Siirry pääsisältöön
Radar Türkiye
Löydä tapahtumat sovelluksessa
Avaa
Radar Türkiye

Ankaran alla olevat kuninkaat, Ankaralle kuuluvat haudat.

Ankarassa asuva henkilö saattaa joka päivä kulkea useiden muinaisten hautakumpujen lähettyvillä, usein tietämättä sitä.

Radar TürkiyeRadar Türkiye15 Ekim 2026
Ei vielä arvioita

Kirjaudu sisään tykätäksesi ja arvioidaksesi

Ankaran alla olevat kuninkaat, Ankaralle kuuluvat haudat.

Ankarassa asuva henkilö saattaa päivittäin kulkea useiden tumulukoiden vierestä, usein tietämättä sitä. Katujen varsilla olevat pyöreät kumpareet, "kumpu"-sana kaupunginosien nimissä ja jopa kaupungin tunnetuimman muistomerkin sijaitsema kumpu liittyvät noin kolme tuhatta vuotta sitten tällä alueella asuneiden frigien hautauskäytäntöihin. Tämä teksti kertoo, mikä tumulus on, mitä hautakumpujen kohdalle on tapahtunut ja missä niitä voi nykyään nähdä.

**Mikä on tumulus?**

Tumulus on latinalainen sana, jolla tarkoitetaan keinotekoisesti rakennettuihin kumpuihin, jotka sisältävät hautoja tai hautakammoja ja joiden päälle on kasattu maata. Anatoliassa niitä kutsutaan myös "höyükiksi" ja Keski-Aasiassa "kurganeiksi". Tämän perinteen, jossa hautojen sijainti määritellään kumpujen avulla, varhaisimmat esimerkit löytyvät Eurasiassa. Rautakaudella nämä kumpareet saivat terävämmän muodon, ja niissä suosittiin korkeita harjanteita ja rinteitä, jotka näkyivät kaukaa. Tämän perinteen jatkajia Keski-Anatoliassa olivat frigit. Gordionissa tehtyjen kaivausten perusteella tunnetuin tumulus Anatoliassa on noin 850 eaa. peräisin oleva hauta, jonka kaivajat ovat nimenneet kirjaimella "W". Koska tällaisia hautoja ei ollut aiemmin nähty Anatoliassa, uskotaan, että perinne saapui alueelle frigien mukana. Yleensä vainaja asetettiin maan alle avattuun, puulla vuorattuun huoneeseen, jonka päälle kasattiin valtava maamassa.

**Gordion ja Suuri Tumulus**

Tämän perinteen näyttävin esimerkki on Suuri Tumulus, joka sijaitsee Polatlıin kuuluvan Yassıhöyükin alueella, frigien pääkaupungissa Gordionissa. Kaupungin ympärillä on yli sata tumulusta, ja niiden määrä vaihtelee lähteestä riippuen. Turkin Wikipediassa niitä on noin 85, englanninkielisessä Wikipediassa yli sata, ja Yetkin Reportin artikkelissa on mainittu lähes 150 tumulusta. Suurin niistä on Suuri Tumulus, jota kutsutaan myös Midasin tumulukseksi. Sen korkeus on nykyään yli viisikymmentä metriä, ja sen halkaisija on noin kolmesataa metriä. Kumpua kaivettiin vuonna 1957 Rodney Youngin johtaman ryhmän toimesta. Sieltä löytyi hyvin säilynyt puinen hautakammio, joka on yksi maailman vanhimmista säilyneistä puisista rakenteista. Hautaan oli haudattu noin kuusikymmentävuotias mies. Hänen vieressään oli puusta valmistettuja huonekaluja, pronssisia astioita ja kattiloita. Puun ajoituksen perusteella hauta on valmistunut noin 740 eaa. Siksi nykyään uskotaan, että hautaan on haud Tässä on käännös turkintekstistä suomeksi:

Meillä on erillinen matkakertomus, jossa kerrotaan Gordioniin junalla matkustamisen kokemuksista; tässä artikkelissa keskitymme pääasiassa kaupungin sisällä sijaitseviin kohteisiin. Kaupungin sisällä on nekropoli.

