Yazılıkaya, Midasin kaupunki ja Frigien laakso.

Eskişehirille junalla saapuva ja kaupungin katuja sekä Porsuk-joen vartta kävelevä tutustuu kaupunkiin, mutta sen todellinen syvyys avautuu etelässä, vulkaanisten tufikivien seassa. Hanin piiriin kuuluvan Yazılıkayan kylän lähellä, aivan kylätalojen vieressä, sijaitsee Frigien noin 2600 vuotta sitten kallioon veistetty upea julkisivu. Tämä kuvaus kertoo päiväretkestä, joka kattaa tämän julkisivun, sen pohjana olevan Midas-ylängön ja ympäröivän Frig-laakson. Frigien seremoniakaupunki.

Eskişehirin maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto kertoo, että Frig-valtakunnan poliittinen keskus oli Gordion, kun taas Midas-kaupunki oli valtakunnan alusta lähtien tärkein uskonnollinen ja seremoniallinen keskus. Asuinpaikka sijaitsee Yazılıkaya-laakson eteläpäässä, aivan kylän länsipuolella kohoavan jyrkän tufikivialueen päällä. Toimiston antamien mittojen mukaan alue on noin 650 metriä pitkä ja 320 metriä leveä, ja sen korkeus laakson pohjasta on 60–70 metriä. Frig-kaudella kaupungin uskotaan olleen ympäröity muureilla, mutta nykyään niistä ei ole jäljellä yhtään kiveä. Sen sijaan kallioissa näkyy paikoitellen porrastetusti leikattuja perustuksia, mikä viittaa siihen, että alueella on saattanut olla useita linnoituksia. Alueen korkeammalla sijaitsevat linnoitukset suojelivat sitä. Lähde luettelee nämä linnoitukset nimillä Akpara-linnoitus, Pişmiş-linnoitus, Gökgöz-linnoitus ja Kocabaş-linnoitus; ne kaikki sijaitsivat paikoissa, joista oli näkymät laaksoon lännestä ja pohjoisesta. Vaikka valtakunta tuhoutui poliittisesti, Midas-kaupunki ei jäänyt hylätyksi; toimiston mukaan Frigien kivirakenteita käytettiin edelleen hellenistisenä ja roomalaisena aikana, joihinkin lisäyksiin. Yazılıkaya-alue on yksi ehdolla olevista paikoista UNESCOn maailmanperintöluetteloon.

Sinne pääseminen:

