Siirry pääsisältöön
Radar Türkiye
Löydä tapahtumat sovelluksessa
Avaa
Radar Türkiye

Miksi Hamsilos ei ole vuono?

Sinopista lähtiessäsi, kun käännyt Ayancıkin suuntaan ja laskeudut Aklimaniin, metsä avautuu tietyllä kohdalla ja alapuolella näkyy meren kapea, mutkainen lahti.

Radar TürkiyeRadar Türkiye4 Kasım 2026
Ei vielä arvioita

Kirjaudu sisään tykätäksesi ja arvioidaksesi

Miksi Hamsilos ei ole vuono?

Sinop'ta Ayancık'a doğru giden yoldan sapıp Akliman'a doğru ilerlediğinizde, orman bir noktada açılır ve aşağıda denizin dar, kiertelevä kolu gözükür. Su, her iki yanında ağaçlarla kaplı yamaçların arasından karaya doğru uzanır ve birkaç yüz metre sonra yeşilliğin içinde kaybolur. Bu manzara, birçok yayında Hamsilos'un "fjord" olarak tanımlanmasına neden olmuştur. Ancak, Doğa Koruma ve Milli Parklar 10. Bölge Müdürlüğü ve Kültür Portalı da aynı şeyi söylüyor: Hamsilos görünümüyle fjorda benzer, ancak bir fjord değildir. Bu yazı, bu farkın nereden geldiğini, koyun nasıl oluştuğunu ve yerinde gözlemlediğinizde bu oluşumun izlerini nasıl okuyabileceğinizi anlatır. Bir koyun adı ve yeri.

Hamsilos, Sinop Yarımadası'nın iki uzantısından biri olan İnceburun'da yer alır. Diğer uzantı, şehrin merkezinin bulunduğu Boztepe'dir ve halk buraya kısaca "Ada" der. Kültür Portalı'na göre, koy halk arasında "Hamsaroz" olarak da bilinir. Çevre ve Şehircilik Bakanlığı'nın Sinop'taki tescilli doğal varlıklar listesine göre, Hamsilos, "Deveci Deresi" adlı küçük bir akarsuyun ağzında bulunan, 300 ile 400 metre uzunluğundaki bir deniz girintisidir. Koy, il merkezine yaklaşık 14 kilometre uzaklıktadır ve güneyindeki Akliman Koyu ile birlikte tek bir koruma alanı parçasıdır. Sinop İl Kültür ve Turizm Müdürlüğü, Karadeniz kıyılarında Hopa'dan İstanbul Boğazı'na kadar hiçbir yerde Sinop'taki kadar koy ve körfez ile korunan limanlara rastlanmadığını belirtir. Müdürlüğün saydığı en önemli koylar arasında İçliman, Dışliman, Akliman ve Hamsilos yer alır. Yani Hamsilos, aslında oldukça düz uzanan bir kıyının içinde sıra dışı bir girintidir. Onu bu kadar dikkat çekici yapan da biraz bu zıtlıktır.

Fjord nasıl oluşur?

Farkı anlamak için öncelikle bir fjordin ne olduğuna bakmak gerekir. ABD Ulusal Okyanus ve Atmosfer Dairesi'nin (NOAA) koylar hakkındaki eğitim materyaline göre, fjordlar, ilerleyen buzulların oluşturduğu uzun, dar ve dik yamaçlı vadilerdir. Buzul, karayı derin bir kanal şeklinde kazır ve denize yakın yerde sığ, dar bir eşik bırakır. Buzul geri çekildiğinde deniz suyu bu derin vadiyi doldurur. NOAA, eşiğin açık denizin derin ve tuzlu sularının fjordinin dibine karışmasını engellediğini de belirtir. Bu nedenle, birçok fjordinin tabanında oksijen az, durgun bir su birikir. Kısacası, fjord bir buzulun eseridir. NOAA'nın verdiği örneklere bakıldığında, bu örneklerin hepsi bir zamanlar buzla kaplı yerlerdir: Norveç, Grönland, Kanada, Şili, Yeni Zelanda, İskoçya ve Alaska. Bir koyun fjord olarak kabul edilebilmesi için, o vadide bir zamanlar denize kadar uzanan bir buzullaş Kaakkurivuorten laaksoissa tämä raja on 2670 ja 2780 metrin välillä. Ria on upotettu jokilaakso.

