Päivä Eyüpsultanissa, Haliç-lahden rannalla.

Eyüp, Haliç'in en uç noktasında, surların dışında yer alan, İstanbul'un en eski Osmanlı mahallelerinden biridir. Türkiye Diyanet Vakfı İslam Ansiklopedisi, onu fethin ardından surların dışında oluşan ilk yerleşim yeri olarak tanımlar. Çoğu ziyaretçi buraya sadece camiyi görmek veya tepedeki manzarayı izlemek için gelir; ancak mahallede Mimar Sinan'ın küçük ama etkileyici külliyesi, yamaçlara yayılan tarihi mezarlıkları, Haliç kıyısındaki eski rıhtımı ve yüzyıllardır çocukları sevindiren oyuncakçı geleneği de bulunmaktadır. Bu gezi, Eyüp Sultan'ı camiden tepeye kadar uzanan, bir günlük yoğun bir yürüyüşle anlatır.

Eyüp'e ulaşmanın en keyifli yolu Haliç vapurudur. Şehir Hatları'na göre, Eyüp rıhtımı, Kağıthane hariç, Haliç hattının en içteki rıhtımıdır. Ahşap kazıklar üzerine inşa edilen rıhtım, 1989'da başlayan Haliç Yeşil Alan Düzenleme Projesi kapsamında tek katlı ve ahşap kaplamalı olarak yenilenmiştir. Haliç'in dolması nedeniyle 1991'de bir süre seferlere kapatılmış, ancak dip temizliğinin ardından 2 Kasım 1998'de yeniden hizmete açılmıştır. Vapur saatlerini Şehir Hatları'nın web sitesinden kontrol edebilirsiniz. Karadan gelmek isterseniz, Eminönü-Alibeyköy tramvay hattının Eyüp Sultan teleferik durağında inebilirsiniz; Wikipedia'ya göre, tramvay, teleferik, otobüs ve vapur burada aynı aktarma noktasında buluşur.

Mahallenin adı ve kuruluşu:

Türkiye Diyanet Vakfı İslam Ansiklopedisi'ne göre, Bizans döneminde bu kıyı, surların dışında, mezarlıkların bulunduğu önemsiz bir yerleşim yeriydi. Fethin ardından mahalle, Hz. Peygamber'in sancaktarı Ebu Eyyub el-Ensari'nin adını almıştır. Ansiklopedide belirtildiğine göre, Ebu Eyyub el-Ensari, 669'daki Emevi kuşatmasına katılmış, bu sırada hastalanarak vefat etmiş ve vasiyeti üzerine, ordunun ulaşabildiği en ileri noktaya defnedilmiştir. Fethin hemen ardından, kabrin üzerine bir türbe, yanına da cami ve medrese inşa edilmiştir. Wikipedia, külliyenin 1458'de II. Mehmet tarafından inşa edildiğini belirtir. Ansiklopedide, Fatih Sultan Mehmet'in Bursa bölgesinden bir kısım halkı buraya yerleştirdiği ve vakıflar yoluyla yerleşimin teşvik edildiği anlatılır. Tarihçi Tursun Bey, külliyenin çevresinde halkın evler ve köşkler inşa ettiği ve buranın hoş bir gezinti kasabası olduğunu yazar. Zamanla Eyüp, büyük bir kadılık merkezi haline gelmiş ve sınırları Çatalca, Büyükçekmece, Küçükçekmece ve Silivri'ye kadar uzanmıştır.

Eyüp Sultan Camii:

Bugün gördüğünüz cami, eski yerinde daha sonra yeniden inşa edilmiş bir yapıdır. Wikipedia'ya göre, 18. yüzyılın sonunda muhtemelen bir deprem nedeniyle harap olan cami, III Tarkkaile aluetta sisäänkäynnistä. Wikipedian mukaan epäsäännöllisen muotoisen ulkoalueen jälkeen avautuu suorakulmainen sisäpiha. Ulkoalueen eteläreunalla kulkee korotettu, suljettu käytävä, joka oli alun perin sulttaanin yksityinen sisäänkäynti moskeijaan. Sisäpiha avautuu toisella puolella moskeijaan ja toisella puolella Abu Ayub al-Ansarin hautaan. Turkin Islam-ensyklopedian mukaan sulttaanit saivat legitimiteetin valtaan noustuaan kantaen miekkaa, ja tämän seremonian jälkeen he vierailivat esi-isiensä haudoilla, alkaen Joopista, minkä vuoksi moskeijalla oli erityinen merkitys myös Osmanien dynastian kannalta. Moskeijaa vieraillaan edelleen päivittäin runsaasti; ensyklopedian mukaan vierailijoiden määrä kasvaa erityisesti ramadanin, juhlien ja pyhien aikana. Valitse rukousaika, pukeudu peittävästi (hartiat ja polvet peitettynä), naisten tulee peittää päänsä, riisu kengät sisäänkäynnissä ja ole hiljaa sisällä. Käy myös haudalla samalla kunnioituksella; tämä on alueen herkkä kohta. Sinanin pieni kompleksialue

