Mistä Istanbulin kaupunginosien nimet ovat peräisin?

Istanbulin laiturien kylttejä lukiessa huomaa, että niissä on usein piilossa useita kieliä. Üsküdarissa on Rooman aikaisen vartijajoukon nimi, Tarabyassa on lahti, jonka ilma on hyvä sairaille, Unkapanissa on Osmanien valtakunnan suuret vaa'at, ja Kuzguncukissa on dervishin muisto, joka ei ole unohtunut. Vaikka rakennukset palavat ja romahtavat, nimet usein säilyvät; siksi kaupunginosien nimet voidaan laskea kaupungin pitkäikäisimpiin asiakirjoihin. Tässä artikkelissa tarkastelemme Istanbulin tunnettujen kaupunginosien nimien alkuperää. Noudatamme matkan varrella yhtä sääntöä: toteamme lähteen sanoman tarkasti, ja jos lähde sanoo "kerrotaan" tai "on perimätiedon mukaan", kirjoitamme sen "perimätiedon mukaan". Istanbulissa on lähes jokaisesta kaupunginosasta miellyttävä tarina, joka on kulkenut suusta suuhun. Osa näistä tarinoista on dokumentoitu, kun taas osa on vain tarinoita, jotka on sovitettu nimen ääneen. On tärkeää tietää, mikä on mikä, sillä se muuttaa myös tapaa, jolla katselet ympäristöäsi kävellessäsi kyseisessä kaupunginosassa.

**Nimien kerrokset**

Istanbulin kaupunginosien nimet voidaan karkeasti jakaa viiteen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä on antiikin tai bysanttilaisen ajan nimien muuttuminen turkin kielen äänteisiin: Üsküdar on peräisin Skutarionista, Tarabya Therapiasta ja Samatya Psamathionista. Toinen ryhmä koostuu henkilöiden nimistä, jotka asettuivat alueelle osmanien aikana, rakennuttivat sinne jotain tai omistivat maata: Kasımpaşa, Emirgan, Baltalimanı, Vaniköy ja Paşabahçe kuuluvat tähän ryhmään. Kolmas ryhmä kuvaa tiettyä toimintaa. Tophane on paikka, jossa valettiin tykkejä, Unkapani on paikka, jossa jauhoja punnittiin ja jaettiin, ja Çengelköy on kylä, jossa tehtiin ankkureita. Neljäs ryhmä viittaa rakennukseen tai esineeseen: Kuruçeşme, Kabataş ja Rumelihisarı saivat nimensä lähteestä, kivestä ja linnoituksesta. Viides ryhmä kantaa muistoja muuttoliikkeistä. Aksaray, Arnavutköy ja Kefeliköy kantavat mukanaan toiselta paikkakunnalta tulleiden ihmisten muistoja. Näiden viiden ryhmän lisäksi on otettava huomioon muutokset, jotka tehtiin Turkin tasavallan ensimmäisinä vuosina. Bakırköy oli aiemmin nimeltään Makriköy, ja se sai nykyisen nimensä vuonna 1925; Yeşilköy puolestaan tunnettiin 1920-luvun puoliväliin asti nimellä Ayastefanos. Eli kaupunginosan nykyinen nimi ei aina ole sen vanhin nimi. Joskus uusi nimi on annettu tietoisesti vanhan, Kadıköy'n kunnan tietojen mukaan Fatih Sultan Mehmed antoi valloituksen jälkeen Halkedonin ensimmäiselle Istanbulin tuomari Hızır Beylle, ja sanotaan, että asutuksen nimi palautettiin Kadıköyksi tämän myötä. Tässä "sanotaan" -sana on tärkeä. Selitys on laajalti hyväksytty, mutta lähteet perustavat sen enemmän kertomukseen kuin vankkaan todisteeseen. Üsküdarin tarina on monimutkaisempi. Sen muinainen nimi oli Khrysopolis, joka tarkoittaa kreikaksi "kultainen kaupunki". TDV Islam-ensyklopedia esittää useita näkemyksiä nykyisen nimen alkuperästä. Yhden mukaan nimi juontuu Skutarionista, joka oli paikka, jossa roomalaisaikana asuivat keisarin vartijat, jotka kantoivat nahkaisia kilpiä ja joita kutsuttiin scutariiksi. Toisen näkemyksen mukaan nimi liittyy persialaiseen sanaan "esküdar", joka tarkoittaa etäisyyttä, sanansaattajaa ja sanansaattajaa. Wikipediassa kerrotaan, että Villehardouin, joka kuvasi neljättä ristiretkeä, kirjoitti paikan nimen Escutaireksi, ja että nimi Skutarion muuttui ajan myötä Üsküdariksi. "Vanha katu" -selityksen, joka on yleinen kansan suussa, suhteen, ensyklopedia pitää sen selvästi merkityksettömänä.

