Ege Üniversitesi Etnografya Müzesi (Sirkehane)

Ege-yliopiston etnografiamuseo sijaitsee Bornovan yliopistokampuksella historiallisessa rakennuksessa, joka tunnetaan nykyään nimellä "Sirkehane". Rakennus on valmistunut 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, ja sen alkuperäisistä omistajista ei ole saatu selville, vaikka niitä on tutkittu. Vuonna 1943 rakennus siirtyi valtion omistukseen. 1960-luvulla rakennuksen takaosaa käytti maatalousfakultetin elintarvike- ja fermentaatioteknologian osasto etikkatuotantoon ja suolakurkkujen valmistukseen, kun taas etuosa toimi asuintaloina. Nimi "Sirkehane" juontaa juurensa tältä ajalta. Vuonna 1990 rakennus siirtyi valtiolta Ege-yliopiston omistukseen, ja sitä käytettiin asuintarkoituksiin 1990-luvulle asti. Suuri osa rakennuksesta oli vuosien saatossa purettu, ja yliopisto kunnosti sen alkuperäistä ulkoasua vastaavaksi 2000-luvulla. Restaurointi valmistui 22. kesäkuuta 2010, ja rakennus avattiin aluksi Ege-yliopiston Balkanien ja Anatolian vaatemuseona. Kulttuuriministeriön hakemuksen jälkeen se sai saman vuoden marraskuussa erityismuseon statuksen, ja sen nimi muutettiin Ege-yliopiston etnografiamuseoksi. Visit Izmirin mukaan tämä on ensimmäinen yliopiston ja kulttuuriministeriön yhteistyönä perustettu museo Turkissa. Rakennuksen ulkokuori, jossa on käytetty sekä kiveä että tiiltä, erottuu helposti kampuksen modernien tiedekuntarakennusten joukosta. Museon perustana on vuonna 2004 alkanut kenttätutkimus. Yliopiston valtion turkkilaisen musiikin konservatorion turkkilaisten kansantanssien osastolta koostuva noin kaksikymmenen hengen ryhmä keräsi Anatolian ja Balkanin kansanmusiikkia, kansantansseja, pukeutumista ja musiikkia. Projektin aikana käytiin keskusteluja yli kahden sadan tutkijan ja yli tuhannen asiantuntijan kanssa neljässätoista Balkanin maassa. Kerätty tieto on arkistoitu yli kahdenkymmenen tuhannen valokuvan ja yli kaksisataa tuntia videota sisältävänä kokoelmana. Yliopiston virallisen sivuston mukaan museossa on esillä yli kaksituhatta perinteistä vaatetta, yli sata kansanmusiikki-instrumenttia, sekä koruja, asusteita, aseita, arkkuja ja kaappeja, eli yhteensä kaksituhatta neljäsataa yhdeksänkymmentä esinettä. Museon englanninkielinen sivu ilmoittaa esillä olevien esineiden määrän olevan suurempi, joten on suositeltavaa pitää luvut likimääräisinä. Kokoelma kasvaa edelleen lahjoitusten myötä; vuonna 2023 inventaarioon lisättiin lähes kolme Museossa on väliaikaisia näyttelytiloja sekä kokoustila, jota käytetään keskustelutilaisuuksiin, paneeleihin ja esityksiin. Puutarha on sisustettu vanhoilla maataloustyökaluilla, ja siellä on pieni kahvila. Museo on avoinna vain arkipäivisin; tarkista ajantasaiset aukioloajat ja sisäänpääsyn ehdot yliopiston virallisilta verkkosivuilta. Kouluryhmille järjestetään myös työpajoja ja tutustumisohjelmia. Osa "Alueelliset kulttuurityöpajat" -projektin puitteissa tehtiin yhteistyötä Izmirin alakoulun kanssa, ja kaksisataa oppilasta tutustuttiin alueellisiin vaatteisiin. Museo järjesti myös esityksiä "Anatolian tarinoita ja kansanlauluja" -projektin puitteissa, joissa esiteltiin eri alueiden kansanlauluja tarinoiden kera. Helpoin tapa päästä museoon on Izmirin metrolinjan M1 Ege Üniversitesin pysäkiltä; pysäkki sijaitsee kampuksen sisällä. Koska kampus on laaja, on hyvä seurata opasteita tai kysyä neuvoa turvallisuushenkilöstöltä. Lähellä samalla kampuksella sijaitsee La Fontainen huvila, ja Arkas Sanat Bornova -taidekeskus ja Patersonin huvila ovat lyhyen kävelymatkan päässä. Bornovan huviloita kiertämisen jälkeen kannattaa vierailla Sirkehanessa, josta voi tutustua paitsi levantilaiskulttuuriin myös Anatolian ja Balkanin kansankulttuuriin.