Hamsilosin nimi esiintyy virallisissa teksteissä "ria"-tyyppisenä rannikkona. Ria on rannikon tyyppi, joka syntyy, kun merivesi peittää jokilaakson. NOAA (National Oceanic and Atmospheric Administration) kutsuu samaa rakennetta "upotetuksi jokilaaksoksi" ja selittää, että se syntyy, kun merenpinta nousee ja peittää olemassa olevia jokilaaksoja. Tässä tapauksessa laaksoa ei ole kaivanut jää, vaan virtaava vesi. Meri on myöhemmin tullut paikalle ja asettunut laaksoon. Tämän vuoksi merenpinnan on ensin laskettava. Marmaran yliopiston Yusuf Mert Üstünün Sinopin niemimaan alueesta julkaisema artikkeli muistuttaa, että viimeisimmän jääkauden, Würmin, aikana merenpinta laski noin 100 metriä. Saman tutkimuksen mukaan, kun merenpinta laski huomattavasti, Mustameri muuttui järveksi. Kun vedenpinta oli alhaisempi, joet kaivoivat uomiaan syvemmälle. Kun jäätiköt sulivat ja merenpinta nousi, näiden kaivettujen laaksojen alaosat täyttyivät vedellä. Luonnonsuojelu- ja kansallispuistoalueiden 10. alueen johtokunta kuvailee Hamsilosia "Deveci-joen laakson syvempien osien muuttumisena satamaksi, kun merenpinta nousi". Ympäristö- ja kaupunkiministeriön rekisteröintitiedoissa taas todetaan, että laakson alaosa on jäänyt veden alle maanpinnan sortumien seurauksena. Vaikka näiden kahden kuvauksen painopisteet ovat erilaiset, niiden yhteinen piirre on selvä: Hamsilos syntyi, kun meri tunkeutui jokilaaksoon. Koska ria-rannikot voivat syntyä sekä merenpinnan nousun että rannikon sortumisen seurauksena, nämä kaksi selitystä eivät sulje toisiaan pois. Üstünün artikkeli kuvailee myös niemimaan yleistä ulkonäköä. Etelässä sijaitsevien Küre-vuorten pohjoispuoleiset rinteet ovat täynnä syviä ja kapeita laaksoja, jotka ovat syntyneet jokien kaivamina. Vaikka rannikolle lähellä olevilla alueilla korkeus on alhainen, maasto on tästä syystä epätasaista. Deveci-joki on yksi näistä lyhyistä ja kapeista joista. Hamsilos on saanut nykyisen muotonsa, kun tällaisen laakson suu on yhdistynyt mereen ja vesi on virrannut laakson suulle. Niemimaan muoto on myös osa rannikon tarinaa.

Hamsilosin ymmärtäminen auttaa ymmärtämään myös Sinopiä, koska niemimaa on kokonaisuudessaan rannikkoprosessien tulos. Marmaran yliopiston Mehmet Akif Cey Maisema, joka on suojelualueella

Hamsiloksen erityinen arvo on myös virallisesti suojeltu. Ympäristö- ja kaupunkiministeriön Sinopin suojelualueiden luettelon mukaan Trabzonin kulttuuriperintö- ja luonnonsuojelupiiri määräsi 21.11.1991 päivämääräisellä päätöksellään Hamsiloksen alueen luonnonsuojelualueeksi (1. luokka) ja Aklimanin alueen toisen luokan luonnonsuojelualueeksi. Alue julistettiin luonnonpuistoksi 24.8.2007. Luonnon- ja kansallispuistojen 10. alueen johtajan mukaan puiston pinta-ala on 67,9 hehtaaria, ja se on Turkin 22. luonnonpuisto. Kulttuuriportaali kertoo, että alueella kasvaa kuusi kotoperäistä kasvilajia, kuten Sinopin kielo ja Kastamonun sipulikasvi, ja että aluetta käyttävät noin 150 eri lintulajia. Osa tästä rikkaudesta johtuu maisemasta. Kapea ja suojaisa poukama luo erilaisen ympäristön kuin avoin rannikko. Metsä ulottuu merelle, ja maa ja meri ovat lähekkäin koko laakson matkalla. Hamsiloksen maiseman tulkitseminen

Saapuessasi poukamaan, tarkastele ensin veden muotoa. Hamsiloksen suuaukosta se kapenee ja mutkittelee kuin puro. Nämä mutkat paljastavat, että laakso, jossa vesi virtaa, oli aikoinaan puro. Poukaman sisimmässä päässä meri loppuu, ja laakso jatkuu maalla metsäisenä puro-ojana. Täällä ei ole satoja metrejä korkeita kalliopintoja, kuten vuonossa. Rinteet ovat matalia ja metsäisiä. Toiseksi, kiinnitä huomiota ympäröivien kukkuloiden korkeuteen. Poukamaa ympäröivät rinteet ovat matalia ja peittyvät mäntyihin ja lehtipuihin. Jään kuluttaman laakson sijaan, jossa näkyy tasainen, U-muotoinen profiili, täällä on kapeampi laakso, jonka on aiheuttanut puro. Kävellessäsi Aklimanin pitkää hiekkarantaa pitkin, voit nähdä, kuinka rannikko tasoittuu uudelleen ja kuinka jyrkkä poukama on. Milloin ja miten sinne pääsee

Hamsilokseen pääsee Sinopin kaupungin keskustasta lähtevillä minibussilla, jotka kulkevat Sinopin ja Aklimanin välillä. Autolla liikkuvat voivat ajaa Samsunin ja Sinopin väliseltä maanteiltä Sinopin ja Ayancığın väliselle tielle ja sieltä Aklimanin tielle. Aklimanissa on päiväkäyttöalue, jossa on pysäköintialue, kävelyreittejä, suojapaikkoja ja näköalapaikkoja. Luonnon- ja kansallispuistojen 10. alueen johtajan mukaan alueella voi harrastaa luontokävely Aluehallinto, Sinop Hamsilosin luonnonpuisto: https://bolge10.tarimorman.gov.tr/Menu/48/Sinop-Hamsilos-Tabiat-Parki

Kommentit

0/1000

Kirjoita ensimmäinen kommentti