Beyşehir Gölü Milli Parkı

Beyşehir-järvi sijaitsee Anatolian ylängön itäosassa, Konyn ja Ispartan rajalla, ja se on Turkin suurin makean veden järvi. Turkin Wikipedia-artikkelin mukaan noin 80 % järvestä sijaitsee Konyn alueella ja 20 % Ispartan alueella. Järvi on tektoninen syvennys, jota ympäröivät Toros-vuoret lännessä ja etelässä, tulivuorimäki Erenler pohjoisessa, Sultan-vuoret ja Anamas-vuori luoteessa. Beyşehirin piirikunnan markkinointimateriaalien mukaan ympäröivien vuorten korkeus ylittää kahden tuhannen metrin. Järven ympäristö julistettiin kansallispuistoksi ministerineuvoston päätöksellä 20. helmikuuta 1993. Piirikunta ja Wikipedia ilmoittavat kansallispuiston pinta-alaksi 88 750 hehtaaria, mikä tekee siitä Turkin laajimman kansallispuiston. Ispartan puolella järven rannalla sijaitsee erillinen suojelualue, Kızıldağin kansallispuisto, joka perustettiin vuonna 1969. Näin ollen Beyşehir-järvi on ainoa vesialue Turkissa, jota suojellaan kahden eri kansallispuiston sisällä. Mittaukset ja vedenpinta vaikuttavat järven mittoihin; piirikunta ilmoittaa pinta-alaksi 651 neliökilometriä. Järvi ulottuu noin 45 kilometriä luoteesta kaakkoon. Wikipedia ilmoittaa järven leveimmän kohdan olevan 24 kilometriä, kun taas piirikunta kertoo sen olevan 25 kilometriä. Järvi on matala, ja sen syvin kohta on vain 10 metriä, kuten useimmat lähteet kertovat. Vedenpinta on noin 1115–1123 metriä merenpinnasta, ja tämä ero riippuu mittausajankohdasta. Järvi saavuttaa korkeimman vedenpinnan toukokuussa ja alimman lokakuussa. Englanninkielinen Wikipedia mainitsee, että rannikko on vetäytynyt noin 300 metriä viime vuosina kuivuuden vuoksi. Järvessä on 33 saarta, joiden koko vaihtelee, ja ne ovat veden alla olevien kukkuloiden jatkeita. Piirikunnan ja kunnan markkinointimateriaalien mukaan suuret saaret sijaitsevat pääosin järven länsipuolella. Suurin saari on Mada-saari, jossa on edelleen kylä. Hacı Akif -saari on tunnettu noin 100 metriä pitkästä luolastaan, jossa on stalaktiitteja ja stalagmiitteja. İğdeli-saari on suosituin matkailukohteiden joukossa sen punahiekkaisien rannikoiden ja poukamien vuoksi. Çeçen-saarella on historiallisia raunioita ja moskeelin jäänteitä; piirikunta kertoo, että moskeelin laatoitukset ovat esillä museossa Konyssä. Järvi on tärkeä alue lintutarkkailijoille. Beyşehirin kunnan mark Seltsuqlu-kaudella järven lounaisrannalle rakennettiin Kubadabadin palatsi, ja vastapäätä olevalle pienelle saarelle rakennettiin rakennus, joka tunnetaan nimellä Kız Kalesi (Neito-linna). Kansallispuisto kattaa siksi sekä luonnon että Seltsuqlu-kauden kulttuuriperinnön. Järvelle on helpoiten pääsy Beyşehirin kaupungin keskustasta. Kaupungin läpi virtaa Çarşamba Çayı -joki, joka on järven ainoa ulosvirtaus, ja tämän kanavan yllä on Taşköprü-silta, joka rakennettiin vuosien 1908 ja 1914 välillä. Englanninkielisen Wikipedian mukaan tämä rakennelma on sekä silta että pato, joka säätelee tulvia, ja nykyään se on historiallinen jalankulkijoiden silta. Silta ja sen ympäröivältä rannalta avautuu näkymä järven avoimelle vedelle, suomaalle ja taustalla oleville vuorille. Kansallispuiston metsäpeite koostuu mäntyistä, kuusista, setripuista ja tammi- ja katajapuista; puut ulottuvat paikoin rantaan asti. Vierailijoiden määrä on suurimmillaan toukokuusta lokakuuhun; syksy on parempi aika lintujen tarkkailuun. Talvikuukausina järven pinta voi osittain tai kokonaan jäätyä. Paikallisveneillä pääsee rannikkokyliin ja saarille, mutta aikataulut vaihtelevat vuodenajan mukaan, joten ajantasaiset tiedot kannattaa hankkia Beyşehirin kaupunginvaltuustosta. Beyşehirille pääsee säännöllisillä bussiyhteyksillä Konjasta, mutta järven ympäristön kiertämiseen oma auto on paljon kätevämpi.