, ei mihinkään rakennukseen. Ennen matkan alkua, tarkista valtuutetuilta tahoilta, kuten piirikunnan viranomaisilta, tiedot saavutettavuudesta, vuodenajasta ja turvallisuudesta. Tämä teksti ei anna tarkkoja ajo-ohjeita, koska luotettavia etäisyys- ja aikatietoja ei ole saatavilla. Piirikunnan verkkosivujen mukaan kraatterin ympärillä kohoaa useita huippuja. Korkein niistä on Sivritepe, jonka korkeus on 2935 metriä. Itäinen Nemrut-huippu on 2625 metriä korkea, eteläinen Tursuktepe 2828 metriä ja läntinen Nemrut-vuoren huippu 2801 metriä. Saapuessasi kraatterin reunaan, tarkkaile näiden huippujen muodostamaa ympyrää. Samalla sivulla kerrotaan, että vuoren yläosa on menettänyt entisen muotonsa voimakkaiden purkausten seurauksena ja on laajentunut, muodostaen kraatterin. Tulivuori koostuu yleensä andesiitistä ja basalttista. Tässä vaiheessa voimme palata kivien tarkasteluun. Kulttuuriportaalissa mainitaan, että Ahlatin İskender Paşa -moskeelin julkisivussa on käytetty ruskeaa andesiittia. Lähteet eivät kuitenkaan yhdistä tätä kiveä Nemrut-vuoreen, emmekä me myöskään tee tällaista väitettä. Vain alueen vulkaanista luonnetta tuomme esiin taustatietona kivien tarkasteluun. Samalla sivulla kerrotaan myös, että nuoremmat basalttivirrat ovat virranneet etelään Bitlisin laaksoa pitkin. Toisin sanoen, laakso, jonka näet aamulla linnoituksesta, on osa tämän vuoren tarinaa. Alueen kasvillisuus on melko niukkaa, joten maisema on yksinkertainen ja avoin. Piirikunnan verkkosivujen mukaan alue sijaitsee Van-järven, Muşin tasangon, Nazik-järven ja Bitlisin laakson välissä. Yritä kuvitella tämä näkymä selkeänä päivänä. Tuulenpitävä vaate ja riittävästi vettä ovat järkeviä varusteita tuulen ja nopeasti muuttuvan sään vuoksi. Pysähdy pitkäksi aikaa kraatterijärven rannalla ja tarkkaile veden väriä ja ympäröivien rinteiden rakennetta. Laajakulmalaukaisin on paras valinta valokuviin, sillä se näyttää parhaiten kraatterin pyöreän muodon

Sammuuneen tulivuoren kraatterissa sijaitsevien järvien ryhmä. Suuren järven vesi on kylmää, kun taas viereisen, pienemmän järven vesi on lämpimämpää maaperän lämmön vuoksi; nämä kaksi järveä sijaitsevat muutaman sadan metrin etäisyydellä toisistaan.
4
İskender Paşa Camii

İskender Paşa -moskeija.

~45 min täällä
İki Kubbe, Kale 4 Cd. No:20, 13400 Yeniköprü/Ahlat/Bitlis

Reitin viimeinen pysähdyspaikka on Ahlatissa sijaitseva İskender Paşa -moskeija, jossa siirrymme tarkastelemaan rakennusmateriaaleista arkkitehtuuriin. Kulttuuriportaalin mukaan moskeija sijaitsee rinteessä, osana osmanien aikaisella kaudella rakennettua rannikkalinnoitusta. Paikallishallinnon sivustolla kerrotaan, että Ahlatin rannikkalinnoituksen uskotaan olevan peräisin urartialaisten ajalta, ja että se rakennettiin uudelleen vuonna 1556 Kanuni Süleymanin käskystä. Nykyään linnoituksen alueella on jäljellä rakenteiden jäänteitä. Rekisteröity osoite on Kale 4 -katu, İki Kubbe -alueella. Lähestyessäsi moskeijaa, kiinnitä huomiota maaston kaltevuuteen, sillä rakennus ei ole tasaisella alustalla. Portaali kuvailee tätä paikkaa ensimmäisenä osmanien aikaisena moskeijana Ahlatissa. Rakennuksen valmistumisajankohta vaihtelee lähteissä. Portaalin mukaan se on valmistunut vuosina 1564-65, kun taas paikallishallinto mainitsee vuoden 1584 (islamilaisen kalenterin mukaan, eli 992). Siksi tekstissä on turvallisempaa viitata 1600-luvulle. Rakennuksen rakennuttajana mainitaan Vanin bey, İskender Paşa, ja hänen sanotaan olleen merkittävässä roolissa alueen kehittämisessä. Hallinto toteaa, että rakennuksen on todennäköisesti suunnitellut Mimar Sinan, mutta tämä ei ole varmaa. Moskeija kuvataan osana kokonaisuutta, johon kuuluu myös kylpylä. Kävele ulkoseiniä pitkin ja tarkastele niiden väriä, sillä ne on rakennettu yksinkertaisesta, ruskeasta Ahlatin andesiittikivestä. Vertaa tätä aamun punaisen kivirakennuksen materiaaleihin. Ikkunoissa on terävät kaaret. Seuraa ikkunoita ja yritä aistia julkisivun rytmiä. Naisten osasto (harim) on neliön muotoinen. Rukousaula on katettu yhdellä kupolilla, joka on tuettu trompeista kulmissa. Kupoli lepää ulkopuolelta kahdeksankulmaisella alustalla. Tarkastele ulkopuolelta kupolia ja alustaa ja yritä ymmärtää tämä siirtymä. Sisätiloissa seinien ikkunat on sijoitettu terävien kaarien sisään ja niissä on suorakulmaisia aukkoja. Portaali toteaa, että tämä rakennus on alueen osmanien aikaisen moskeijoiden edelläkävijä ja tärkeä esimerkki klassisesta, yhden kupolin suunnitelmasta maaseudulla. Moskeija on nykyään avoinna uskonnollisille tilaisuuksille. Noudata vierailuetikettiä, älä häiritse rukoilijoita ja ole hiljaa. Hallinnon mukaan se on avoinna vierailijoille uskonnollisten tilaisuuksien ulkop