Historiallisella niemimaalla säilyneet bysanttilaiset nimet:

Balatin nimi, joka sijaitsee Haliç-lahden rannalla, on peräisin latinalaisesta tai kreikkalaisesta sanasta "palatium". TDV Islam-ensyklopedia mainitsee, että sana esiintyy myös arabian kielessä merkityksillä "tasainen alue, kivetty pinta, jalkakäytävä". Wikipedia puolestaan yhdistää nimen kreikkalaiseen sanaan "palation", joka tarkoittaa palatsia, ja selittää sen sijainnillaan lähellä Blakhernai-palatsia muurien sisällä. Molemmat selitykset ovat samasta juuresta; ero on siinä, mitä merkitystä sanalle korostetaan. Fenerin nimi on peräisin todellisesta majakasta. Bysanttilaisaikana tätä aluetta kutsuttiin Fanarioniksi, ja alueelle päästiin Haliçin muurien portista. Tätä porttia, jota kutsuttiin Fener-portiksi osmanien aikana, esiintyy joissakin 16. vuosisadan kartoissa nimellä Porta del Faro, mikä viittaa siihen, että Haliçin rannalla sijaitsi tärkeä majakka. TDV Islam-ensyklopedia mainitsee myös, että Celal Esad Arseven sijoitti Haliçin majakan Fener-portin sijaintiin. Marmaranmeren rannalla sijaitseva Samatya on saanut nimensä hiekasta. Wikipediassa kerrotaan, että alueen nimi on peräisin kreikkalaisesta sanasta "Psamathion", joka tarkoittaa "hiekkainen", ja että se viittaa aiemmin alueella runsaasti esiintyneeseen hiekkamaahan. Sam Osmanien valtakunnassa sanaa "un kapanı", "yağ kapanı" ja "bal kapanı" käytettiin yhdessä myytävän tuotteen nimen kanssa, ja niistä tuli paikkojen nimiä, jotka muistuttivat nykyisiä tukkuostospaikkoja. Tuotteet punnittiin täällä tuomarin valvonnassa, niille määritettiin verot ja hinnat, ja ne toimitettiin sitten kauppiaiden kautta kansalaisille. TDV:n islamilaisessa tietosanakirjassa todetaan, että Fatih-kauden aikana rakennettu "un kapanı" eli jauhomarkkina on edelleen olemassa kaupunginosan nimenä. Tietosanakirjan mukaan kauppiaiden kirjurit ostivat viljaa tuotantoalueilta ja toivat sen laivoilla kaupungin jauhomarkkinoille. Kun ajattelee viljaa täynnä olevia laivoja, jotka rantautuivat Haliçin rantaan, on helppo ymmärtää, miksi nimi on säilynyt tällä alueella. Haliçin vastapäätä sijaitsi telakka ja tykistö.

