Belevi Anıt Mezarı

Selçukun Belevi-kaupunginosassa, İzmirin ja Aydınin välisen tien varrella sijaitseva tämä muistomerkkihauta on yksi Anadolun alueen hellenistisen hautakulttuurin merkittävimmistä esimerkeistä. Ajankohtaisen arkeologian mukaan muistomerkki sijaitsi noin 15 kilometrin päässä Efesistä, lähellä muinaista Efes-Sardes-reittiä. Paikallisten keskuudessa sitä kutsutaan "Makaava linna", ja kaukaa katsottuna se näyttää valtavalta kalliokappaleelta, joka on irronnut rinteestä. Muistomerkki on suunniteltu esikuvanaan Halikarnassoksen mausoleumi, joka on yksi maailman seitsemästä ihmeestä. Koska Halikarnassoksessa oleva esikuva on tuhoutunut, Belevissä on yksi harvoista paikoista, joissa voi nähdä tämän tyyppistä muistomerkkiä. On edelleen epäselvää, kenelle muistomerkki on rakennettu. Jotkut tutkijat, kuten Büyükkolancı ja Baranaydın, ovat sitä mieltä, että sen rakentaminen aloitettiin noin vuonna 300 eaa. hellenistisenä aikana, Efesin perustajan Lysimakhoksen toimesta. Itävallan arkeologisen instituutin vuonna 2016 julkaisema tutkimus puolestaan ehdottaa, että rakentaminen tapahtui vuosien 310 ja 280/270 eaa. välillä, ja että hautaan on haudattu Antigonos Monophthalmos. Toisen, antiikin lähteisiin perustuvan näkemyksen mukaan, puolivalmis hautakammio oli tarkoitettu Seleukos-dynastian kuninkaalle, Antiokhos II:lle, vuonna 246 eaa. Tämä epävarmuus tekee muistomerkistä entistäkin kiinnostavamman; vierailija kävelee haudassa, jonka omistajan nimeä ei tiedetä varmasti. Rakennelma on luotu muotoilemalla luonnollista kalliota ja päällystämällä sitä kivipaaloilla. Kolmivaiheinen pohja tukee noin 29,6 metriä sivun mittaista neliönmuotoista alustaa; ajankohtaisen arkeologian mukaan alustan korkeus on 11,5 metriä. Alustan yläosaa reunusti dorilaisella tyylillä koristeltu friisi, jossa oli triglyfejä ja metoopeja. Sen yläpuolella sijaitsi toinen kerros, joka muistutti temppeliä, ja jossa oli kahdeksan korinttilaista pylvästä kussakin sivussa; tämän kerroksen korkeus oli myös noin 11,5 metriä. Pylväsgallerian katossa oli maalattuja reliefejä, jotka kuvasivat hautajaisia ja kentaurien sotia. Kattoreunoissa oli leijonien ja gryffonien ryhmiä, jotka katsoivat suuria kivikruunuja, ja kulmissa oli hevospareja. Vuosien 1998–2000 tutkimuksissa ei löydetty todisteita pyramidinmuotoisesta katosta, mikä viittaa siihen Itävaltalainen arkeologinen instituutti esitteli muistomerkin tieteelliselle maailmalle. Camillo Praschniker ja arkkitehti Max Theuer kaivoivat sitä 1930-luvulla, ja Wilhelm Alzinger jatkoi töitä 1970-luvulla. Tulokset julkaistiin vuonna 1979. Peter Ruggendorferin vuonna 1998 alkaneet uudet tutkimukset koottiin erilliseksi julkaisuksi vuonna 2016. Nykyään muistomerkki seisoo tien vieressä, peltojen keskellä. Lähteissä ei mainita säännöllistä sisäänpääsyjärjestelmää, joten vierailuun liittyvät tiedot kannattaa tarkistaa Efes-museon johtajistolta. Selçukin kunnan ja visitizmir-sivuston sivuilta löytyy muistomerkin koordinaatit ja ajo-ohjeet. Selçukista matka autolla on noin 15 kilometriä. Ensin kannattaa tarkastella muistomerkkiä kaakkoisesta suunnasta, josta näkyy parhaiten kaiverrettu kivipinta ja alustan porrastukset. Sen jälkeen voi tutkia ympäristössä olevia korinttilaisia pylväitä, koristeosia ja friisin palasia, joista osa on osittain peittynyt ruohoon. Kesällä alue on aurinkoinen ja ruoho kasvaa korkeaksi, joten kevät on parempi aika vierailla, sillä on viileämpää ja kohteet ovat paremmin näkyvissä. On hyvä suunnitelma yhdistää muistomerkin vierailu Çamlık-höyryveturimuseon ja Ayasulukin linnan vierailuun, jotta voi tutustua Selçukin alueeseen Efesin ulkopuolella.