Çatalca Mübadele Müzesi

Çatalcan Vaihtomuseo on pieni, mutta informatiivinen museo, joka sijaitsee Çatalcan vanhassa kaupunginosassa, lähellä kaupungin aukiota. Sitä markkinoidaan Turkin ensimmäisenä museona, joka käsittelee väestösiirtoja, ja se avattiin yleisölle 20. joulukuuta 2010. Museon aiheena on vuoden 1923 väestösiirto, joka toteutettiin Turkin ja Kreikan välisenä sopimuksena, joka liitettiin Lausanneen rauhansopimukseen. Väestösiirtoon osallistuneita ihmisiä kutsuttiin "vaihtolaisiksi", ja suurin osa museon esineistä on peräisin heidän perheidensä. Lähteiden mukaan suurin osa väestösiirroista tapahtui vuosien 1923 ja 1924 välillä. Çatalca on kaupunki, joka sijaitsee tässä tarinassa keskeisessä paikassa. Çatalcan piirikunnan historian sivun mukaan väestösiirron jälkeen Çatalcassa asuvat kreikkalaiset siirtyivät Kreikkaan ja perustivat sinne paikan, jonka he nimesivät "Nea Çatalca" eli "Uusi Çatalca". Monet Kreikasta saapuneet perheet puolestaan asettuivat Çatalcan keskustaan ja tyhjentyneisiin kyliin. Sama sivu toteaa myös, että suurin osa piirikunnan asukkaista koostuu ihmisistä, jotka saapuivat Balkanin sodissa, ensimmäisessä maailmansodassa ja väestösiirtoaikana. Tästä syystä museo kertoo enemmän piirikunnan nykyisen väestön juurista kuin kaukaisesta menneisyydestä. Museon idea oli yksi Lozan Vaihtolaisten Säätiön alkuperäisistä tavoitteista, joka perustettiin vuonna 2001. Säätiö katsoi, että Çatalcan vanhakaupunki oli paras paikka tälle tarkoitukselle, ja se solmi yhteistyösopimuksen Çatalcan kunnan kanssa. Projekti esiteltiin Istanbulin vuoden 2010 Euroopan kulttuuripääkaupunkitoimistolle joulukuussa 2008, ja sen jälkeen, pitkän arviointiprosessin jälkeen, se hyväksyttiin kesäkuussa 2010. Säätiön jäseninä toimivat kaksi arkkitehtia suunnittelivat mittaus-, palautus- ja restaurointiprojektit. Säätiön mukaan rakennustöihin, sisustukseen ja näyttelyiden järjestämiseen oli jäljellä vain noin neljä kuukautta, ja työt valmistuivat 18. joulukuuta 2010. Kulttuuriverkosto kertoo myös, että museo avattiin osana vuoden 2010 Euroopan kulttuuripääkaupunkitapahtumia, ja sen avajaisia vietettiin säätiön ja kunnan yhteistyönä. Museo koostuu kolmesta osasta: päärakennus, vaihdonaukio ja kulttuuritalo. Päärakennus on yksikerroksinen rakennus, jonka punaiset tiiliseinät ja kivikehyksiset korkeat kaaripalkit Keittiö- ja kodintarvikkeiden joukossa on esimerkiksi simpukankuorilla varustettuja lusikoita, kuparisia paistinpannuja ja -alustoja, teekannuja, posliinisia teekuppeja, saviruukkuja, rautaisia silitysrautoja ja kaasulamppuja. Valokuvien ja asiakirjojen osiossa nähdään Kreetan varhaisten valokuvaajien joukkoon luettavan Hamza Rüstem Beyn käyttämä valokuvauskamera ja negatiivilasit. Samassa osiossa on myös vaihtoväestön aikakaudelta peräisin olevia asiakirjoja, vaihtoväestön omaisuuden selvityslomakkeita, osmanivallan aikaisia karttoja, vanhoja postimerkkejä ja 1800-luvun lopulla julkaistun sanomalehden numeroita. Kulttuuriinventaari huomauttaa, että Çatalcasta muuttaneiden kreikkalaisten jättämät etnografiset esineet on esillä yhdessä vaihtoväestön tuomien esineiden kanssa. Näin museo tuo esille muutoksen molemmat puolet samassa pienessä tilassa. Museon parasta tapaa on lukea esineiden vieressä olevat selitykset rauhassa ja tutkia asiakirjojen päivämäärät. Koska näyttelytila on pieni, kierros kestää lyhyen aikaa, mutta perhekuvat ja lomakkeet kannattaa tutkia tarkemmin, jolloin aika tuntuu venyvän. Säätiön verkkosivujen mukaan museo on suljettu maanantaisin; tarkista ajantasaiset aukioloajat ja sisäänpääsymaksut säätiön verkkosivuilta ennen vierailua. Kulttuuriportaali kertoo, että Çatalcaan pääsee bussilla, joka lähtee Yenibosnasta; bussireitin ja aikataulun tiedot kannattaa tarkistaa IETT:n ajantasaisista lähteistä. Museosta poistuttuaan lyhyt kävelykuorma Kaleiçinin kapeilla kaduilla ja kaupungin aukiolla on helpoin tapa nähdä, missä vaihtoväestö asettui. Piirikunnanjohtajan mukaan Çatalca on pinta-alaltaan Istanbulin suurin piirikunta ja se sijaitsee 56 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Päiväohjelmaan voi lisätä vierailun piirikunnan pohjoispuolella sijaitseville Anastasiuksen muurien raunioille tai Karameren rannalla sijaitsevalle Çilingozin luonnonpuistolle, jolloin samaan matkaan yhdistyy historia ja luonto.