Galatan nimi on yksi Istanbulin kiistanalaisimmista nimistä. TDV:n islamilaisessa tietosanakirjassa esitetään kaksi näkemystä. Toisen mukaan nimi tulee sanasta "galaktos", joka tarkoittaa "maitoa", koska alueella oli karjasuojia. Toisen mukaan se tulee italialaisesta sanasta "calata", joka tarkoittaa "portaikkopolku". Tietosanakirjan oma johtopäätös on selvä: sanan alkuperää ei ole täysin selvitetty. Bysanttilaisena aikana tätä aluetta kutsuttiin "Pera"ksi, mikä tarkoittaa "vastapäätä". Tämä nimi elää edelleen nykyään esimerkiksi Pera-museon nimessä. Kasımpaşan nimi on peräisin Kanuni Sultan Süleymanin ministeristä, Güzelce Kasım Pašasta. Wikipedian mukaan sulttaani määräsi hänet asumaan tähän paikkaan, ja Kasım Paşa kehitti aluetta rakennuttamalla moskeijan, oppilaitoksen ja muita rakennuksia. Şehir Hatları -yhtiön laiturihistoriassa Kasımpaşa yhdistetään myös Kanuni-kauden ministeriin Kasım Pašaan, joka rakennutti täällä infrastruktuuria, moskeijoita ja suihkulähteitä, ja se muistuttaa, että alue oli pitkään merimiesten ja telakkatyöntekijöiden asuinalue. Tophanen nimi on täysin toiminnallinen. Turkin kielen sanasta "top" (tykki) ja persialaisen kielen sanasta "hane" (talo) muodostuva sana "tophane" tarkoittaa paikkaa, jossa valetaan tykkejä ja säilytetään aseita. TDV:n islamilaisen tietosanakirjan mukaan tämä alue, joka oli ennen Konstantinopolin valloituksen aikana genovalaisten muurien ulkopuolella oleva metsäinen ja puutarha-alue, muutettiin heti valloituksen jälkeen tykistötehtaaksi sekä tykki- ja kranaattisotilaiden kasarmiiksi. Kanuni rakennutti nämä rakennukset ja korvasi ne suuremmilla. T Täytötyö (Dolma) aloitettiin kapteeniderya Halil Pašan ehdotuksesta I. Ahmedin käskystä, ja se jatkui II. Osmanin aikana, ja alueesta tuli osa keisarien puutarhoihin. Nykyinen Dolmabahçen palatsi rakennettiin tälle täytetylle alueelle sultanin Abdülmecidin aikana. Beşiktaş on yksi Istanbulin kaupunginosista, joissa on eniten erilaisia tarinoita alkuperästään. TDV Islam-ensyklopedia kertoo kaksi tarinaa tästä rannikosta, jota antiikin ja bysanttilaisen ajan aikana kutsuttiin nimillä Iasonion, Sergion, Daphne ja Diplokion. Yhden tarinan mukaan Barbaros Hayreddin Paşa pystytti tähän viisi kivipylvästä, joihin laivat voitiin sitoa. Toisen tarinan mukaan nimi tulee kivestä, joka muistuttaa ihmisen muotoista sängystä, tai Barbaroksen mausoleumiin sijoitetuista vanhoista pylväistä. Molemmat ovat tarinoita, eikä ole olemassa varmaa todistetta siitä, kumpi on totta. Ortaköyn nimi puolestaan kuvaa sen sijaintia. Kaupunginosa, joka sijaitsee Beşišktaşin ja Kuruçeşmen välissä, joen laaksossa, on kasvanut nopeasti Kanunin aikana, ja sen nimi on peräisin tältä ajalta.

Kuruçeşmen nimi tulee lähteestä. Tezkireci Osman Efendin rakennuttaman moskeijan vieressä oleva lähde oli kuiva, ja kaupunki tunnettiin tästä kuivasta lähteestä. On mielenkiintoista, että lähde rakennettiin uudelleen Köprülüzade Fazıl Ahmed Pašan sisaren toimesta, ja vaikka siihen saatiin vettä vuonna 1682, nimi ei muuttunut. Paikan nimi voi juurtua syvälle, ja se voi säilyä, vaikka olosuhteet, jotka sen loivat, olisivat poissa. Arnavutköyn nimi on peräisin sen ensimmäisistä asukkaista. TDV Islam-ensyklopedia kertoo, että kaupunki ulottui Kuruçeşmen jälkeen Akıntıburnuun. Bebek puolestaan on nimetty henkilön mukaan. Bysanttilaisena aikana tälle alueelle viitattiin nimillä Helai tai Echele, koska siellä oli portaita, jotka helpottivat nousua rannalta kukkuloille. Nykyinen nimi on peräisin sotilaasta, jonka Fatih asetti tähän ja jota kutsutti lempinimellä "Bebek". Rumelihisarin nimi on peräisin Fatihin vuonna 1452 rakennuttamasta linnoituksesta. Aiemmin tätä aluetta kutsuttiin nimillä Hermaion tai "punainen koira" (Pyrrhias Kyon) aaltojen äänten vuoksi, jotka muistuttivat koiran haukuntaa. Hieman kauempana sijaitseva Baltalimanı on nimetty kapteeniderya Baltaoğlu Süleyman Beyn mukaan, joka ankkuroi laivoja tähän Haličin suulle Istanbulin valloituksen aikana. Emirganin nimi on peräisin Iranista saapuneelta komentajalta. 1 Selim kertoo järjestäneensä täällä juhlia ja määränneensä kaupungin perustamisen alueelle, joka tuolloin koostui vain kalastajien mökeistä. Selim III puolestaan antoi takavarikoidun rannikkohotellin Ranskan suurlähetystölle kesäasunnoksi, minkä jälkeen myös muiden maiden suurlähetystöt perustivat sinne kesäasuntojaan. On oletettu, että Kefeliköy'n nimi on peräisin Krimin Kefe-kaupungista muuttaneista asukkaista, mutta tämä on vain "mahdollista" tietosanakirjan mukaan. Büyükderen nimi puolestaan tulee alueella olevaan syvään lahteen virtaavaan puroon. Alueella oli aiemmin uhrialttari, minkä vuoksi rannikkoa kutsuttiin Saronin lahdella. Sarıyeristä on kaksi selitystä, joista toinen on todennäköisempi. Kansanperimät kertovat, että nimi on peräisin täällä haudatusta Sarı Babasta. TDV:n islamilainen tietosanakirja puolestaan pitää todennäköisempänä, että nimi on peräisin alueella olevasta kuparikaivoksesta, jonka vuoksi maaperä näyttää keltaiselta. Vanhoissa teksteissä nimeä esiintyy usein muodossa "Sarıyar", ja alueella on hylätty kuparikaivos, mikä tukee tätä näkemystä. Myös Şehir Hatları -yhtiön laiturihistoria jakaa saman selityksen.

