Siirry pääsisältöön
Radar Türkiye
Löydä tapahtumat sovelluksessa
Avaa
Radar Türkiye

Metsä veden päällä: İğneadanin pitkälehtinen metsä.

Kırklarelin koillisosassa, Bulgarian rajan lähellä, sijaitsee metsä, jonka pohja talvella peittyy usein veteen.

Radar TürkiyeRadar Türkiye25 Ekim 2026
Ei vielä arvioita

Kirjaudu sisään tykätäksesi ja arvioidaksesi

Metsä veden päällä: İğneadanin pitkälehtinen metsä.

Kırklarelin koilliskulmassa, Bulgarian rajan lähellä, sijaitsee metsä, jonka pohja on talvella veden peitossa. Tätä ekosysteemiä, jota paikallisella kielellä kutsutaan "longoziksi" ja tieteellisessä kielessä "subasar-metsäksi", esiintyy Iğneadan molemmin puolin, ja se on suojeltu kansallispuistona vuodesta 2007 lähtien. Kırklarelin maakuntainhallitus korostaa, että tällaisia metsiä on maailmassa hyvin vähän. Tämä teksti kertoo, miten longoz-metsä syntyy, millaisista puista se koostuu, missä järvet ja hiekkadyynit sijaitsevat tässä ympäristössä, mitä lintuja ja eläimiä siellä elää, milloin se on suojeltu ja miten aluetta voi tutkia. Mitä "longoz" tarkoittaa?

Kırklarelin maakuntainhallitus määrittelee longozin metsäalueena, jonka pohja on talvella ja keväällä veden peitossa runsaan sateen vuoksi. Maakuntainhallituksen luontomatkailusivu kuvailee näitä metsiä puina, joiden juuret ovat maassa, rungot vedessä ja oksat kohti taivasta. Lyhyesti sanottuna se on ympäristö, jossa järvi ja metsä ovat samassa paikassa ja vuorottelevat sesongin mukaan. Maakuntainhallituksen tilastovuosikirjan matkailuosan mukaan nämä subasar-metsät ovat täysin veden peitossa talvella ja keväällä, ja kesällä ja syksyllä vesi vetäytyy osittain, mutta pohjaveden taso pysyy korkeana. Maaperä on rikasta orgaanisessa aineessa ja hapanta. Puita kiertävät köynnöskasvit antavat metsälle trooppisten metsien kaltaisen ulkonäön. Vesi, joka muodostaa metsän.

Tämän metsän lähde on Istranca-vuoristo, eli Yıldız-vuoret. Vuosikirjan samassa osiossa kerrotaan, että longoz syntyy, kun vuorilta Mustaanmereen virtaavien jokien kuljettamat sedimentit kerääntyvät ja alue on kausittain veden peitossa. Maakuntainhallituksen luontomatkailusivu luettelee yksityiskohtaisesti joet, jotka tuovat vettä longoz-metsään: Böğürtlen, Paspalan, Şahinin, Efendin, Çavuşköprün, Madran, Bulanıkın ja Yavuzın joet sekä pohjavedestä peräisin oleva vesi. Vuosikirjan mukaan Istranca-vuoriston Turkin puoli kattaa 197 000 hehtaarin alueen, ja sen korkein kohta on 1031 metrin korkeudella sijaitseva Mahya-vuori. Vuoriston Mustamerelle päin olevilla rinteillä sijaitsevat lehtimetsät ulottuvat rannikolta aina 1000 metriin. Longoz on tämän kostean metsävyöhykkeen alhaisin ja kostein osa, joka ulottuu mereen. Vuosikirjassa todetaan myös Valioltto kertoo, että laguunimetsissä elää 671 kasvilajia sekä 637 eläinlajia, jotka kuuluvat lintu-, hyönteinen-, matelija-, kala- ja nisäkäslajeihin. Erityisesti valiolton sivulla mainitaan laguuneissa kesällä kukkivat vesililjat.

Kansallispuistoalueella on viisi järveä, joista jokaisella on oma roolinsa ekosysteemissä. Englanninkielisen Wikipedian mukaan Erikli-järven pinta-ala on 43, Mert-järven 266, Hamam-järven 19, Pedina-järven 10 ja Saka-järven 5 hehtaaria. Tilastovuosiopetuksen mukaan Hamam- ja Pedina-järvet ovat metsäisiä järviä, kun taas Erikli, Mert ja Saka ovat laguunijärviä, jotka yhdistyvät ajoittain mereen. Erikli-järvi irtautuu merestä kuivina kesäkuukausina, kun taas Mert-järvi on syntynyt sinne, missä Çavuşdere-joki laskee mereen. Näiden laguunien avoinna ja suljettuna olevien yhteyksien vaihtelu on erittäin tärkeää kalojen kannalta, jotka siirtyvät merestä makeaan veteen tai päinvastoin lisääntymisen, ravinnon tai suojautumisen vuoksi. Valiolton kansallispuistosivu toteaa myös, että alue koostuu kahdesta osasta: etelässä Saka-, Deniz-, Hamam-, Pedina- ja Mert-järvet sekä niiden ympäröivät suot; pohjoisessa Erikli-järvi ja sitä ympäröivä laguunimetsä. Hiekkadyynit sijaitsevat järvien ja suojen sekä meren välissä.