Yazılıkaya sijaitsee Eskişehirin kaupungin keskustan eteläpuolella, noin 75–80 kilometrin päässä, lähteiden mukaan. Maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto kertoo, että alueelle pääsee asfaltoitua tietä pitkin Çifteleristä noin 39 kilometrin ja Seyitgazista noin 30 kilometrin matkan. Tämä retki kannattaa suunnitella autolla. Tarkista ennen lähtöä paikallisista lähteistä, onko maaseutualueilla säännöllisiä julkisia kulkuvälineitä. Junaan (YHT) Eskişehirille aamulla saapuva voi ajaa aut Aurinkoa kohti suuntautuneella, tasaiselle kivipinnalle kaiverretussa 11 metrin pituisessa ensimmäisessä tekstissä lukee sana "Midai", ja paikalliset ovat nimenneet kiven "Yazılıkaya" juuri näiden kaiverrusten vuoksi; nykyään molempia nimiä käytetään yhdessä. Englanninkielinen Wikipedia kuvaa tätä kaiverrusta muistomerkkinä, jonka nimeltä Ates omisti Midakselle, ja mainitsee, että Midaksen tittelit ovat myös kaiverruksessa. Toisessa, 4,75 metriä pitkässä kaiverruksessa oikealla puolella, sana "Baba" on huomattava. Kolmas kaiverrus sijaitsee muistomerkin vasemmalla puolella olevan pienen syvennyksen sisällä, alkaen vasemmasta seinästä ja jatkuen taakse ja oikealle seinälle. Viranomaiset korostavat, että kaiverrukset ovat luettavissa, mutta niiden tarkka merkitys on edelleen epäselvä. Lähdekirjallisuus ei ole yksimielinen muistomerkin iästä. Kulttuuriportaali sijoittaa sen 600-luvun eaa. alkuun, kun taas turkkilainen Wikipedia antaa päivämääräksi 600-luvun eaa., ja englanninkielinen Wikipedia perustuu erilaisiin merkkeihin ja sijoittaa sen 700-luvun eaa. puoliväliin. On turvallista sanoa, että se on yksi Phrygian kivimuistomerkkien varhaisimmista ja näyttävimmistä esimerkeistä. Myös muistomerkin tutkimushistoria on mielenkiintoinen. Viranomaisten mukaan muistomerkki tutkittiin ensimmäisen kerran vuonna 1800 W. M. Leake'n ja hänen kollegoidensa toimesta, ja he tekivät siitä karkean piirroksen. Vuonna 1834 Charles Texier tutki muistomerkkiä ja valmisti siitä alkuperäistä vastaavan kaiverruksen. Vuosina 1936 ja 1937 muistomerkin edessä tehtiin kaivauksia, joiden seurauksena paljastui pohjoiseen suuntautuva, noin 17 metriä pitkä ja 19 metriä leveä piha, jonka alla oli jopa kolme metriä täyttömaata, sekä etelässä sijaitseva pylväshalli, joka oli kaiverrettu kiveen, sekä neljä pylväspohjaa. Tutkijat uskovat, että täällä on suuri ulkoilmakompleksi, joka koostuu julkisivusta, avoimesta pihasta ja galleriasta. Paras tapa hahmottaa julkisivun mittakaava on pysähtyä sen edessä ja kuvitella pihalle.

Julkisivun jälkeen nouskaa ylätasangolle. Viranomaisten mukaan kaupungin pääsisäänkäynti on itään, ja pääkallioon kaiverrettu rampi tunnetaan "Kuningastienä"; ramppia reunustavien kivien pinnalla on kuvioituja reliefejä. Ylätasangolla on pääkallioon kaiverrettuja monumentaalisia porrasaltt Pieni Yazılıkaya ja laakson monumentit

Kylästä pohjoiseen, kohti Çatalkayaa, noin 1,7 kilometriä, saavutaan tien länsipuolella sijaitsevalle Areyastiksen monumentille. Sen nimi on peräisin kukkulan reunalla olevassa kaiverruksessa mainitusta sanasta "Areyastis"; aluella sitä kutsutaan myös Hasanbey Kayaksi. Paikallishallinto kuvailee sitä parhaiten säilyneenä monumentaalisena julkisivuna. 5,50 metriä korkea ja 4,20 metriä leveä julkisivu on kolmionmuotoinen, ja sen yläosassa on kaksi kohokuvioitua ikkunaa, joiden kehyksissä on neliömäisten paneelien muodostama koriste. Sen yläosassa olevat kolme kaiverrusta ovat selvästi luettavissa, mutta niiden merkitys on tuntematon. Huomio: paikallishallinto käyttää nimeä "Pieni Yazılıkaya" sekä tälle monumentille että "Valmistamattomalle monumentille", joten olkaa varovaisia paikallisten kylttien lukiessa. Tien toisella puolella, jyrkkien ylätasankojen yllä, näkyvät Gökgözin linnoitus ja Pişmişin linnoitus. Jos aikaa on, jatkakaa matkaa Doğanlin laaksoon. Noin 500 metriä kylän lounaaseen sijaitsee Gerdekkaya, joka on suuri kivi, johon on kaiverrettu itäpuolelle. Se esittää dorilaisen tyylin julkisivun, jossa on kolmionmuotoinen yläosa, jota kaksi pylvästä tukee. Paikallishallinto on ajoittanut sen hellenistiselle kaudelle, noin 3. vuosisadalta ennen Kristusta 1. vuosisadalle. Rakennuksessa on kaksi huonetta, joihin pääsee kahdesta eri ovesta sisäänkäynnin takana, ja sitä on käytetty muuttuvissa olosuhteissa sekä roomalaisella että bysanttilaisella kaudella. Vertaamalla Yazılıkayan frigialaisten julkisivuihin, huomaa, kuinka samalla alueella on puhuttu eri arkkitehtonisia kieliä vuosisatojen ajan. Frigialaisten reitti