İskender Paşa-moskeija sijaitsee Ahlatissa, Osmanien valtakunnan aikana rakennetun Rannikkalinnoituksen sisällä. Rakennus on rakennettu rinnealueelle. Turkin islam-ensyklopedian mukaan se on Ahlatin ensimmäinen Osmanien aikainen moskeija. Samassa artikkelissa moskeija sijoittuu Yeniköprün linnoituksen sisäosassa. Kulttuuriportaalin mukaan moskeijassa oleva teksti kertoo, että se on rakennettu vuonna 1564-65 Vanin Beylerbeyi İskender Pašan toimesta. Paikallisen kulttuuri- ja matkailutoimiston mukaan tekstissä oleva päivämäärä on 992 (arabialaisessa kalenterissa), mikä vastaa vuotta 1584. Koska päivämäärien välillä on ero, on turvallisinta viitata rakennukseen 1600-luvulla rakennettuna moskeijana. Kulttuuriportaalin mukaan İskender Paša oli merkittävä henkilö alueen kehityksessä. Ensyklopedian mukaan paša teki monia hyväntekeväisyystöitä, ja moskeija yhdessä kylpylän kanssa muodostaa kokonaisuuden. Paikallinen toimisto kirjoittaa, että rakennus on todennäköisesti rakennettu arkkitehti Mimar Sinanin johdolla. Tätä viittausta ei voida pitää täysin varmana, ja siihen tulee suhtautua varovaisesti. Lähteissä kerrotaan myös, että moskeija rakennettiin Yavuz Sultan Selimin aikana ja laajennettiin Kanuni-sultanin hallituskaudella. Koska tämä kuvaus ei täysin vastaa tekstissä olevia päivämääriä, rakennuksen rakennusaikataulua ei voida määrittää tarkasti. Ulkoseinät on tehty yksinkertaisella tavalla ruskeasta Ahlatin andesiittikivestä. Seinissä olevat ikkunat on kehystetty terävillä kaarilla. Naisten osasto (harim) on neliön muotoinen. Rukousaula on katettu yhdellä kupolilla, joka on tuettu kulmista olevilla trompeilla. Kupoli lepää ulkopuolelta kahdeksankulmaisella pohjalla. Naisten osaston seinissä olevat ikkunat ovat terävillä kaarilla kehystettyjä ja suorakulmaisia. Kulttuuriportaalin mukaan moskeija on alueen Osmanien moskeijoiden edelläkävijä ja tärkeä esimerkki klassisesta, yhden kupolin rakennusmallista maaseudulla. Paikallinen toimisto toteaa, että se on tyypillinen esimerkki Osmanien arkkitehtuurista sekä ulko- että sisätiloiltaan. Moskeija on suunniteltu osaksi kokonaisuutta, johon kuuluu myös kylpylä. Paikallisen toimiston mukaan Ahlatin rannikkalinnoitus rakennettiin uudelleen vuonna 1556 Kanuni-sultanin toimesta. Samassa tekstissä mainitaan, että linnoituksen alueella voi nähdä myös rakennusten raunioita. Siksi on järkevää tutustua myös linnoituksen alueeseen, eikä rajoittua Matkustusaikaa varten tarkista ajantasaiset tieolosuhteet etukäteen. Jos harkitset yhdistämistä muihin kohteisiin Ahlatissa, suunnittele päiväsi sen mukaisesti. Tarkista ajantasaiset tiedot aukioloajoista ja vierailuehdoista VAKIFLAR-aluehallinnon ja maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimiston ilmoituksista. Moskeija on yksi harvoista paikoista, joissa voidaan edelleen nähdä Ahlatin kiveä ja linnan sisällä sijaitsevia rakenteita.

Kommentit

0/1000

Ladataan...

Reittikartta

Reitin tiedot
KaupunkiBitlis Merkez, Bitlis
TyyppiKulttuurinen
Pysäkki4
Päivämäärä6. marraskuuta 2026
Radar TürkiyeKirjoittajaRadar TürkiyeAloita reitti