Karaalioğlu Parkı

Karaalioğlu-puisto sijaitsee Kaleiçinin eteläosassa, noin 35–40 metrin korkeudessa merenrannasta, ja se on Antalyan vanhin kaupunkipuisto. Se on yksi varhaisen tasavallan aikakauden ensimmäisistä puistoista, ja se on ainoa puisto kaupungissa, jolla on historiallista arvoa. Alueen käytössä oli virkistysalueena 1900-luvun alussa; Akdenizin yliopiston Esat Furkan Enginin ja Reyhan Erdoğanin Bartınin metsätieteellisen tiedekunnan julkaisussa julkaistun tutkimuksen mukaan puiston rakentaminen aloitettiin vuonna 1935. Nykyisen ulkoasun luonut suunnitelma toteutettiin vuosien 1940–1945 välillä, ja sen takana oli kuvernööri Haşim İşcan sekä Antalyan kaunistusyhdistys. Arkkitehti Necmettin Ateş suunnitteli sen. Alun perin puisto tunnettiin İnönü-puistona; İsmet İnönü vieraili puistossa vuonna 1943. Rakennustyöt kestivät kolme vuotta, ja valmistuttuaan puisto sai suosiota koko maassa. Puisto on erinomainen esimerkki aikakauden kansallispuistojen käsitteestä. Varhaisen tasavallan aikakauden puistojen tyypilliset elementit, kuten geometriset altaat, joissa on suihkulähde, siistit kukkapenkit, säännöllisesti istutetut puut ja penkit, ovat kaikki nähtävissä täällä. Suunnittelu aloitettiin avoimien kanavien ja kävelyreittien luomisella; myöhemmin lisättiin altaita, kävelykatuja, kasvien istutuksia, avoimia nurmikkoalueita, lehtopuita ja näköalapaikkoja. Kävelyreitit kulkevat suorina ja selkeinä linjoina; pääakselit on suunniteltu niin, että niitä voidaan käyttää molempiin suuntiin. Pohjoisesta kävelyreitti alkaa ja kulkee kävelyreittien keskellä, ja reittien jakautumiskohdassa on suuri suihkulähde. Puistoon on aiemmin rakennettu seitsemän allasta, ja siihen on tuotu kymmeniä tuhansia kuutiometrejä maata nurmikkoalueiden ja kukkapenkkien käyttöön. Suurkaupungin hallinnon inventaarion mukaan puiston sisällä on kolme itä-länsisuuntaista katua, jotka kulkevat rannikkoa pitkin ja päättyvät kolmeen näköalapaikkaan. Nämä näköalapaikat ovat puiston tärkein nähtävyys. Näiltä rannikkoa pitkin kulkevilta terasseilta avautuu näkymä koko Antalyan lahdelle, lännessä Konyaaltı ja sen takana Beydağlar-vuoret sekä alapuolella merelle kallioiden juurella. Kävele kallioiden päällä ja seuraa terassien välistä kävelykatuja; kaiteet ja portaat on kunnostettu vuonna 2002 järjestetyn valtakunnallisen kilpailun Engin ja Erdoğanin tutkimus luettelee puiston perustamisesta lähtien siellä kasvaneet merkittävät puut: katajalajit, mänty, pinus, itämainen tammi, leipäpuu, orvokki, taatelipalmu, magnolialajit, Washingtonia-palmu, Toros-mänty ja Välimerenmänty. Puisto on kauneimmillaan huhtikuussa, kun orvokit kukkivat, ja kesällä, kun magnoliat tuoksuvat. Kaupunginvaltuusto on julkaissut erillisiä raportteja puiston linnuista ja puista. Aamulla varhain saapuessaan voi kuulla lintujen laulua mäntyjen seassa. Puisto ei ole koskaan ollut pelkkä muistomerkki. 1950-luvulla alueelle rakennettiin Atatürk-stadioni, joka purettiin vuonna 2016. Vuonna 2002 kaupunginvaltuusto järjesti kansallisen arkkitehtuurikilpailun puiston uudistamiseksi. Voittajaprojektin suunnittelivat Hüseyin Kahvecioğlu ja Nurbin Paker Kahvecioğlu, ja ensimmäinen vaihe toteutettiin vuosina 2003–2004. Vuonna 2017, kun kunta muutti uusiin tiloihin, suunnitelmiin sisältyi myös uusi järjestely vanhalle kunnantalolle ja stadionialueelle, johon kuului kaupunkimuseo. Puiston pinta-ala vaihtelee lähteiden mukaan: Engin ja Erdoğan mainitsevat 48 000 neliömetriä, kun taas kaupunginvaltuusto puhuu 140 000 neliömetristä. Ero johtuu todennäköisesti siitä, onko stadionin ja kunnantalon alueet laskettu mukaan. Puisto on avoinna joka hetki ja on ilmainen; sisäänpääsyyn ei ole ehtoja. Sinne pääsee Kaleiçistä Hıdırlık-tornin kautta tai Atatürk Caddesi -puolen porteista. Sinne on helppo päästä kävellen kaupungin keskustasta tai raitiovaunulla. Kesällä puiden varjo ja talvella auringonlaskut näköalapaikoilta ovat puiston kaksi eri puolta. Lasten leikkialueet sijaitsevat puiston luoteisosassa; terassien kaiteiden vieressä on tärkeää pitää pienet lapset lähellä.