Karabel Kaya Kabartması

Karabel-kalliopatsas, Izmirin Kemalpaşa ja Torbalı-alueiden välisen tien varrella, Karabel-solan rinteessä sijaitseva hittiläinen kallioveistos. Wikipedian mukaan solan sijainti on Nif-vuoren ja sen itään ulottuvan vuorijonon välissä, ja se on noin 20 kilometrin päässä Izmiristä. Kalliopatsas on yksi Egeanmeren alueen vanhimmista historiallisista kohteista. Kaikki, jotka kulkevat solan läpi Kemalpašasta Torbalıin, kulkevat vain muutaman metrin päässä yli 3200 vuotta vanhan muistomerkin vierestä. Kulttuuriinventaarion mukaan veistos on kaiverrettu noin 2,5 metriä leveään ja 1,5 metriä korkeaan syvennykseen. Syvennyksessä on mieshahmo, joka kävelee oikealle, vasemmassa kädessään keihäs ja oikeassa jousi. Hahmon pään ja keihään välissä on kolmen rivin pituinen luwilaisten hieroglyfikirjoitus, joka on hyvin kulunut ja vaikeasti luettava. Tämä muistomerkki tunnetaan tieteellisissä piireissä nimellä Karabel A. Veistoksen kuvaama henkilö on ollut pitkään kiistanalainen aihe. Kulttuuriinventaarion mukaan historioitsija Herodot, joka eli noin vuonna 500 eaa., mainitsee Jooniassa olevista kallioihin kaiverretuista kuvista, joissa on kaksi ihmistä, joista toisella on keihäs ja toisella jousi ja nuoli, ja yhdistää ne Egyptin kuninkaaseen Sesostriin. On mahdollista, että Karabelin veistos on yksi näistä kuvauksissa mainituista muistomerkeistä. Sama lähde toteaa, että solan sijainti on lähellä muinaista Sard-Smyrna-tietä, mutta se sijaitsee itse asiassa Sard-Efes-tien varrella, mikä viittaa siihen, että Herodot saattoi olla erehtynyt tai viitata muihin samankaltaisiin muistomerkkeihin. Modernina aikana ranskalainen matkailija Charles Texier dokumentoi muistomerkin vuonna 1839, ja hänen piirroksensa julkaistiin vuonna 1862. Karl Richard Lepsius näki myös veistoksen vuonna 1840, ja molemmat pitivät sitä egyptiläisenä esineenä. Heinrich Kiepert kumosi tämän näkemyksen vuonna 1843 vertaamalla veistosta Boğazköy'n lähellä sijaitseviin Yazılıkaya-kalliopatsaisiin. Myöhempinä vuosina monet tutkijat, kuten Kurt Bittel, Hans Gustav Güterbock ja Ekrem Akurgal, osoittivat, että muistomerkki on peräisin hittiläisestä kulttuurista. Kirjoituksen yleisimmin hyväksytty tulkinta tehtiin vuonna 1998 David Hawkinsin toimesta. Hürriyetin mukaan käännöksen mukaan kirjoitus esittelee Mira-valtion kuninkaan Tarkasnavan, joka on Mira-valtion kuninkaan Alantallin poika ja toisen Mira-kuninkaan Kulttuuriinventaarion mukaan pääreliefin lähellä, noin 100 metrin päässä pohjoiseen, oli toinen, samankaltainen reliefi sekä kaksi erillistä, luvilaisilla hieroglyfeillä kirjoitettua tekstiä. Nämä kolme esinettä tuhoutuivat vuosien 1977 ja 1982 välillä tehtyjen tiehankkeiden aikana. Wikipediassa kerrotaan myös, että vuosina 1926–1935 Izmirin kuvernöörinä toiminut Kazım Dirik teetti reliefin sijainnin merkitsemiseksi koristellun kyltin, joka puolestaan tuhoutui tien levennyksen yhteydessä. Nykyään tiestä näkyy vain monumenttiin johtavat portaat. Reliefi on kärsinyt viime vuosina merkittäviä vaurioita. Hürriyet-lehden vuonna 2019 julkaistun uutisen mukaan arkeologi Nezih Başgelen dokumentoi vuonna 2016, kuinka reliefiin kaadettiin happoa. Saman uutisen mukaan aarteenetsijät, jotka uskoivat reliefin alla olevan aarre, vahingoittivat monumenttia poraamalla vuonna 2019; kulttuuriinventaariossa todetaan myös, että reliefin alaosa on lähes kokonaan tuhoutunut. Siksi nykyään kävijä voi nähdä erityisesti hahmon yläosan ja aukon kehyksen. Vieraillaksesi, seuraa Kemalpaşa-Torbalı -tietä ja pysähdy portaikon kohdalla. Matkailusivusto Journey360:n mukaan alueella ei ole erityisiä palveluita, ja koska se sijaitsee tien varrella, on suositeltavaa käyttää sopivia jalkineita. Älä koske reliefiin, älä kiipeä aukon edessä oleville kiville ja ole varovainen liikenteen suhteen. Iltapäivällä, kun aurinko paistaa etelään päin olevalla rinteellä, reliefin linjat näkyvät paremmin valokuvissa. Saman oppaan mukaan lähellä sijaitseva Karabel-virkistysalue on hyvä paikka pitää tauko mäntyjen varjossa; paras tapa päästä sinne on yksityisautoilla Kemalpašasta tai Torbalista.