Joopin eteläosassa, alueen sisäänkäynnissä, sijaitsee Zal Mahmud Pašan kompleksialue. Turkin Islam-ensyklopedian mukaan kompleksin rakennuttivat viziri Zal Mahmud Paša ja hänen vaimonsa, II. Selimin tytär Şah Sultan, arkkitehti Sinanin johdolla. Uskotaan, että moskeija valmistui vuonna 1580 ja medressojen rakentaminen jatkui vuoteen 1582 asti. Kompleksi on rakennettu kahdelle eri korkeudelle kaltevalla maaperällä: moskeija ja yksi medresse sijaitsevat ylemmällä tasolla, kun taas hauta, toinen medresse ja suihkulähde ovat alemmalla tasolla. Ensyklopedia korostaa, että Sinan valitsi täällä erilaisen lähestymistavan. Ensyklopedia kertoo, että Joopin sisäänkäynnissä, Haliç-lahden rannalla sijaitsevan kaltevalla maaperällä sijaitsevan moskeijan oli tarkoitus olla huomiota herättävä, ja siksi se suunniteltiin kuution muotoiseksi. Kiveä ja tiiltä vuorotellen käytetyt seinät tuovat eloa julkisivuun. Sisätiloissa mihrabin ympärillä on İznikin posliinia 1600-luvulta, ja ensyklopedian mukaan näiden posliinien kuviot ja laatu ovat erittäin korkeatasoisia. Myös Evliya Çelebin ylistämä kivinen pulpetti on nähtävissä. Vuoden 1894 maanjäristyksessä moskeijan minareetti ja osa holveista tuhoutuivat, ja kompleksialue avattiin uudelleen palautuksen jälkeen vuonna 1963. Alakerran kahdeksankulmaisessa haudassa on Zal Mahmud Pašan ja Şah Sultanin puiset arkut. Alueella on Taitajat valmistasivat leluja työpajassa, joka sijaitsi kaupan takana, ja myivät niitä etupuolella. Raaka-aineet olivat peräisin ympäristön jätteistä: Tahtakalen puujätteitä, soseiden tina-aluset, Sütlücen teurastamosta nahkaa ja suolia, Kağıthane- ja Alibeyköy-jokien tuoma savea. Maalareita käytettiin luomaan eloisia värejä, kuten punaista, sinistä, vihreää ja valkoista, käyttäen maavärejä ja keltaista pigmenttiä. Tästä torista löytyi puisia pyöröpuita, äitien leluja, pillejä, darbuka- ja rumpuja, leluautoja, "hacıyatmaz"-leluja, puisia autoja ja arkkuja, keinuja, puisia miekkoja ja helistimiä. Kauppa ei ole enää olemassa. Saman lähteen mukaan Eyüpissä toimivat lelukauppiaat eivät pystyneet kilpailemaan Peraan sijaitsevien kauppojen kanssa 1800-luvulla, ja lelukauppatori lakkautettiin, kun Eyüp Bulvarista tuli valmis vuonna 1957. Jäljellä olevat 28 lelua ovat Istanbulin metropolihallinnon kokoelmassa, mutta niitä ei ole esillä. Perinne lisättiin vuonna 2021 Turkin aineettoman kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon. Kävellessäsi laiturilta moskeijaa kohti, on hyvä muistaa, että tämä alue oli aikoinaan täynnä lelukauppoja, mikä antaa kävelylle uuden merkityksen. TDV mainitsee myös, että joka perjantai lelukauppatorilla järjestettiin kukkatori, ja että Evliya Çelebi kehui Eyüpissä tarjoiltua jogurttia ja kermaa.

