Kapalıçarşı ja Hanlar-alue: Historiallisen niemimaan kaupan labyrintti

Kaupunki kaupungin sisällä

Historiallisen niemimaan keskellä, Beyazıtın ja Nuruosmaniyen välissä, levittäytyy Suuri basaari, Istanbulin vilkkain katettu tila. Jos sitä katsoo vain suurena ostoskeskuksena, menettää alla piilevät viisi vuosisataa. Suuri basaari on itse asiassa kaupunkisuunnitelma: pienoiskaupunki omine katuineen, portteineen, turvallisuusjärjestelmineen ja käsityöläiskortteleineen.

Tässä artikkelissa tarkastelemme yhdessä basaaria ja heti sen pohjoispuolella rinteelle levittäytyvää hanien aluetta. Ne eivät ole erillisiä paikkoja, vaan toinen on toisen jatke. Basaari oli vähittäiskaupan alue, hanit taas tuotannon ja tukkukaupan — ja suurelta osin ovat sitä yhä.

Bedestenistä basaariksi

Suurta basaaria ei rakennettu kerralla. Sen ydin on Fatih Sultan Mehmedin aikana 15. vuosisadan jälkipuoliskolla rakennettu bedesten. Bedesten on suljettu rakennus, jossa on paksut seinät, lyijykupolit ja rautaovet. Sen tarkoitus oli suojata arvotavaroita tulipalolta ja varkauksilta — tavallaan se oli aikakautensa kassakaappi.

Sisäinen Bedesten, joka tunnetaan myös Cevahir Bedesteninä, seisoo yhä basaarin keskellä. Täällä keskittyvät antiikit, hopea ja korut. Toinen bedesten, Sandal Bedesten, oli kangaskaupan keskus.

Ajan myötä näiden kahden ytimen ympärille lisättiin puisten liikkeiden rivejä. Niiden väliset kadut katettiin ja yhdistettiin, jolloin syntyi nykyinen labyrintti. Yli kuudenkymmenen kadun rakennus kärsi vuosisatojen aikana tulipaloista ja maanjäristyksistä; se korjattiin joka kerta, ja jokainen korjaus muutti sitä hieman. Nykyinen basaari on näiden päällekkäisten muutosten summa. Se ei ole yhden arkkitehdin työ, vaan viiden vuosisadan yhteinen rakennus.

Katujen kieli

Suuressa basaarissa on helppo eksyä, mutta kadunnimet auttavat suunnistamaan. Niitä ei annettu sattumalta, vaan ne ovat peräisin killoista. Jokainen ammattiryhmä kokoontui omalla kadullaan, mikä mahdollisti valvonnan ja hintojen sääntelyn.

• Kalpakçılar: Basaarin pisin ja vilkkain katu. Nykyään sen valtaavat suurelta osin kultasepät.
• Kuyumcular: Nimensä mukaisesti — kultaa ja koruja.
• Yağlıkçılar: Katu, jolla ennen myytiin nenäliinoja ja huiveja.
• Terlikçiler, Fesçiler, Takkeciler: Katuja, jotka on nimetty nykyään kadonneiden käsityöammattien mukaan.

Kadun nimi ei usein vastaa siellä toimivien liikkeiden nykyistä toimintaa. Tämä ristiriita on basaarin luettavin puoli: nimi säilyy, ammatti muuttuu. Kylttien lukeminen kävellessä on oikeastaan kaupan viisisataavuotisen muutoshistorian lukemista.

Hanien alue: basaarin takapiha

Suurta basaaria Eminönüen yhdistävä rinne on hanien peitossa. Han on rakennustyyppi, jossa huoneet on sijoitettu kahteen kerrokseen sisäpihan ympärille. Alakerta oli varastoille ja työpajoille, yläkerta työhuoneille tai majoitukselle. Karavaanilla saapunut kauppias purki tavaransa alas ja yöpyi itse ylhäällä; han toimi siis samanaikaisesti varastona, työpajana, toimistona ja hotellina.

Alue ei ole turistinen, ja juuri siksi se on arvokas. Kun astutte porteista sisään, näette ostosten sijaan tuotantoa: kirjapainoja, muotinvalmistajia, sorvareita ja kirjansitojia. Portaikoista kuuluu koneiden ääni.

Büyük Valide Han

Se on alueen vaikuttavin rakennus. Kösem Sultan, aikansa vaikutusvaltaisimpia poliittisia hahmoja, rakennutti sen 17. vuosisadalla. Siinä on toisiinsa liittyviä sisäpihoja, ja sen mittakaava hämmästyttää heti ensimmäisellä sisäänkäynnillä. Nykyään siellä toimii lukuisia pieniä työpajoja. Rakennus on kulunut; kierroksen aikana tuntee yhtä aikaa historian painon ja säilyttämättä jättämisen surun.

Kürkçü Han ja Zincirli Han

Kürkçü Han kuuluu kaupungin vanhimpiin haneihin ja oli nimensä mukaisesti yhteydessä turkiskauppaan. Zincirli Han sijaitsee itse Suuren basaarin sisällä: pieni, rauhallinen soppi, jonka sisäpiha on täynnä kukkia. Basaarin melusta tänne muutaman askeleen päähän poistuminen ja istuutuminen voi olla päivän paras tauko.

Egyptiläinen basaari

Rinteen alimmassa kohdassa, Eminönüssä, sijaitsee Egyptiläinen basaari. Vuonna 1664 valmistunut basaari on osa Uuden moskeijan kompleksia; se rakennettiin, jotta sen tuotot rahoittaisivat moskeijaa ja kompleksia. Se koostuu yhdestä L-muotoisesta käytävästä, joten toisin kuin Suuressa basaarissa, täällä ei voi eksyä.

Sisällä hallitsevat mausteet, pähkinät, juusto ja makeiset. Basaarin ulkopuoliset lähikadut — etenkin kukkien ja siementen myyntialue — ovat paikallisten ostospaikkoja, ja hinnat ovat selvästi alempia.

Reittiehdotus

Ylhäältä alas, rinnettä laskeutuen, on mukavinta kävellä:

• Saapuminen Beyazıt-portista — Käytettyjen kirjojen basaari on aivan vieressä ja lyhyen poikkeaman arvoinen.
• Sisäinen Bedesten — basaarin vanhin ydin.
• Zincirli Han — ensimmäinen pakopaikka väkijoukosta.
• Mahmutpaşan rinne — siirtyminen basaarista hanien alueelle.
• Büyük Valide Han — alueen huippukohta.
• Egyptiläinen basaari — reitin päätös.

Käytännön huomioita

• Suuri basaari on sunnuntaisin suljettu; hanien alue hiljenee lauantai-iltapäivällä.
• Rauhallisin aika on aamulla avautumisen aikaan. Iltapäivällä on sekä enemmän väkeä että kuumempaa.
• Tinkimiskulttuuri elää yhä, mutta kunnioittavissa rajoissa. Tervehtiminen ennen hinnan kysymistä helpottaa asioita.
• Hanien sisäpihat ovat avoimia yleisölle, mutta työpajat ovat yksityisiä tiloja — kysykää ennen kuvaamista.
• Varokaa taskuvarkaita ruuhka-aikoina; kantakaa laukkua edessä.

Jos kierrätte Suurta basaaria ostoslista kädessänne, se jää vain väsyttäväksi ihmisjoukoksi. Mutta jos kuljette lukien kadunnimiä, astuen hanien sisäpihoille ja kuunnellen tuotannon ääniä, näette kaupungin vanhimman mekanismin yhä toiminnassa.