Siirry pääsisältöön
Radar Türkiye
Löydä tapahtumat sovelluksessa
Avaa
Radar Türkiye

Istanbul Evliya Çelebin silmin nähtynä.

Evliya Çelebi oli 1600-luvulla elänyt matkailija, joka matkusti yli neljäkymmentä vuotta osmanien valtakunnan alueella ja sen naapurimaissa, ja hän dokumentoi näkemänsä kymmenen kirjan teoksessa nimeltä "Seyahatname".

Radar TürkiyeRadar Türkiye24 Eylül 202644
Ei vielä arvioita

Kirjaudu sisään tykätäksesi ja arvioidaksesi

Istanbul Evliya Çelebin silmin nähtynä.

Evliya Çelebi oli 1600-luvulla elämöinyt matkailija, joka kiersi yli neljäkymmentä vuotta osmanien valtakunnan alueita ja sen naapurimaita ja tallensi kokemuksensa kymmenen kirjan teokseensa, "Seyahatname". UNESCO:n Turkin kansallisen komission mukaan teos mainitsee 45 maata ja 257 kaupunkia, ja se tarjoaa laajan tietopaketin kaupunkien hallinnollisesta rakenteesta arkkitehtuuriin, markkinoiden tuotteista ihmisten puhetapaan. Tämän valtavan teoksen ensimmäinen osa on omistettu yhdelle kaupungille: Istanbulille, jossa Evliya syntyi ja aloitti kirjoittamisen. Tämä teksti on suunniteltu opastamaan sinua, ikään kuin ottaisit Evliyan matkaseuralaiseksi. Ensin kerromme, kuka hän oli ja mitä Istanbulin osan "Seyahatnamessa" kerrotaan. Sitten kerromme, mitä hänen kuvaamistaan paikoista on vielä nähtävissä nykyään ja mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota lukiessasi Evliyaa. Sen sijaan, että lainaisimme suoria pätkiä Evliyan teksteistä, nojaudumme luotettaviin lähteisiin, jotka kertovat hänestä.

**Unkapanissa syntynyt lapsi**

TDV Islam-tietosanakirjan mukaan Evliya Çelebi syntyi 25. maaliskuuta 1611 Istanbulissa, Unkapanissa, perustuen teoksessaan esitettyihin tietoihin. Hänen täydellinen ja oikea nimensä ei ole täysin tiedossa; "Evliya"-nimi on todennäköisesti peräisin hänen opettajastaan, Imam Evliya Mehmed Efendistä. Hänen isänsä, Derviş Mehmed Zılli, oli hovikunjan korujen valmistaja. Evliya kirjoittaa, että hänen isänsä työskenteli Sultanahmet-moskeijan ovien ja ikkunoiden koristeissa. Perhe oli alun perin Kütahyan alueelta, ja he muuttivat Istanbuliin valloituksen jälkeen. Evliyan kertomuksen mukaan hänen esi-isänsä, Yavuz Er, rakennutti hänen syntymäkotinsa Unkapaniin, ja siihen kuului 100 kauppaa. Näin ollen Unkapani ei ollut Evliyalle pelkkä syntymäpaikka, vaan myös paikka, johon hänen perheensä juurtui kaupunkiin.

Evliya sai hyvän koulutuksen. TDV:n mukaan hän opiskeli seitsemän vuotta Şeyhülislam Hamid Efendi -medressassa, sai oppia ulkoa Koraanin ja oppi kalligrafiaa isältään. Hän sai myös musiikkikoulutusta kauniin äänensä ansiosta. Myöhemmin hänet otettiin hoviin ja hän jatkoi opintojaan Enderunissa. Turkkilaisen Wikipedian mukaan hänet huomattiin Ayasofya-moskeijassa, kun hän luki Koraania, ja IV. Murad kiinnitti häneen huomiota. Evliya itse kertoo usein käyneensä tapaamassa sultania ja Turkin kielisen Wikipedian mukaan Eminönyssä sijaitseva moskeija on lähellä Zindan Han -rakennusta. Sitä kutsutaan myös nimillä Kanlıfırın-moskeija ja Yemişçiler-moskeija. Moskeija paloi kahdesti, vuonna 1539 ja 1653, ja oli pitkään raunioina. Se kunnostettiin 1990-luvulla ja avattiin uudelleen uskonnolliseen käyttöön. Se on pieni, yhden kupolin omaava rakennus, joka on tehty kivestä ja tiilestä, ja sen sisäänkäynnille pääsee portaita pitkin.