Moskeijan takana, rinteen yläosassa sijaitsevalla hautausmaalla kohoaa Pierre Lotin kukkula. TDV:n islamilaisen tietosanakirjan mukaan Eyüpissä sijaitsevat hautausmaat ovat yksi islamimaailman suurimmista hautausmaista; alue on kuin arkkitehtuurimuseo, jossa on mausoleumeja, pieniä hautausmaita ja avoimia mausoleumeja. Kukkulalle pääsee kävellen hautausmaan läpi tai köysiradalla. Wikipedian mukaan köysirata, joka yhdistää Eyüpin ja Pierre Lotin, otettiin käyttöön 1. marraskuuta 2005; 420 metrin reitti ylittää 53 metrin korkeuseron alle kolmessa minuutissa. Kukkulan nimi on ranskalaisen kirjailijan Pierre Lotin mukaan. Wikipedian mukaan Julien Viaud nimellä tunnettu kirjailija saapui Istanbuliin vuonna 1876 ja kävi usein tässä kukkulalla sijaitsevassa kahvilassa. TDV kirjoittaa, että tämä kahvila, joka sijaitsee Haliç-lahden päässä, Karyağdı-rinteen yläosassa ja josta avautuu näkymä koko Haliçille, Istanbulille ja Galatalle, tuli tunnetuksi 18 Tutustu alueeseen, vieraile Eyüp Sultan -moskeijassa ja sen pihalla. Sen jälkeen voit kävellä moskeijan takana sijaitsevan hautausmaan rinnettä pitkin tai nousta köysiradalla Pierre Loti -kukkulalle, ihailla maisemia ja laskeutua takaisin köysiradalla. Päätä päiväsi rannalla tai laiturin ympäristössä; voit palata takaisin laivalla tai raitiovaunulla. Vilkas vierailu kestää puolipäivän, mutta rauhallisempaan tahtiin matkustaville on suositeltavaa varata kokonainen päivä. Aika ja vuodenaika

Moskeija ja alue ovat hyvin vilkkaita perjantai-iltapäivisin, ramadanin aikana ja juhlapyhinä; valitse viikolla aamupäivä rauhallisempaa vierailua varten. Jos nouset Pierre Loti -kukkulalle myöhään iltapäivällä, voit nähdä auringonlaskun Kultahornin yllä. Hautausmaan rinne voi olla kuuma kesällä ja liukas sateella; köysirata on hyvä vaihtoehto näissä tilanteissa. Käytännön vinkkejä

• Vieraile moskeijassa ja mausoleumissa hiljaa ja asianmukaisissa vaatteissa, paitsi rukousaikojen ulkopuolella.
• Älä poistu poluiltasi hautausmaalla, älä astu hautakivien päälle äläkä istu niillä.
• Tarkista köysiradan ja lauttojen aikataulut virallisilta verkkosivuilta.
• Alueen kadut ovat ruuhkaisia vilkkaina päivinä; pidä arvotavarasi turvassa.

Lähteet

• TDV İslam Ansiklopedisi, Eyüp -artikkeli, https://islamansiklopedisi.org.tr/eyup
• TDV İslam Ansiklopedisi, Zal Mahmud Paşa -kompleksi -artikkeli, https://islamansiklopedisi.org.tr/zal-mahmud-pasa-kulliyesi
• Şehir Hatları, Eyüpsultanin laiturit, https://sehirhatlari.istanbul/tr/iskeleler/eyupsultan-36
• Wikipedia, Eyüp Sultan -moskeija, https://tr.wikipedia.org/wiki/Eyüp_Sultan_Camii
• Wikipedia, Eyüpin lelukauppa, https://tr.wikipedia.org/wiki/Eyüp_oyuncakçılığı
• Wikipedia, Pierre Loti -kukkula, https://tr.wikipedia.org/wiki/Pierre_Loti_Tepesi
• Wikipedia, TF2 (Istanbulin köysirata), https://tr.wikipedia.org/wiki/TF2_(İstanbul_Teleferiği)
• Wikipedia, Eyüpsultanin vaihtoasema, https://tr.wikipedia.org/wiki/Eyüpsultan_Aktarma_Merkezi