Siirry pääsisältöön
Radar Türkiye
Löydä tapahtumat sovelluksessa
Avaa
Radar Türkiye

Konuralpissa maan alta löydetty kaupunki.

Düzcen kaupungin kahdeksan kilometrin päässä pohjoiseen sijaitseva Konuralp vaikuttaa ensisilmäyksellä rauhalliselta kaupunginosalta. Sen puiden, talojen ja kapeiden kujien alla piilee kuitenkin muinainen kaupunki, jonka nimeä on muutettu useita kertoja vuosisatojen saatossa.

Radar TürkiyeRadar Türkiye4 Kasım 2026
Ei vielä arvioita

Kirjaudu sisään tykätäksesi ja arvioidaksesi

Konuralpissa maan alta löydetty kaupunki.

Düzcen pohjoispuolella sijaitseva Konuralp vaikuttaa ensisilmäyksellä rauhalliselta kaupunginosalta. Sen pihojen, talojen ja kapeiden kujien alla piilee kuitenkin muinainen kaupunki, jonka nimi on muuttunut useita kertoja vuosisatojen saatossa. Tämä artikkeli ei kerro Prusias ad Hypiumista matkakohteena, vaan tarinana siitä, kuinka maa vähitellen paljastaa menneisyyttään. Seuraamme sattumalta löydetyn mosaiikin, kolikoiden kertoman joen reitin ja talojen välistä esiin nousevan teatterin tarinaa virallisten ja tieteellisten lähteiden valossa.

Kieroksesta Prusias ad Hypiumiin

Kaupungin alkuperäinen nimi oli Kieros. Düzcen yliopiston Emre Okanin, Ahmet Bilirin ja Turkin historian instituutin kaivostyöryhmän Doğuş Çalışkanin Höyük-lehdessä julkaisema artikkeli tarkastelee tätä nimeä kolikoiden avulla. Keisari Maximinuksen aikana lyötyjen kolikoiden toisella puolella on Kieroksen kuva. Brittiläisessä museossa olevassa Antoninus Piuksen aikaisessa kolikossa jumala Dionysoksen vieressä on Hypios ja Kieros, jotka esitetään joki jumalina. Kirjoittajat toteavat, että tämä jälkimmäinen kolikko viittaa siihen, että kaupungin varhaisen nimen alkuperä saattoi olla joessa. Muinaisen perinteen mukaan, joka perustuu Herakleiaan Memnoniin, kaupunki oli pitkään Herakleia Pontiken alaisuudessa. Se liittyi Bithynian kuningaskuntaan kuningas I. Prusiasin aikana ja sai nimen Prusias, joka tarkoittaa "Prusias lähellä Hypiosta", eli nykyisestä Melen-joesta. Tämä nimi erotti kaupungin Bursan Prusias ad Olympumista ja Gemliğin Prusias ad Maresta. Osmanien aikana kaupunkia kutsuttiin nimellä Üskübü, ja myöhemmin se sai nimen Konuralp. Düzcen maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto mainitsee, että se liitettiin osmanien alueisiin vuonna 1323 Konur Alp Beyn johdolla.

Matkailijan muistiinpanot

Yksi ensimmäisistä, joka esitteli kaupunkia yksityiskohtaisesti tieteelliselle maailmalle, oli ranskalainen matkailija Georges Perrot. Höyük-lehdessä mainitun tiedon mukaan Perrot saapui 1860-luvulla Karadeniz Ereğlistä Akçakocaan ja jatkoi sieltä maanteitse Üskübüyn. Hänen työtoverinsa, arkkitehti Edmond Guillaume, teki yksityiskohtaisen piirroksen teatterin säilyneistä osista ja teki pieniä kaivauksia teatterirakennuksen perustuksissa. Teatterin alimmat istuinosat eivät kuitenkaan olleet tuolloin näkyvissä. Siksi Perrot piirsi rakennuksen kaksitasoiseksi teatteriksi. Noin vuosisataa myöhemmin, vuonna 1970, Daria de Bernardi Ferrero eh Konservaatio suoritettiin vuonna 2012 Istanbulin restaurointi- ja konservointikeskuksen toimesta, ja mosaiikki asetettiin esille museon kiviesineiden salissa. Mosaiikki oli koristellut roomalaisen huvilan lattiaa, ja sen mitat ovat 8,10 metriä x 5,30 metriä. Keskellä olevassa pyöreässä paneelissa Orpheus istuu kallion päällä. Hänen päässään on fryyalainen päähine, yllään vyötäröltä sidottu, pitkähihainen tunika ja runsas housut. Sezerin mukaan tämä pukeutuminen viittaa hahmon itämaiseen alkuperään. Orpheus nojaa monisävyiseen kitharaan vasemmalle kädelleen ja soittaa sitä oikealla kädellään olevalla keihäällä. Hänen ympärillään on eläimiä, jotka ovat lumoutuneita musiikista. Papukaija nostaa nokkansa ylös, ikään kuin se liittyisi mukaan, strutsi kuuntelee tarkkaavaisesti, peura kääntää päänsä ja katsoo häntä, ja leijona on rauhallisesti kyykyssä hänen jalkojensa juuressa. Myös haikara, kyyhkynen ja pieni, kenties käärme, ovat esillä. Paneelin neljään kulmaan on sijoitettu naisten päitä, jotka personoivat neljää vuodenaikaa. Kahdesta niistä on säilynyt hyvin. Vasemmassa alakulmassa oleva pää, jonka päällä on viinilehtien seppele, edustaa syksyä. Oikealla alhaalla oleva pää on peitetty paksulla huivilla, jonka päällä on soitinaiheinen seppele, ja se symboloi talvea. Vasemmasta yläkulmasta on jäljellä vain pieni osa. Sezer tulkitsee sen kevääksi tai kesäksi, koska sen kaulasta lähtee kierteiset oksat. Koska kaivauksista ei ole saatavilla lisätietoja, mosaiikin ajoitus on tehty vertaamalla sitä samankaltaisiin esimerkkeihin. Sezer sijoittaa sen tyylin ja ikonografian perusteella 300-luvun lopulle tai 400-luvun alkuun. Keskellä olevan paneelin kivet ovat puoli senttimetriä tai pienempiä, kun taas kehyksen reunuksissa ne voivat olla jopa yhdeksän millimetriä. Kaupungin suojelija, Tykhe.

