Abide-i Hürriyet

Abide-i Hürriyet on marmorinen muistomerkki ja hautausmaa, joka sijaitsee Şişlin kaupunginosassa, Hürriyet-i Ebediye -kukkulan huipulla. Englanninkielisen Wikipedian mukaan kukkula on Şişlin korkein kohta, noin 130 metriä merenpinnan yläpuolella. Turkin Diyanet Vakfın (TDV) islam-aiheisen tietosanakirjan mukaan muistomerkki on suunnattu Kağıthanen laaksoon. Muistomerkki on rakennettu vuonna 1909 sattuneiden tapahtumien uhreiksi joutuneiden sotilaiden muistoksi, ja se on toisen liberaalin kauden tunnetuimmista rakennuksista. Lähteet kutsuvat sitä Istanbulin ensimmäiseksi kansalliseksi muistomerkiksi. Muistomerkin nimi on annettu myös Abide-i Hürriyet -nimiselle kadulle, joka kulkee rinnakkain Halaskargazi-kadun kanssa. Şişlin kunnan historian mukaan kadun ympäristö on rakennettu nopeasti 1920-luvulta lähtien, ja 1930-luvulla alueelle nousivat aikakauden ylelliset asuintalot. Muistomerkin suunnittelukilpailu järjestettiin huhtikuussa 1909, ja sen voitti arkkitehti Muzaffer Bey, joka oli yksi ensimmäisen kansallisen arkkitehtuurin liikkeen edelläkävijöistä. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1909, ja sen peruskiven asetti sulttaani V. Mehmed Reşad. Muistomerkki avattiin virallisesti 23. heinäkuuta 1911. Avaustilaisuutta varten valmistettiin kultaisia ja hopeisia mitaleja, joissa oli sulttaanin sinetti ja päivämäärät. Aluksi tänne haudattiin 31. maaliskuuta tapahtumissa kuolleet sotilaat; turkkilaisen Wikipedian mukaan heitä oli 71, kun taas englanninkielisen Wikipedian mukaan 74. Vuonna 1913 salamurhassa kuollut pääministeri Mahmud Şevket Paşa haudattiin lähelle muistomerkkiä arkkitehti Kemaleddin Beyn suunnittelemaan avoimeen mausoleumiin. Talat Paşan ruumis siirrettiin Berliinistä ja haudattiin tähän virallisesti 25. helmikuuta 1943. Midhat Paşan luut siirrettiin tänne vuonna 1951, ja Enver Paşan luut vuonna 1996 Tadžikistanista. Myös aikakauden muiden merkittävien henkilöiden, kuten Atıf Kamçıl, Eyüp Sabri Akgöl ja Mithat Şükrü Bleda, haudat sijaitsevat täällä. Näin alueesta on tullut enemmän kuin pelkkä muistomerkki; se on muistomerkkihautausmaa, joka kantaa toisen liberaalin kauden muistoja. Arkkitehtuuri: Muistomerkki on rakennettu kokonaan marmorista, ja TDV:n islam-aiheisen tietosanakirjan mukaan sen tyyli on neoklassinen. Koska Gezi Koska monumentti on avoimella alueella, se on aina nähtävissä ulkopuolelta. Tarkista kuitenkin ajantasaiset tiedot vierailua ennen kuin menet, sillä alueen sisäänkäynti ja moskeijan aukioloajat voivat vaihdella. Ensin nouse ylös portaita ja tutustu jalustassa oleviin kaiverruksiin ja kuusikulmaisiin symboleihin. Sen jälkeen voit tutustua Mahmud Şevket Paşan avoimeen hautaan ja ympäröiviin hautakiviin; jokainen niistä edustaa oman aikakautensa kirjoitus- ja koristelutapaa. Keskipäivän valo tasoittaa marmoria, kun taas aamu- ja iltavalo tuo paremmin esiin jalustan kaiverrukset. Kukkulan korkealta avautuu laaja näkymä Kağıhtanen laaksoon ja Şişlin korkeisiin rakennuksiin. Liikenne Lähin rautatiepysäkki on M7 Çağlayan metroasema, joka sijaitsee Abide-i Hürriyet Caddesella. Asema on Istanbulin oikeustalon pohjoispuolella, noin muutaman sadan metrin päässä monumentista. Şişli-Mecidiyeköy -asema (M2 ja M7) ja Mecidiyeköyn metrobussipysäkki sijaitsevat noin kilometrin päässä kaakkoon; niiltä pääsee monumentille kävelemällä Abide-i Hürriyet Caddesiä pitkin. Sen voi yhdistää vierailuun Şişlin Atatürkin museossa, ja molemmat voidaan nähdä yhden puolikkaan päivän aikana.