Bursa Bedesteni

Bursa Bedesteni, joka tunnetaan myös nimellä Yıldırım Bayezid Bedesteni, sijaitsee historiallisella torilla, aivan Ulu Camin moskean pohjoispuolella. Kulttuuriportaalin mukaan se on aivan Ulu Camin ja Kapalı Çarşın välisen reitin oikealla puolella. Rakennuksen rakennutti sulttaani I. Bayezid, eli Yıldırım Bayezid, 1300-luvun lopulla. Turkin islam-ensyklopedian mukaan, perustuen säätiörekistereihin, Bedestenin rakentaminen aloitettiin vuonna 1400, jolloin Yıldırım rakensi sen tuottamaan tuloja hyväntekeväisyystarkoituksiin. Ensyklopedia luokittelee sen yhdeksi Turkin taiteen merkittävimmistä Bedesteneistä. Kulttuuriportaali esittelee sen ensimmäisenä osmanien aikakaudella rakennettuna Bedestenina. Toisaalta, Burban aluejohtajan inventaariossa mainitaan, että Orhan Gazin aikana rakennettu Emir Han tunnettiin jonkin aikaa nimellä "Eski Bedesten" (vanha Bedesten) tämän uuden rakennuksen jälkeen, mikä tarkoittaa, että torin keskus siirtyi Yıldırım-kaudella tähän rakennukseen. Bedesten oli rakennus, jossa myytiin ja säilytettiin torin arvokkaimpia tuotteita. Aluejohtaja kuvailee sitä aikakauden pankki- ja pörssitoiminnan ytimenä; rahan ja arvokkaiden esineiden turvallinen säilytys oli tehtävä, jonka nykyään pankit hoitavat. Turkin islam-ensyklopedian mukaan Bedestenit rakennettiin kivestä ja olivat kestäviä, jotta ne suojaisivat arvokkaita tuotteita tulipaloilta, jotka tuhosivat puutaloja. Niissä säilytettiin myös kauppiaiden kassakaappeja, kirjanpitoja ja käsityöläisliittojen asiakirjoja. Siksi Bedesten oli eräänlainen torin sisäinen linnoitus, ja kaupankäynti keskittyi sen ympärille. Ensyklopedia selittää, että tämä rakennustyyppi on sovitettu monikupoliseen suureen moskeaan, ja sitä on sovellettu kaupalliseen tarkoitukseen. Burban rakennuksella on suorakaiteen muoto, joka ulottuu idästä länteen. Sisätilat on jaettu neljääntoista osaan kuuden tukipilarin avulla, ja jokainen osa on katettu kupolilla. Jokaisella neljällä seinällä on keskellä ovi. Sisäseinien vieressä on kauppoja; Kulttuuriportaalin mukaan siellä on nykyään 32 kauppaa sisällä ja 68 kauppaa ulkona. Sisäänkäynnin yläpuolella on kohokuvioitu teksti kufi- ja nesih-tyyleillä, ja läntisen oven yläpuolella on sana "Bazestan". Turkin islam-ensyklopedian mukaan myös Edirnen Bedesteni, joka rakennettiin noin vuosina 1417-1418, on hyvin samankaltainen, sillä siinä on myös kuusi tukipilasta ja neljä Bedestenin pohjoispuolella sijaitseva Sipahi Çarşısı rakennettiin 1420-luvulla Dayı Karacabeyn toimesta, ja Alanin johtaman tutkimuksen mukaan se on yksi harvoista alueista, jotka säilyivät alkuperäisessä kunnossaan vuoden 1958 tulipalosta. Pohjoisessa sijaitsee myös İvaz Paşa Çarşısı, jossa myydään nykyään pääasiassa huonekaluja ja tekstiilejä. Bedestenin itäportin vastapäätä, Yorgancılar Çarşısı -kadulla, sijaitsee Geyve Han. Alanin mukaan alueen hanit ja kauppahallit on suunniteltu käyttäen bedestenin ydintä pohjana. TDV:n mukaan bedestenin ympärille kehittynyt kauppahalli kattaa alueen Ulu Camin ja bedestenin välissä, ja se sisältää muun muassa Koza Hanin, Emir Hanin, Fidan Hanin, Geyve Hanin ja Pirinç Hanin sekä Gelincik, Sipahi ja Okçular -kauppahallit. Osa kaduista on myöhemmin peitetty, minkä seurauksena Bursaan syntyi myös sisäkattokauppahalli. Bedestenin sijainti, Hanlar Bölgesi, on osa vuonna 2014 UNESCOn maailmanperintöluetteloon lisättyä aluetta "Bursa ja Cumalıkızık: Osmanien valtakunnan synty". Bursan silkkituotannon maine oli niin suuri, että Sarajevossa sijaitseva kauppahalli tunnetaan edelleen nimellä Bursa Bedesteni, koska sinne tuotiin ja myytiin bursalaisia silkkejä. Bedesten ei ole museo, vaan edelleen toimiva kauppahalli, jota kannattaa käydä katsomassa sen aukioloaikojen puitteissa. Rauhallisempaa vierailua varten on suositeltavaa valita viikolla aamupäivä. Ulu Camille pääsee kävelemällä Heval Meydanista Atatürk Caddesiä pitkin länteen, ja sieltä on lyhyt matka myös bedestenin sisäänkäynteihin. Bedestenin näkemisen jälkeen kannattaa kävellä Koza Hanille ja Orhan Gazin ajalta peräisin olevalle Emir Hanille, jotta saa kokonaiskuvan kauppahallin kehityshistoriasta 14. ja 15. vuosisadoilla.