Päiväretki Ofin Çaykara-ylänköalueille.

Trabzonin itäpuolella, rannikotietä pitkin matkatessa, kaksi jokea, Baltacı ja Solaklı, laskeutuu jyrkästi alas ja muodostaa pienen laakson. Tämä matka seuraa Solaklı-joen reittiä: aamulla näkymä merelle ja alueen suurimpaan kivitaloon, sitten laakson kapeaa polkua pitkin Çaykaraan ja Uzungöliin, ja päivä päättyy noin kahden kilometrin korkeudella sijaitsevalla Sultan Murat -ylängöllä. Tämä matka, joka vie sinut rannikon pähkinäpuutarhoista ylämaan niittyihin, on yksi parhaista tavoista ymmärtää, kuinka lähellä Karadeniz-alue yhdistää vuoret ja meren. Of ja Solaklı-laakso.

Turkkilaisen Wikipedian mukaan Ofin alue muodostuu Baltacı- ja Solaklı-jokien alajuoksista. Paikkakunnan nimi esiintyy antiikin lähteissä muodossa "Opiunte", ja se tarkoittaa lazinkielellä "asutuspaikka, kylä". Trabzonin maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto kertoo, että Of oli yksi Miletoksen perustamista siirtokunnista, ja se on kuulunut Pontoksen, Rooman ja Bysantin valtakuntien hallintaan. Trabzonin valtakunnan aikana se oli tärkeä kauppakeskus, ja vuonna 1461 se liitettiin osmanien alueeseen. Osmanien aikana alueeseen kuului laaja alue, johon kuului nykyiset Çaykara, Hayrat ja Dernekpazarı. Alueen rajat supistuivat, kun Çaykara ja Hayrat itsenäistyivät vuosina 1948 ja 1990. Eli kaikki laaksot, joiden läpi matkustat, olivat aikoinaan yhden hallinnollisen yksikön osa.

**Miten sinne pääsee:**

Matka on mukavin omalla autolla tai vuokra-autolla, sillä julkinen liikenne ylängöille ei ole säännöllistä ympäri vuoden. Of sijaitsee rannikotiellä. Maakunnan toimisto kertoo, että Çaykara on 76 kilometrin päässä Trabzonista, ja se sijaitsee Ofista Bayburtin suuntaan ulottuvan laakson sisällä. Of, Dernekpazarı, Çaykara ja Bayburt ovat valtatielä, joka seuraa Solaklı-joen reittiä. Uzungöliin on Kulttuuriportaalin mukaan 99 kilometriä Trabzonista ja 19 kilometriä Çaykarasta. Sultan Murat -ylängön etäisyydet vaihtelevat lähteissä: Maakunnan toimiston sivulla ylänkö on 27 kilometrin päässä Çaykarasta, kun taas turkkilaisessa Wikipediassa se on 17 kilometrin päässä paikkakunnan keskustasta etelään, ja samassa artikkelissa mainitaan myös 25 kilometriä. Maakunnan toimiston ylängöjen sivulla todetaan, että ylänkö sijaitsee Trabzonin, Çaykarin ja Ataköyn tien varrella, noin 105 kilometrin päässä Piirikunnan viraston rakennus sijaitsee Hayratin alaisuudessa olevassa Sarıağaç-kylässä, kun taas Wikipedian ja karttojen tiedot antavat sen sijainniksi Ofin alaisuudessa olevan Sıraağaçin. Rakennuksen ympäristössä huomaa, että kaksi julkisivua ovat hyvin erilaisia. Wikipedian mukaan pohjoispuoli, joka on merelle päin, on kaksikerroksinen ja siinä on pieniä ikkunoita, kun taas eteläpuoli on kolmikerroksinen. Pääovet ovat länteen ja itään, etelässä on kolmas ovi ja itäpuolella on erillinen ovi hevosille. Rakennus on 529 neliömetrin kokoinen ja sen asuintila on noin 1500 neliömetriä. Piirikunnan viraston mukaan pohjakerros on kivestä rakennettu, ja siellä sijaitsevat talvihuone, varasto ja navetta. Toinen kerros on puusta, ja huoneiden määrä on epäselvä. Wikipedian mukaan vieraat otetaan vastaan erillisessä huoneessa länsipuolella, jossa on myös asekaappi. Alakerrassa on vankila, ja rakennuksessa on myös kirjasto ja kokoushuoneita. Nämä yksityiskohdat antavat vaikutelman, että rakennus on enemmän kuin pelkkä talo; se on kuin keskus, josta alueen hallintoa hoidetaan. Rakennuksen historiaan on jäänyt myös joitain merkkejä. Wikipedian mukaan vuonna 1817 Tuzcuoğlu Memiş Ağa piileskeli Çakıroğlu İsmail Ağan luona, ja ensimmäisen maailmansodan aikana rakennus joutui venäläisten sotalaivojen tykistötulen kohteeksi, mutta vauriot olivat vähäisiä. Piirikunnan viraston mukaan rakennus kunnostettiin vuonna 1979 vanhojen esineiden ja museoiden pääosaston toimesta, kun taas Wikipedia kertoo, että kunnostustyöt ovat jatkuneet vuodesta 2019. Siksi on hyvä tiedustella etukäteen, voiko sisään päästä. Ulkoa, puutarhan reunalta, voi jo nähdä kivitöitä. Aamulla auringonvalo osuu itäpuolelle, ja parhaat paikat valokuvaamiseen ovat rakennuksen alapuolella olevat rinteet, joilta näkee merelle päin olevan pohjoispuolen.