**Evliyan matkojen lyhyt yhteenveto:**

On vaikea tiivistää Evliyan matkoja yhteen kappaleeseen, mutta tässä yleiskuva: TDV Islam-ensyklopedian mukaan hän matkusti 1640-luvun alussa Trabzoniin ja Krimiin ja osallistui Azakin sotaretkelle. Seuraavina vuosina hän matkusti Erzurumiin, Azerbaidžaniin ja Georgiaan, ja myöhemmin Syyriaan, Anatoliaan ja moniin muihin kaupunkeihin. Hän vietti useita vuosia Balkanilla ja Koillis-Anatoliassa serkkunsa Melek Ahmed Pašan seurassa. Vuonna 1663 hän osallistui Itävaltaan suuntautuvaan sotaretkeen ja matkusti Wieniin lähettökunnan mukana. Vuonna 1671 hän lähti Istanbulista pyhiinvaellukselle. Hän matkusti Länsi- ja Etelä-Anatoliaan, Egeanmeren saarille, Syyriaan ja saapui Mekkaan; sen jälkeen hän matkusti Egyptiin ja tutki Sudanin ja Etiopian alueita. Matkakertomuksen kymmenes ja viimeinen osa on kokonaan omistettu Egyptille ja sen ympäristölle. Koska kymmenes osa päättyy äkillisesti, on oletettu, että Evliya kuoli ennen kuin pystyi saattamaan teoksensa päätökseen. Hänen kuolemansa paikka ja ajankohta eivät ole varmoja; TDV Islam-ensyklopedian mukaan arviot vaihtelevat vuosien 1682 ja 1684 välillä, ja on olemassa väitteitä, että hänen hautansa on Istanbulissa. Teoksen osien järjestys on suunnilleen seuraava:

* Ensimmäinen osa: Istanbul ja sen ympäristö.
* Toinen osa: Bursa, Mustanmeren rannikko, Kaukasus ja Kreeta.
* Kolmas ja neljäs osa: Syyria, Traakia, Koillis-Anatolia ja Persia.
* Viides–kahdeksas osa: Balkan, Keski-Eurooppa, Wien, Krim ja Kreeta.
* Yhdeksäs osa: Pyhiinvaellus, kymmenes osa: Egypti.

**Miksi ensimmäinen osa on omistettu Istanbulille?**

TDV Islam-ensyklopedian mukaan ensimmäinen osa on nimenomaan omistettu Istanbulille. Istanbulin suuren historian projektin artikkelissa mainitaan myös, että tämä osa kattaa lähes kaikki Istanbulia koskevat aiheet. Sam Turkin kielinen Wikipedia kertoo, että osmaniläisen keittiön tutkija Marianna Yerasimos on havainnut, että Evliyan matkakirjassa mainitaan 44 erilaista riisiä, 40 erilaista keittoa ja lähes 50 erilaista leipää. Evliyan Istanbul ei ole pelkkä monumenttiluettelo, vaan elävä kaupunki. Kirjailija luettelee yksityiskohtaisesti kaupungin kauppiaita.

Ensimmäisen osan pitkissä kohdissa on luettelo Istanbulin kauppiaista. Diyanet'in (TDV) islamilaisen tietosanakirjan "kauppiaat"-artikkelin mukaan Evliya luetteli 1600-luvun Istanbulin kauppayhdistykset yksityiskohtaisesti ja mainitsi niiden nimet. Artikkelissa viitataan Evliyan matkakirjan ensimmäiseen osaan. Historioitsija Arif Bilgin on julkaissut artikkelin Istanbulin suurta historia -projektissa, jossa hän on poiminut Evliyan luettelosta vain elintarvikealan kauppiaita ja luonut taulukon. Taulukon muutamia esimerkkejä kertovat hyvin, miten Evliya näki kaupungin.

* Evliyan mukaan Istanbulissa 70 kaupassa 300 henkilöä valmisti ja myi simittejä.
* 500 jogurttikaupasta 100 sijaitsi Eyüpissä. Sütlüce, Kasımpaşa, Ortaköy, Kanlıca ja Üsküdar olivat tunnettuja jogurtteistaan.
* Unkapanissa oli virkamies, joka vastasi jauhon hankinnasta, sekä jauhonmyyjiä. Sulttaanin kalavirkamies sijaitsi Unkapanin ulkopuolella, vanhalla kalatorilla, rannalla.
* Tahtakalessa sijaitsevassa varastossa jauhettiin kaikki kahvi, jota myytiin Istanbulin hallintoalueella. Evliya mainitsee tässä 100 jauhomyllyä ja kolme uunia.
* Yemiş İskelesin rannalla oli valtion kasvihuone, ja viiniköynnöksiä viljelevien kauppiaiden liiketoiminta sijaitsi Ahi Çelebi Camii -kadulla.
* Myös ryhmä kalastajia, jotka käyttivät ruokana vesiherneitä ja pyydystivät kivikaloja, mainitaan luettelossa.

