Karain Mağarası

Antalyan noin 30 kilometrin pohjoisessa, Döşemealtı-alueella sijaitseva Karain-luola, joka avautuu Katran-vuoren rinteelle, on yksi Anatolian esihistoriallisen ajan parhaiten säilyneitä paikkoja. Se on yksi Turkin suurimpien luolien joukossa. Ministeriön museosivun mukaan luolasta on löydetty varhaisten ihmisten, noin 500 000 vuotta sitten eläneiden, jälkiä. He elivät metsästämällä ja keräämällä, ja valmistivat yksinkertaisia työkaluja. Luola tarjoaa jatkuvan dokumentaation paleoliittisen kauden varhaisesta vaiheesta myöhempiin vaiheisiin, mikä tekee siitä harvinaisen paikan maailmanlaajuisesti. Luola sijaitsee noin 150 metrin korkeudella sen edessä olevalla kalkkikivitasangolla, ja sen korkeus merenpinnasta on 430–450 metriä. Turkin turistien tietosanakirjan mukaan luola on muodostunut mesozooisen kalkkikiven sisään ja koostuu toisiinsa yhdistyvistä onteloista, joissa on kapeita sisäänkäyntejä ja käytäviä. Sen syvyys ylittää 50 metriä. Saleissa ja käytävissä on stalaktiitteja ja stalagmiitteja. Ihmiset käyttivät luolaa paleoliittiselta ajalta neoliittisen, kalkoliittisen ja pronssikauden kautta, ja myöhemmin klassisella kaudella. Tämä jatkuva käyttö on kerännyt luolaan noin 11 metrin paksuisen sedimenttikerroksen. Kaivaukset aloitettiin vuonna 1946 professori Kılıç Köktenin johdolla, ja niitä jatkettiin hänen johdollaan vuoteen 1973 asti. Toinen kaivauskierros toteutettiin vuosina 1985–2015 professori Işın Yalçınkayan johdolla, ja vuodesta 2015 lähtien professori Harun Taşkıran on johtanut kaivauksia. Kökten jakoi luolan sedimenttikerroksen kahdeksaan kerrokseen ja kolmitoista vaiheeseen. Elektronisen spinresonanssimenetelmällä paleoliittisesta kerroksesta saatiin päivämääriä, jotka ulottuvat nykyhetkeen 160 000–60 000 vuoden päähän. Nykyisissä tutkimuksissa keskitytään luolan kahteen osaan, joita kutsutaan E:ksi ja B:ksi. E-osan noin 11 metrin paksuinen sedimenttikerros, joka sisältää paleoliittisia kerroksia, on vain neljän metrin paksuinen. Karainia pidetään Turkin pisimpään tutkittuna paleoliittisena löytöpaikkana. Löydöistä huomattavin on neandertalilaisen tyyppinen ihmisen hammas ja kallonpala, jotka ovat todisteita siitä, että neandertalilaisia eli Anatoliassa. Luolasta on myös löydetty nykyään Anatoliassa elämättömien eläinten, kuten sarv Osa kaivauksista löytyneistä esineistä on esillä Karain-museossa, joka sijaitsee luolan aivan vieressä, ja osa on Antalyan museon esihistoriallisessa osastossa. On suositeltavaa aloittaa vierailu museosta, sillä se helpottaa luolan sisällä olevien kerrosten ymmärtämistä. Luola julistettiin vuonna 1997 korkeatasoisen arkeologisen ja luonnonsuojelualueen. Yhdessä ympäröivien luolien kanssa se on ollut Unescon maailmanperintöluettelon alustavalla listalla vuodesta 1994 lähtien sen luonnollisten ja kulttuuristen arvojen vuoksi. Lähialueella sijaitsee myös muita luolia, kuten Öküzini ja Çakırini, sekä muinainen kaupunki Termessos. Luolan sisäänkäynnille pääsee 470 askelmaa pitkää portaikkoa pitkin, joten nouse hitaasti ja ota vettä mukaan. Sisällä on viileää ja paikoin hämärää, joten käytä liukuesteitä omaavia kenkiä. Kulttuuriportaalin mukaan luolaan pääsee autolla; aja Antalya-Burdur-tietä pitkin ja käänny länteen Karainin opasteen kohdalla. Virallisen museon sivuston mukaan arkeologinen alue on avoinna joka päivä, ja Turkin tasavallan kansalaisille on voimassa Museokortti. Tarkista ajantasaiset aukioloajat ja hinnat viralliselta verkkosivustolta.