Rakennuksen jälkeen laskeudut rannalle ja palaat Solaklı-laaksoon. Piirikunnan viraston mukaan laakson pohja on kapea, joten sen rannalla sijaitsevat asutukset ovat myös kapealla alueella. Matkalla ohitat ensin Dernekpazarı-kylän; piirikunnan viraston mukaan kylä sijaitsee Solaklı-laakson länsipuolella, joen rannalla olevalla kapealla tasangolla. Seuraavaksi saavut Çaykaraan. Kylän nimi tulee Çaykara Suyu-nimisestä lähteestä, joka pulppuaa kivien välistä lähellä Solaklı- ja Yeşilalan-jokien yhtymäkohtaa. Kulttuuriportaali kertoo, että Uzungöl-järvi syntyi, kun kallioperää alas vyöryneet kivet tukkivat Haldizen-joen. Läheisen Şerah-kylän vanhat puutalot täydentävät maisemaa. Turkkilainen Wikipedia puolestaan mainitsee, että järvi on osa vuonna 1989 perustettua Uzungölin luonnonpuistoa. Järven korkeus vaihtelee lähteiden mukaan: Kulttuuriportaali antaa korkeudeksi 1090 metriä, kun taas maakunnan viraston ylängö-sivu antaa luvuksi 1150 metriä. Lyhyt kävely järven rannalla avaa jalkoja, ja varsinainen nousu alkaa sen jälkeen. Sultan Muratin ylänkö.

Tie nousee Uzungöliltä alkaen kiemurteleen metsän läpi, ja jossain vaiheessa puut yhtäkkiä loppuvat. Maakunnan virasto kertoo, että Sultan Muratin ylängön korkeus on 2000 metriä, eli metsärajan yläpuolella. Edessä avautuu vihreä, mutta karu maisema, pyöreitä harjanteita ja näiden harjanteiden väliin sijoitettuja ylängön taloja. Ylängön nimi perustuu tarinaan: Maakunnan virasto ja Wikipedia kertovat, että IV. Murad majoittui täällä armeijansa kanssa palatessaan Iranin-retkeltään vuonna 1635. Ylängöllä on myös lähempää historiaa. Maakunnan virasto kertoo, että vuonna 1916 täällä taisteli upseeri ja 70 sotilasta venäläisiä vastaan, ja siksi ylängöllä on muistomerkki, jota kutsutaan "Şehitler Tepesi" (Marttyyrien kukkula). Wikipedia mainitsee, että ensimmäisen maailmansodan aikaisia juoksuhautoja voi edelleen nähdä. Kävellessä harjanteilla voit huomata nämä juoksuhautat maaston epätasaisina kuopina ja muurina. Muista, että alue on muistopaikka, ja kävele siellä hiljaa. Ylänkö on myös asuttua aluetta. KÜRE-tietosanakirja kertoo, että paikalliset ihmiset muuttavat ylängölle keväällä ja viettävät siellä kesän, ja perinteiset työt, kuten juuston ja voin valmistus, jatkuvat. Maakunnan virasto mainitsee, että ylängöllä järjestetään vuosittain kesällä ylängön juhlia, ja koska päivämäärät voivat vaihdella vuodesta toiseen, tarkista tiedot paikalliselta viranomaiselta ennen matkaa. Wikipedia kertoo, että paikallisissa häissä soitetaan kemençe- ja kaval-huiluja, ja on todennäköistä, että kuulet samaa musiikkia myös juhlapäivinä ylängöllä.

Milloin kannattaa matkustaa?

Paras aika vierailla ylängöllä on kesä. Maakunnan virasto kertoo, että Trabzonin ylängöt ovat talvella lumen peitossa, Lähteet:

• Trabzonin maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto, Çaykara: https://trabzon.ktb.gov.tr/TR-57618/caykara.html
• Trabzonin maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto, Vuoristomatkailu ja vuoristomme: https://trabzon.ktb.gov.tr/TR-57698/yayla-turizmi-ve-yaylalarimiz.html
• Trabzonin maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto, Historialliset asuinrakennukset: https://trabzon.ktb.gov.tr/TR-365536/konaklar.html
• Trabzonin maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto, Piirikuntamme: https://trabzon.ktb.gov.tr/TR-57609/akcaabat.html
• Kulttuuriportaali, Uzungöl: https://www.kulturportali.gov.tr/turkiye/trabzon/gezilecekyer/uzungol
• KÜRE-tietosanakirja, Sultan Murat -vuoristo: https://kureansiklopedi.com/tr/detay/sultan-murat-yaylasi-921a1
• Wikipedia, Çakıroğlu İsmail Ağa -asuinrakennus: https://tr.wikipedia.org/wiki/%C3%87ak%C4%B1ro%C4%9Flu_%C4%B0smail_A%C4%9Fa_Kona%C4%9F%C4%B1
• Wikipedia, Sultan Murat -vuoristo: https://tr.wikipedia.org/wiki/Sultan_Murat_Yaylas%C4%B1
• Wikipedia, Çaykara: https://tr.wikipedia.org/wiki/%C3%87aykara
• Wikipedia, Of: https://tr.wikipedia.org/wiki/Of
• Wikipedia, Uzungöl: https://tr.wikipedia.org/wiki/Uzung%C3%B6l