Museon arkeologian salin huomattavimpia esineitä on Tykhen veistos. Kulttuurihallinnon tiedon mukaan veistos löydettiin Prusias ad Hypiumin kaivauksista. Saman lähteen mukaan teos on roomalainen kopio kreikkalaisesta veistoksesta, joka on peräisin 400-luvulta eaa. ja joka on esillä Istanbulin arkeologisen museon kokoelmissa. Kreikkalaisessa mytologiassa Tykhe on onnen ja menestyksen jumalatar, ja häntä pidetään jokaisen kaupungin suojelijattarena. Konuralpin veistoksessa hänellä on päässään kruunu, joka symboloi kaupungin muureja. Vasemm Laivojen kuvat seinissä viittaavat kirjoittajien mukaan kaupungin merelliseen kaupankäyntiin. Tämän kautta Prusias ad Hypiumin tuotteet olivat saavuttaneet kaupunkeihin kuten Herakleia Pontike, Olbia, Tomis ja Pantikapaion. Artikkeli myös yhdistää kaupungin rannikkoon kirjoitusten kautta. On varmistunut, että pohjoisessa sijaitseva Dia, eli nykyinen Akçakoca, oli Prusias ad Hypiumin alaisuudessa. Kirjoitusten perusteella keisarit kuten Hadrianus, Caracalla ja Elagabalus vierailivat kaupungissa 2. ja 3. vuosisadalla, ja kaupunki koki tällöin merkittävää kehitystä. Nykyään Akçakocan ja Konuralpin välistä tietä kulkeva matkailija seuraa itse asiassa tämän muinaisen kauppareitin.

"Neljäkymmentä askelmaa" -nimellä tunnettu teatteri on kaupungin tarinan tärkein osa. Höykkynä tutkimuksen mukaan rakennusta on käytetty asuinalueena erityisesti osmanien kaudella. Ennen arkeologisia kaivauksia teatterin sisällä oli noin 22 taloa. Orkesterialue oli istuinkappaleiden ympäröimä ja siinä oli puutarha. Osa kivistä käytettiin muissa rakennuksissa tai ne myytiin. Kirjoittajat toteavat, että tämä käyttö vahingoitti rakennusta, mutta samalla se säilytti lähes kokonaan alimman istumakatsomon. Arkeologiset kaivaukset aloitettiin vuonna 2013 Konuralp-museon johdolla ja Düzcen yliopiston arkeologian osaston tieteellisellä ohjauksella. Vuosina 2013–2015 avattiin sisäänkäyntejä ja orkesterialueella tehty poraus osoitti, että alue oli noin viiden metrin syvyisessä täytemaassa. Vuosina 2017–2020 työt keskittyivät teatterin länsiosaan, alempaan istumakatsomoon ja näyttämörakennukseen. Lopulta selvisi, että istumakatsomo koostui kolmesta tasosta ja että teatteri pystyi mahdollisesti ottamaan vastaan noin 9 500–10 000 henkilöä. Kaivaukset antoivat myös vihjeitä siitä, miten teatteria käytettiin. Näyttämörakennuksen arkkitehtonisten elementtien yläosassa oleva kirjoitus kertoo, että Hadrianuksen aikana nimeltä M. Iulius Proklos oleva Prusiasin asukas sai kunnianimen ja rakennutti tämän jälkeen näyttämön etuosan ja joitain patsaita. Lännen käytävässä löydetty keisari Probusin kolikko viittaa siihen, että teatteria ei enää käytetty 3. vuosisadan lopulla. Myöhemmin tässä käytävässä sijainneessa pienessä rakennuksessa löydettiin leikattuja eläinten luita ja luusta valmistettu pelilauta. Kirjoittajat toteavat, että kyseessä oli todennäköisesti myöhä Kun katsotte mosaiikkia, muistakaa etsiä sen kulmissa olevia vuodenaikojen kuvauksia ja Orfeuksen kädessä olevaa plektria. Sen jälkeen voitte siirtyä teatteriin ja nähdä, miten sen portaat avautuvat laaksoon. Koska kaivaukset ovat käynnissä, teatterin avoinna olevat osat voivat vaihdella. Tarkistakaa Düzcen maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimiston sekä Museokortti-järjestelmän virallisilta verkkosivuilta ajantasaiset tiedot museon ja kaivausalueen aukioloajoista ennen vierailua.

Lähteet:

Kommentit

0/1000

Kirjoita ensimmäinen kommentti