Edirne Sarayı (Sarayiçi)

Edirne Sarayı, kaupungin pohjoisluoteisosassa, Tundža-joen kahden haaran ympäröimällä alueella sijaitsee. Alueella sijaitsi aikoinaan yksi osmanien sulttaanien suurimmista palatseista. Lähteiden mukaan palatsia kutsuttiin nimillä Saray-ı Cedid-i Amire (Uusi Palatsi), Tundža-palatsi ja Hünkar Bahçesi -palatsi. Wikipedian mukaan se oli osmanien toiseksi suurin palatsi Topkapı-palatsin jälkeen. Kulttuuriportaalin mukaan palatsi ulottui yli 300 000 neliömetrin alueelle Tundža-joen rannalla. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1450 II. Murad -kaudella. Sulttaanin kuoleman jälkeen työt keskeytyivät, mutta ne jatkuivat hänen poikansa, Fatih Sultan Mehmedin, aikana, ja palatsi valmistui vuonna 1475. Evliya Çelebin kertomuksen mukaan alue oli ennen valloitusta metsästysalue, ja sulttaanit olivat vierailleet siellä jo I. Murad -kaudesta lähtien rentoutuakseen. Koska joki muodosti luonnollisen suojelualueen, palatsi rakennettiin ilman korkeita puolustusmuureja, ja sitä ympäröi vain yksinkertainen muuri. Vuosien saatossa palatsi kasvoi, kun jokainen sulttaani lisäsi siihen uusia rakennuksia. Kulttuuriportaali toteaa, että Kanuni Sultan Süleymanin ja Mimar Sinanin aika oli palatsin toinen merkittävä rakennusvaihe. Sinan yhdisti kaupunkiin tuodun Taşlımüsellim-veden osan palatsiin ja rakensi kaarevan kanavan, joka ympäröi palatsialuetta toisella vesiväylällä suojaten sitä tulvilta. Sulttaanien yksityinen puutarha, Hasbahçe, muodostui joen ja kanavan väliin. Kanavan ylle rakennettiin Fatih-sillan akselille silta, jolloin palatsin pääsisäänkäynti määriteltiin uudelleen. Palatsin keskellä sijaitsi Fatih-sultanin rakennuttama Cihannüma-linna, jota kutsuttiin myös nimellä Taht-ı Hümayun (Sulttaanin valtaistuinsali). Linnan ympärillä sijaitsivat Has Oda (yksityishuoneet), palatsikirjasto, Sancak-ı Şerif -huone (pyhä lippu), Arz Oda (vastaanottosali) sekä sulttaanin, sulttaanittaren ja kruununprinssejen huoneet. Arz Odan edessä sijaitsi Babüssaade, jota kutsuttiin myös Ak Ağalar Kapısı -nimen alla. Turkish Archaeological News -lehden mukaan palatsi koostui 72 rakennuksesta, mukaan lukien 18 kylpylää, sen loistokkaimpana aikana. Palatsi koki erityisen vilkkaan kauden etenkin IV. Mehmedin aikana; sulttaani, joka oli tunnettu metsästysinnostaan, vietti suurimman osan ajastaan Edinessä. Arkistodokumentit Adalet Kasrı on rakennettiin vuonna 1561 sultani Suleimanin (Kanuni) käskystä arkkitehti Sinanin toimesta. Se on kivestä rakennettu, pyramidin muotoinen torni, jonka pohjapiirros on neliö. Rakennus on säilynyt pääosin hyvässä kunnossa. Sen ylimmässä kerroksessa on marmorista valmistettu suihkulähde. Matbah-ı Amire on kolmiosainen, suorakulmion muotoinen rakennus, jonka katto on kupolien alla. Sen sisällä on neljä tiilestä tehty uuni. Kum Kasrı -kylpylä on yksi harvoista Fatih-kaudelta peräisin olevista rakennuksista, joka on rakennettu karkeasta kivestä ja tiilestä. Alueella tehtiin ensimmäinen tieteellinen tutkimus vuonna 1956, ja kaivaukset jatkuivat ajoittain vuodesta 1999 lähtien. Tänä aikana Babüssaade, Matbah-ı Amire ja Adalet Kasrı restauroitiin. Koska kaivaukset ja kunnostustyöt ovat edelleen käynnissä, osa alueesta saattaa olla suljettu vierailijoilta. Tarkista ajantasainen tilanne virallisista lähteistä ennen vierailua. Alueen pohjoispuolella sijaitseva Tavuk Ormanı on puisto, jota käytettiin palatsin metsästysalueena, ja sen kerrotaan sisältävän IV. Mehmedin aikana rakennetun metsästysmajan. Sarayiçissä on myös er-meydan, jossa järjestettiin Kırkpınar-öljynnyttööt. Palatsiin pääsee kaupungista käsin Kanuni-sillan kautta, ja pohjoisesta pääsee 1452 rakennetun, kolmikamppaisen Fatih-sillan kautta. Alueelle pääsee myös kävellen Selimiye-alueelta pohjoiseen, kohti Tunca-jokea, tai lyhyellä ajomatkalla. Koska alue on laaja ja avoin, mukavat kengät ja aurinkosuoja ovat suositeltavia, erityisesti kesäkuukausina. Cihannüma Kasrın rauniot, ympäröivät nurmikot ja puut yhdessä muodostavat alueen, josta otetaan eniten valokuvia.