Bilgin korostaa, että vaikka Evliyan antamat kauppojen ja työntekijöiden määrät saattavat olla epätarkkoja, ne antavat käsityksen alan laajuudesta. On hyvä pitää tämä mielessä, kun lukee Evliyaa.

**Kauppiaiden paraati**

Osmanilaisten Istanbulissa järjestettiin paraateja, joissa kauppiaat kulkivat kaupungin läpi. Diyanetin "armeija"-artikkelin mukaan, kun kauppiaat osallistuivat sotaretkille, he lähtivät Istanbulista "paraatin" nimellä tunnetun seremonian kautta. Kaupparyhmät kokoontuivat aamulla toreilleen, esittelivät taitojaan, pukeutuen erity TDV İslam-ensiklopedian mukaan Evliya nautti usein liioiteltujen tarinoiden kertomisesta, keksi välillä täysin keksittyjä tapahtumia ja sisällytti lukijoiden huomion herättämiseksi järjettömiä tarinoita. Artikkelissa todetaan myös, että hänen tyylinsä oli yksinkertainen ja suoraviivainen, kuin puhetta, ja että hän kiinnitti erityistä huomiota ihmisten puhetapaan matkustamissaan paikoissa. Evliya oli myös huumorintajuinen; hän kirjoitti lyhyitä viestejä, joissa pyysi ihmisiltä, joissa hän vieraili, lukemaan Fatiha-rukouksen hänen puolestaan. Neljä esimerkkiä Istanbulista havainnollistavat hyvin tätä kirjoitustapaa.

* **Hezarfen Ahmed Çelebi:** TDV:n mukaan tieto Hezarfenista perustuu pelkästään "Seyahatname"-teokseen. Evliya kirjoittaa, että Hezarfen lähti Galata-tornista, lensi tuulen mukana ja laskeutui Üsküdarissa Doğancılar-aukiolle. TDV huomauttaa, että tällainen matka pelkällä lihasvoimalla on epätodennäköinen, mutta yksinkertaisella purjelentokoneella se olisi mahdollista.
* **Lagari Hasan Çelebi:** TDV kuvailee häntä taiteilijana, joka lensi IV. Muradin aikana ruudin avulla valmistetuilla ilotulituskranaateilla. Turkin Wikipedian mukaan tämäkin tarina perustuu "Seyahatname"-teokseen: Lagari lensi ilotulituskranaatin avulla Sarayburnussa sulttaanin edessä ja laskeutui Sinan Paşa Köşkün edessä mereen.
* **Kaivot:** Evliyan mukaan kaivot täytettiin vedellä, ja hän mainitsee, että Istanbulissa oli 9 999 kaivoa. Tällaiset pyöreät ja liioitellut luvut ovat yleisiä Evliyassa.
* **Kurşunlu-varasto:** Evliya yhdistää Galatassa sijaitsevan Kurşunlu-varaston Umaija-kalifa Ömer ibn Abd al-Azizin aikaan. Turkin Wikipedia ja TDV sen sijaan kertovat, että rakennus oli bysanttilaisella ajalla Galatan muurien Haliç-suuaukossa sijaitsevan tornin varasto. Nykyään se tunnetaan Maanalaisena moskeena.

Evliyan käyttämät luvut ja legendat eivät heikennä hänen havaintojensa arvoa. Päinvastoin, ne ovat harvinainen dokumentti siitä, mitkä rakennukset liittyvät mihinkin tarinaan ja miten ihmiset kuvasivat tiettyjä paikkoja. Hyvä lukija lukee Evliyaa yhdessä muiden lähteiden kanssa.

**Evliyan Istanbul, Haliçin rannalla**

Paras paikka seurata Evliyan jalanjälkiä on Haliçin ranta, joka ulottuu hänen syntymäpaikkansa Unkapanin ja hänen unelmansa kohteen, Yemiş İskelesin, välillä. Unkapan on nykyään Atatürk-sillan, entisellä nim Galatasta Eyübü asti