Yazılıkaya ei ole vain arkeologinen kohde, vaan myös pitkän vaellusreitin kohta. Englanninkielisen Wikipedian mukaan Frigialaisten reitti on noin 506 kilometrin pituinen merkitty vaellus- ja pyöräilyreitti, joka alkaa kolmesta eri paikasta: Afyonkarahisarissa sijaitsevasta Seydileristä, Kütahyassa sijaitsevasta Yenice Çiftleğistä ja Ankarassa sijaitsevasta Gordionista, ja ne kaikki kohtaavat Yazılıkayassa. Vapaaehtoinen ryhmä suoritti reitin noin viiden vuoden työllä vuonna 2013, ja reitti on merkitty kansainvälisiin standardeihin perustuen punaisilla ja valkoisilla merkeillä. Kulttuuriportaali listaa kymmenen päiväretkeä Frigialaisten laaksoon. Niistä yksi Gallerioiden ei ole tarkkaa tietoa, milloin ne on rakennettu; viranomaiset kertovat, että ne on luotu puolustustarkoituksessa pitkäaikaisen uhan varalta, ja ensimmäinen tunnistettu uhka oli 7. vuosisadalta lähtien alkaneet hyökkäykset. Löydökset osoittavat, että alueella asutusta on ollut jo roomalaisella ajalla, ja bysanttilaisella ajalla se muuttui sotilaalliseksi keskukseksi.

Vuodenaika ja kellonaika:

Midas-muistomerkki on suuntautunut itään, joten sen etupuoli saa aamuauringon; aamulla laaksossa olo on hyvä, jos haluaa nähdä muistomerkin kaiverrukset auringonvalossa ja valokuvata niitä. Laakso ja tasanko ovat avoimia alueita, joten varjoa on vähän erityisesti kesäpäivinä; ota mukaan hattu ja riittävästi vettä. Kevät ja syksy ovat parhaat vuodenaika retkeilyyn. Talvella tiet ja polut voivat olla lumen peitossa, joten tarkista sääennuste ennen lähtöä.

Käytännön vinkkejä:

Tarkista Eskişehirin maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimiston sekä Kulttuuriportaalin sivut saadaksesi tietoa vierailuehdoista ja mahdollisista järjestelyistä. Kalliopinnoissa ja askelmissa voi olla liukasta; käytä tukevia, nilkkaa tukevia kenkiä. Älä kiipeä muistomerkeille, älä koske hieroglyfeihin tai kaiverruksiin; nämä pinnat ovat kestäneet yli kaksi tuhatta vuotta tuulta ja säätä. Käytä polkuja, älä mene pihoille tai pelloille. Jos haluat nähdä löytöjä, voit vierailla Eskişehirin arkeologisen museon jälkeen palattuasi kaupunkiin.

Lähteet:

• Eskişehirin maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto, Midas-muistomerkki, https://eskisehir.ktb.gov.tr/TR-336950/yazilikaya-midas-aniti-daglik-frigya.html
• Eskişehirin maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto, Yazılıkayan laakso, https://eskisehir.ktb.gov.tr/TR-336885/yazilikaya-vadisi-daglik-frigya.html
• Eskişehirin maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto, Küçük Yazılıkaya (Areyastis) -muistomerkki, https://eskisehir.ktb.gov.tr/TR-336952/kucuk-yazilikaya-areyastis-aniti-daglik-frigya.html
• Eskişehirin maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto, Valmistamaton muistomerkki, https://eskisehir.ktb.gov.tr/TR-347237/bitmemis-anit-daglik-frigya.html
• Eskişehirin maakunnan kulttuuri- ja mat