Dragos Tepesi

Dragos-kukkula sijaitsee Anadolun puolella, Maltepen ja Kartalin rajalla, 107 metriä Marmaran meren rannasta. Se on yksi kaupungin tämän puolen parhaista paikoista merinäköalalle. Kukkulan suurin osa kuuluu Kartalin Orhantepe-alueeseen, mutta sen länsipuoli ulottuu Maltepeen. Se on tunnettu pitkästä rannastaan, Prinssisaarten näkymistä, kuunvalosta ja rauhallisuudestaan, minkä vuoksi sitä kutsutaan usein "Istanbulin parvekkeeksi". Nimi "Dragos" on peräisin turkkilaisesta sanasta "ejder", joka tarkoittaa lohikäärmettä. Legendan mukaan kukkulalla on piilotettu aarre, jota vartioi lohikäärme. Myös Maltepen nimi on peräisin samasta legendasta: se tarkoittaa "aarteen löytänyt kukkula" ja nimi annettiin sen jälkeen, kun alue valloitettiin turkkilaisten toimesta. Kartalin nimi puolestaan on peräisin joko kuudennella vuosisadalla sijainneesta Kartalimen-nimisestä kalastajakylästä tai Kartal-nimisestä ensimmäisestä asukkaasta. Dragos-niminen joki, joka virtaa kukkulan juurelta mereen, oli ensimmäinen raja, joka piirrettiin Anatoliassa turkkilaisten ja bysanttilaisten välille. Seljukien hallitsija Kutalmışoğlu Süleyman Şah hyväksyi tämän pienen joen rajana vuonna 1081 solmittuun sopimukseen bysanttilaisen keisarin kanssa ja sitoutui olemaan ylittämättä sitä. Joki erottaa edelleen Maltepen ja Kartalin. Alueen historia ulottuu kuudennelle vuosisadalle; Dragos oli yksi Anatolian puolen asutuskeskuksista sekä bysanttilaisella että osmanien kaudella. Bysanttilaisella kaudella rannikkoa kutsuttiin nimellä Bryas, ja yhdeksännellä vuosisadalla keisari Theophilos rakennutti sinne palatsin, joka oli saanut inspiraationsa Bagdadin palatseista. On epäselvää, sijaitseeko palatsi nykyisessä Küçükyalissa vai Dragosissa. Vuonna 2010 Kartalin kunta ja Istanbulin arkeologiset museot aloittivat kaivaukset, joissa löydettiin kukkulan eteläpuolelta myöhäisroomalaiselta ja varhaisbysanttilaiselta ajalta peräisin olevia kylpylän, kirkon ja hautojen raunioita. Uskotaan, että kylpylää käytettiin kuudennesta neljänteen vuosisadalle; alueelta löytyi muun muassa kyynelsäiliöitä, lasisia rannekoruja, bysanttilaisia kolikoita ja keramiikkaa. Samasta paikasta löydettiin kylpylän raunioita myös vuosina 1974–1977. Kartalin kunnan kulttuurijohtajan johdolla toteutettu kaivuu kesti kaksi ja puoli vuotta. On esitetty näkemys, että rauniot liittyvät bysanttilaiselle Kun katselet etelään, näet saaret, länteen Maltepen pitkän vihreän rantaviivan, ja itään Kartalin korkeat rakennukset. Tuuli on huipulla voimakkaampaa kuin rannalla, joten keväällä ja syksyllä kannattaa pukeutua yhden kerroksen enemmän. Kävely on helpompaa rannalla, joten voit nousta huipulle ensin ja laskeutua sitten Dragosin rannalle. Rantapolut yhdistyvät Maltepen suuntaan rannikkopuistoon ja Kartalin suuntaan Kartalin rannalle, ja molempiin suuntiin voi kävellä ilman liikennettä. Rannalla sijaitseva kunnan sosiaalikeskus (İBB sosyal tesisi) ja Dragosin sosiaalikeskus (Dragos Sosyal Tesisi) ovat hyviä paikkoja istua ja katsella merta laskeutumisen jälkeen. Tämän alueen vanha perinne on myös tulla tänne yöllä ihailemaan kuuta. Huippu on avoin kaikille, eikä pääsymaksuja tai aukioloaikoja ole, mutta yliopiston kampus ja kaivausalue näkyvät ulkopuolelta, mutta niihin ei pääse sisään. Matkustamiseen lähimmät rautietieliikenteen pysäkit ovat Marmarayn Cevizli-pysäkki Maltepen puolella ja Atalar-pysäkki Kartalin puolella; molemmista pääsee alas rannikkoradalle ja sieltä huipulle. Bostancin ja Tuzlan välillä kulkevat bussit ja minibussit kulkevat Dragosin rannan ohi. Niille, jotka tulevat kävellen Maltepen rannikkopuistosta, huipulla on luonnollinen päätepiste kävelylle.