Haliç'in diğer tarafında Evliya'nın iki hikayesi sizi bekliyor. İlk durak Galata Kulesi. Kulttuuriministeriön mukaan torni rakennettiin 1300-luvun puolivälissä genovalaisille, ja se oli osa Galatan muureja. Osmaniden aikana siitä tuli hetkeksi vankila, myöhemmin palovartiotorni. Vuonna 2020 Varlıklar Genel Müdürlüğü kunnosti tornin uudelleen, ja nykyään sitä voi vierailla museona. Tornin huipulta katsellessasi Üsküdariin voit itse arvioida Hezarfenin tarinan etäisyyttä. Ministeriön sivuston mukaan alle 18-vuotiaiden on vierailtava tornissa vanhempiensa kanssa; tarkista aukioloajat ja liput viralliselta verkkosivustolta. Toinen pysäkki on Yeraltı Camii, joka sijaitsee lähellä Karaköyn laiturissa. Evliya mainitsee rakennuksen "lyijylla varustetulla kellariilla" ja kertoo sen olleen viljavarasto. Turkin Wikipedian mukaan se muutettiin moskeaksi 1750-luvulla. Alhaisten holvien alla Evliyan legendan ja rakennuksen bysanttilaisen historian yhdistäminen on hyvä tapa oppia. Tämäkin on aktiivinen moskeija, joten noudata samoja vierailusääntöjä. Eyüp on erityinen paikka Evliyan elämässä. TDV İslam Ansiklopedisi-tietosanakirjan mukaan Evliya päätti lähteä pyhiinvaellukselle nähtyään unelman, jonka hän koki vieraillessaan Kadir-yönä Eyüp Sultanin haudalla. Toukokuussa 1671 hän lähti Istanbulista. Arif Bilginin mukaan Evliya myös kirjoitti, että viidennes Istanbulin jogurttikaupoista sijaitsi Eyüpissä. Vieraillessasi tänään Eyüp Sultan Camii -moskeijassa, noudata samoja sääntöjä: tule muulloin kuin rukousaikoina, pukeudu asianmukaisesti ja ole hiljaa hautausmaan alueella.

Seyahatnamen käsikirjoitukset ja UNESCO

Seyahatnamen alkuperäiset käsikirjoitukset ovat Istanbulissa. TDV İslam Ansiklopedisi-tietosanakirjan mukaan viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että alkuperäiset käsikirjoitukset ovat Topkapı Sarayı Müzesi Kütüphanesi -museokirjaston kokoelmissa; ensimmäiset ja toiset osat ovat Bağdat Köşkü -palatsin kokoelmissa. UNESCO:n Turkin kansallisen komission mukaan käsikirjoituksia säilytetään Topkapı Sarayı Müzesi Kütüphanesi -museokirjastossa ja Süleymaniye Yazma Eserler Kütüphanesi -kirjastossa, ja Evliya Çelebin Seyahatname lisättiin vuonna 2013 UNESCOn kansainväliseen muistilistaan. Saman komission sivuston mukaan UNESCO:n 35. yleiskokouksessa vuonna 2009 Evliya Çelebin syntymän 400-vuotispäivä lisättiin vuoden - Aamupäivällä Unkapanı ja Kulttuurisenlahden rannat. Kävele rannalla Eminönüyn suuntaan, Evliyan syntymäpaikan alueella.

  • Iltapäivällä Yemiş-laituri ja Ahi Çelebi -moskeija, jonka jälkeen Tahtakalen kujat.
  • Iltapäivällä Gülhanen alueella sijaitseva Alay Köşkü -palatsi. Katso palatsin edessä olevaa katua, jolta kauppiaiden paraatit kulkivat.
  • Päivän päätteeksi ylitä Galata-silta ja mene Karaköyn alamaailman moskeijaan, ja sieltä Galata-torniin. Jos mietit, mistä aloittaa lukemisen, ensimmäisen osan nykykielelle käännetty versio on hyvä lähtökohta. Englanninkielisiä versioita on saatavilla ystävillesi: Joseph von Hammer-Purgstalin vuonna 1834 julkaisema käännös, joka kattaa kaksi ensimmäistä osaa, sekä Robert Dankoffin ja Sooyong Kimin vuonna 2010 julkaisema käännös, joka sisältää valikoiman teoksesta. Hammerin kieli on vanhentunutta, joten aloittelijoille valikoima on helpompi lukea. Ota mukaan muutamia sivuja *Seyahatname*-teoksen ensimmäisestä osasta tai kirja, joka kertoo siitä, ja katso, mitä hän sanoo kyseisestä paikasta jokaisessa pysähdyspaikassa. Kun luet Evliyan ylilyöntejä hymyillen ja hänen havaintojaan huolellisesti, huomaat, että neljän vuosisadan välinen etäisyys Istanbulin ja tämän päivän kaupungin välillä on lyhyempi kuin luulit.

Lähteet:

Kommentit

0/1000

Kirjoita ensimmäinen kommentti