Tilastovuosiopetuksen mukaan hiekkadyynien pituus on noin 10 kilometriä. Turkin kielisen Wikipedian mukaan nämä hiekkadyynit voivat olla paikoin 50-60 metriä leveitä, ja İğneada-asutus jakaa ne kahtia. Hiekkadyyneillä elää Karadenizin eteläosalle tyypillisiä, kansainvälisillä sopimuksilla suojeltuja kasveja. Tilastovuosiopetuksen mukaan rannikko-, etu- ja kiinteät hiekkadyynit ovat erinomaisessa kunnossa. Hiekkadyynit toimivat esteenä, joka erottaa makean veden ekosysteemin suolaisesta merestä; siksi rannikolle ajaminen tai hiekkadyynien tallaaminen vaikuttaa koko alueeseen. Alue sijaitsee muuttolintujen reitillä.

Mustafa Kayanın vuosina 2011-2014 tekemä kenttätutkimus İğneadan laguunimetsässä ja sen ympäristössä havaitsi 27 päivän havaintojen aikana 52 heimoon kuuluvia 227 lintulajia. Näistä 75 oli paikallisia, 78 kesämuuttajia, 54 talvimuuttajia, ja 122 lajia pesi alueella. Kaya korostaa, että alue sijaitsee pohjoisesta etelään ja etelästä pohjoiseen muuttavien lint Tässä on tekstin suomennos:

Alueella elävät makeissa vesissä turska, lohi ja hopeakala, kun taas meressä näkee talvella silliä ja kampelaa, ja kesällä sardellia, turskaa ja merikalaa. Suojelutilojen pitkä tie

Nykyinen kansallispuisto ei syntynyt yhdessä vaiheessa. Kayanın artikkelin mukaan alue on osa tärkeiden lintualueiden listalla; suurin osa siitä julistettiin vuonna 1978 5399 hehtaarin luonnonsuojelualueeksi, ja eteläinen 1345 hehtaarin alue luonnonsuojelualueeksi vuonna 1988. Vuosina 1990 ja 1991 alueen kaikki osat julistettiin kahteen vaiheeseen jaettiin suojelualueiksi. Nämä eri tilojen alaisuudessa olleet alueet yhdistettiin vuonna 2007 3155 hehtaarin kansallispuistoksi. Kırklarelin maakunnan hallinto kertoo, että päätös julkaistiin virallisessa lehdessä 13. marraskuuta 2007, ja että alue on maan 39. kansallispuisto. Kayanın mukaan alue on hauras ekosysteemi, ja asutuksen leviäminen metsään ja rannikolle, jätteet sekä ajoneuvojen pääsy hiekkadyyneille ovat merkittäviä uhkia. Ratkaisuehdotuksia ovat muun muassa metsäalueiden ja niihin liittyvien kosteikkojen kalastuksen kieltäminen tai säännöstely, metsän sisällä olevien maapohjien maatalouden valvonta sekä ajoneuvojen pääsyn estäminen Mert-järven ja Bulanık Dere -joen välisille hiekkadyyneille. Turkin Wikipedian mukaan paikkakunnan nimi on peräisin İne Bey -nimisestä henkilöstä, joka liitti alueen turkkilaisille maille, ja nimi muuttui ajan myötä İğneadaksi. Tilastovuosiopas kertoo, että maakunnan alueella on tämän kansallispuiston lisäksi yksi luonnonsuojelualue, yksi luonnonpuisto, 16 luonnonsuojelualuetta, 28 suojeltua puuta ja 25 luolaa. Oppaassa luetellaan İğneadan ympäröivät Erikli- ja Mert-järvien kosteikot erillisinä suojelualueina, jotka on luokiteltu erittäin herkiksi alueiksi, laadukkaiksi luonnonsuojelualueiksi ja valvotuiksi käyttöalueiksi.

Metsäalueen tutkiminen

İğneada sijaitsee 27 kilometriä Demirköystä, 97 kilometriä Kırklarelin keskustasta ja 237 kilometriä Istanbulista. Matkan ensimmäinen pysähdyspaikka tulisi olla paikkakunnan sisäänkäynnillä sijaitseva kansallispuiston hallinto- ja vierailukeskus. Tilastovuosiopas kertoo, että keskuksessa voi seurata kosteikkoalueita suorien kameroiden avulla, tutkia villieläinten näytteitä ja alueen pienoismalleja, saada esitteitä ja saada tietoa henkilökunnalta. Sam Lähteet:

Kommentit

0/1000

Kirjoita ensimmäinen kommentti