Anatolian rannikon rannikkokylät:

Kuzguncuk on ensimmäinen pysähdyspaikka, kun matka alkaa Üsküdarista pohjoiseen. Kylän nimi on peräisin Kuzgun Babasta, joka oli pyhimys, joka asettui alueelle Fatihin aikana. Seuraava kylä, Beylerbeyi, tunnettiin aiemmin nimellä İstavroz Bahçesi. Nykyinen nimi on peräisin III. Muradin aikana toimineen beylerbeyi Mehmed Pašan palatsin paikalla sijaitsevasta rannikkopalatsista. Palatsille annettu nimi "Beylerbeyi" levisi vähitellen koko alueelle. Nykyään vierailtava Beylerbeyi-palatsi on sulttaani Abdülazizin vuonna 1865 valkoisesta marmorista uudelleen rakennettu rakennus. Çengelköy'n nimi on peräisin ankkureista; kerrotaan, että alueella valmistettiin "çengel" -ankkureita. Kylä järjestettiin IV. Muradin aikana, ja se tuli tunnetuksi erityisesti kurkuistaan, tietosanakirjan mukaan. Vaniköy sai nimensä IV. Mehmedin opettajalta, Vani Mehmed Efendiltä, jolle se oli annettu. Kandillistä on kaksi tarinaa. Toisen mukaan kylä sai nimensä siitä, että täällä sytytettiin lamppu (kandil) sulttaanien palatessa Göksusta. Toisen mukaan IV. Murad sytytti seitsemän peräkkäistä lamppua täällä rakennettuun huvilaan Şehzade Mehmedin syntymän kunniaksi, kun hän palasi Re Tänään tarkastelemme paikkojen nimiä. TDV Islam-tietosanakirjan mukaan nimen "Bey" alkuperä voi olla joko sanasta "koz", joka tarkoittaa "pähkinää", tai sanasta "kos", joka tarkoittaa "kylää". Şehir Hatları -yhtiön historiakirjan mukaan alueen nimi on esiintynyt joissakin lähteissä nimellä "Beyköy" ja toisissa "Beycevizi".

Bakırköyn nimi ei johdu kuparikaivoksesta, vaan tasavallan aikaisesta paikanimien uudistuksesta. Bysanttilaisaikana alue oli sotilaallinen ja poliittinen keskus nimeltä Hebdomon. Tämä nimi, joka tarkoittaa kreikaksi "seitsemäs", viittaa siihen, että asutus oli seitsemän roomalaista mailia Konstantinopolin Milion-maamerkistä. Bakırköyn kunnan historian mukaan alue sai ajan myötä nimet Jeptimun, Makrohori ja Makriköy. Makrohori tarkoittaa kreikaksi "pitkä kylä". Vuonna 1925 tehdyssä uudistuksessa, jossa turkkia ei-turkkilaiset paikanimet muutettiin, Makriköystä tuli nykyinen Bakırköy. Välittömästi lännessä sijaitseva Yeşilköy tunnettiin 1920-luvun puoliväliin asti nimellä Ayastefanos. Nimi on peräisin kreikkalaisesta pyhimyksen nimestä, ja Wikipedian mukaan se mainitaan jo 11. vuosisadalla bysanttilaisen historioitsijan Mihail Pselloksen teoksessa. Tasavallan alkuvuosina paikanimet muutettiin, ja alueelle annettiin nimi Yeşilköy. On kerrottu, että tuolloin alueella asunut kirjailija Halit Ziya Uşaklıgil ehdotti nimeä, koska hän ihaili alueen vehreyttä. Tämä on mukava tarina, mutta pidä se mielessä enemmän kertomuksena kuin varmana faktana.