Ankara itsessään on frigialaisten asutuspaikka, ja kaupungin ympäristön kukkulat olivat täynnä frigialaisten hautakumpuja. Yetkin Reportin mukaan kaupungin sisällä on tiedossa yli kolmekymmentä hautakumpua. Kulttuuriinventaarion tietojen mukaan R. C. Thompson kartoitti nämä kukkulat ensimmäisen kerran vuonna 1910. Kuninkaiden kanssa ensimmäinen kosketus tapahtui vahingossa. Vuonna 1932, kun kaivettiin allasta Gazi Orman Fidanlığı -puutarhassa, löydettiin frigialaisten hautakammio. Maan seassa oli hajallaan pronssinpalasia, ja niiden alla oli pienistä kivistä rakennettu, pyöreä seinämä, jossa ei ollut laastia. Hautakammioista ei löytynyt luita tai tuhkaa. Koska löydökset muistuttivat Gordionin hautakumpujen löydöksiä, Hamit Zübeyr Koşay päiväsi hautakammion noin 800-luvulle eaa. Merkittävin tutkimus aloitettiin vuonna 1967, kun ODTÜ aloitti pelastuskaivaukset. Kulttuuriinventaarion mukaan yksi İkiztepeler-kukkulista, joka sijaitsee Söğütözüstä Atatürk Orman Çiftliği -tilalle johtavan tien länsipuolella, kaivettiin. Kukkulan korkeus merenpinnasta oli seitsemän metriä ja halkaisija kuusikymmentä metriä. Myös Beştepe-alueen keskellä sijaitseva hautakumpu avattiin samana vuonna. Beştepe-alueen nimi juontaa juurensa näistä viidestä hautakummusta. Samat tiedot paljastavat myös synkän todellisuuden. Kaupungin kasvaessa monet hautakummut tuhoutuivat. Yücetepe, Emniyet, Emek ja Beştepe -alueiden monet hautakummut on merkitty kadonneiksi. Osa niistä tuhoutui jo ennen pelastuskaivauksen alkamisen, osa poistettiin kaivauksen jälkeen. Rasattepe-kukkulasta Anıttepe-kukkulalle.

Nykyisen Anıtkabirin sijaitseva kukkula tunnettiin aiemmin nimellä Rasattepe, ja sekin oli hautakumpualue. Vuonna 39 päätettiin rakentaa muistomerkki tähän paikkaan, ja peruskivi laskettiin 9. lokakuuta 1944. Rakennustöiden alkaessa Turkin historian instituutti teki kaivauksia kukkulalla heinäkuussa 1945. Kulttuuriinventaarion mukaan kaivauksia johti Nezih Fıratlı, ja kaksi hautakumpua avattiin. Kaivauksissa löydettiin esineitä, jotka olivat peräisin frigialaisten ajalta Tässä on käännös turkintekstistä suomeksi:

Tässä artikkelissa on myös mielenkiintoinen tarina kukkulasta: Münir Hayri Egelin muistojen mukaan Atatürk näytti kerran syksyllä Orman Çiftliği -tilalla tämän pienen kukkulan ja sanoi, että tähän voisi rakentaa yksinkertaisen hautakammion. Kukkulaa alettiin myöhemmin kutsua "Muistojen kukkulaksi". Artikkelin mukaan Ernst Eglin 1930-luvun tilasuunnitelmassa nämä kukkulat oli merkitty "Marttyrien kukkuloiksi". Kukkula suojeltiin virallisesti vuonna 1972 ja julistettiin vuonna 1991 arkeologisesti merkittävänä alueena.

**Galata-hautakumpu Karalarda**

Marttyrien kumpujen perinne ei päättynyt frigeihin. Karalar-kylässä, joka sijaitsee Kahramankazanissa, on galatalaisia hauta-alueita, joille galatat asettuivat alueelle jo 3. vuosisadalla eaa. Remzi Oğuz Arık teki alueella kaivauksia vuonna 1933. Ankara Y yliopisto aloitti vuonna 2021 pintatutkimuksen, jonka tuloksena Asarkaya-alueella löydettiin merkittävä galatalainen asuinpaikka. Jotkut lähteet tunnistavat tämän asuinpaikan galatialaisten kuninkaan Deiotaroksen linnoitukseksi nimeltä Blucium, mutta tämä tunnistus on kiistanalainen. Tutkijat ovat myös huolissaan aarteiden etsijöiden aiheuttamista vahingoista alueelle.

**Missä nämä näkyvät nykyään?**

Paras paikka nähdä kumpujen sisällöstä löytyneitä esineitä on Ulusin kaupungissa sijaitseva Anatolian sivilisaatiomuseo. Suurin osa museon frigeille omistetun osaston esineet ovat peräisin Gordionin kuninkaallisesta kumpumausmasta. Siellä on esillä hautakammion rekonstruktio, koristeellisia puukalusteita, kiinnitettyjä vaatteiden neuloja, rituaalimaljoja sekä leijonien, vuohien ja kotkien kuvia. Museoon pääsee kävellen ylämäkeen Ulusista. Toinen kohde on ODTÜ:n arkeologinen museo. Museo, joka perustettiin vuonna 1969, sisältää esineitä sekä kampuksen alueella sijaitsevista Koçumbeli- ja Yalıncak-kaivauksista että kaupungin keskustan frigeille omistetulta hautausmaalta. Koska museo sijaitsee kampusalueella, tarkista vierailuehdot museon verkkosivuilta etukäteen. Voit helposti nähdä Yumurtatepe-kukkulan Demetevleristä, katsomalla sitä aidan ulkopuolelta. Muista, että olet arkeologisesti suojellulla alueella; kukkulalle kiipeäminen ja maaperän kaivaminen on kielletty, ja parasta on suojella menneisyyttä jättämättä jälkiä. Jos haluat vierailla Gordionissa, varaa siihen Lähteet:

Kommentit

0/1000

Kirjoita ensimmäinen kommentti