**Paikkojen nimien jäljillä: Päiväretki**

Paras tapa tutustua paikkojen nimiin on matka Bosporin laivalla. Şehir Hatları -yhtiön historian mukaan yhtiö alkoi rakentaa laitureita vuodesta 1851 lähtien sekä Euroopan että Aasian puolella. Euroopan puolella laitureita rakennettiin muun muassa Beşiktaşiin, Ortaköyiin, Kuruçeşmeen, Arnavutköyiin, Bebekiin, Rumelihisariin, Baltalimanıin, Emirganiin, İstinyeen, Yeniköyiin, Tarabyaan, Büyükdereen ja Sarıyereen. Aasian puolella laitureita rakennettiin muun muassa Hisariin, Kanlıcaan ja Beykoziin. Osa näistä laitureista on suljettu, kun taas osa on edelleen käytössä. Mitkä laiturit ovat käytössä, riippuu reitistä ja vuodenajasta. Tarkista ajantasaiset aikataulut Şehir Hatları -yhtiön verkkosivuilta ja lue laiturien kylttejä yhdessä tämän tekstin tarinoiden kanssa. Jos sinulla on vain yksi päivä aikaa, yhdistä laivamatka kävel Unkapanı'sta alkaen Haliç-rannikkoa pitkin kulkeva reitti, joka johtaa Feneriin ja Balatiin, yhdistää bysanttilaisia ja osmanilaista alkuperää olevia nimiä yhdessä kävelyssä.

**Huomioi kansanetiologia:**

Alueiden nimien suhteen yleisin virhe on uskoa, että miellyttävä selitys on totta. Esimerkiksi Üsküdarille on ehdotettu selitystä "vanha kapea", Beşiktaşille "Barbaroksen viisi kiveä", Kandillille "sytytetyt kynttilät" ja Yeşilköylle romaanikirjailijan ehdotus. Osa näistä voi olla oikein, osa voi olla myöhemmin nimen äänestä johdettu. Siksi lähteet, kuten TDV Islam Ansiklopedisi, käyttävät usein ilmaisuja kuten "kerrotaan", "on mahdollista" tai "ei ole täysin selvitetty". Voit arvioida selityksen luotettavuuden seuraavien kolmen asian perusteella:

* **Nimen vanha kirjoitusasu:** Jos Sarıyer mainitaan vanhoissa teksteissä nimellä "Sarıyar", se tukee selitystä, joka liittyy keltaiseen maaperään.
* **Selityksen peruste:** Virallinen asiakirja, säätiörekisteri tai nykyaikainen todistus ovat luotettavampia kuin myöhemmin kerrotut tarinat.
* **Vaikutukset muihin kieliin:** Villehardouinin käyttämä kirjoitusasu "Escutaire" tukee näkemystä, että Üsküdar on peräisin nimestä "Skutarion".

Näillä pienillä vihjeillä, kun katsot seuraavaa kylttiä, alat itsekin lukea alueen nimen takana olevia vuosisatoja. Tämä on ehkä halvin ja pysyvin tapa tutustua Istanbuliin: lue jokaisen alueen nimi kuin lyhyt muistiinpano, jonka siellä asuneet ihmiset ovat jättäneet.

**Lähteet:**

* TDV Islam Ansiklopedisi, Boğaziçi-artikkeli, [https://islamansiklopedisi.org.tr/bogazici](https://islamansiklopedisi.org.tr/bogazici)
* TDV Islam Ansiklopedisi, Üsküdar-artikkeli, [https://islamansiklopedisi.org.tr/uskudar](https://islamansiklopedisi.org.tr/uskudar)
* TDV Islam Ansiklopedisi, Balat-artikkeli, [https://islamansiklopedisi.org.tr/balat](https://islamansiklopedisi.org.tr/balat)
* TDV Islam Ansiklopedisi, Fener-artikkeli, [https://islamansiklopedisi.org.tr/fener](https://islamansiklopedisi.org.tr/fener)
* TDV Islam Ansiklopedisi, Aksaray-artikkeli, [https://islamansiklopedisi.org.tr/aksaray](https://islamansiklopedisi.org.tr/aksaray)
* TDV Islam Ansiklopedisi, Kapan-artikkeli, [https://islam