Vanhan Gümüşhanen Süleymaniye-kaupunginosan siviiliarkkitehtuuri.
Gümüşhanen nykyinen kaupungin keskusta on moderni maakuntakeskus, joka levittyy laaksoon. Kuitenkin kaupungin historia ei alkanut täältä.
Kirjaudu sisään tykätäksesi ja arvioidaksesi

Gümüşhanen nykyinen kaupungin keskusta on moderni maakuntakeskus, joka levittyy laaksoon. Kaupungin historia ei kuitenkaan alkanut täältä. Kaupungin keskustan lounaissa sijaitsee rinteeseen rakennettu kaupunginosa: Süleymaniye-kaupunginosa, jota paikalliset kutsuvat nimellä Eski Gümüşhane (Vanha Gümüşhane). Tämä esittely ei ole niinkään uskonnollinen tai poliittinen kertomus, vaan opas kaupungin historiaan, suojelualueeseen ja siviiliarkkitehtuuriin. Lähteemme ovat Kulttuuriministeriön Kulttuuriportaali, Opetusministeriön oppimateriaalisivu ja Gümüşhanen maakunnan esittely.
**Miksi kaupunki siirtyi?**
Kulttuuriportaalin mukaan alkuperäinen Gümüşhane perustettiin nykyisen kaupungin luoteispuolella sijaitsevaan Canca-nimiseen paikkaan. Vanhoissa lähteissä kerrotaan myös hopeiesiintymien sijainneen tällä alueella. Bysanttikaudella kaupungille annettiin nimi Argyropolis, joka tarkoittaa "hopeakaupunkia". Samassa historiallisessa kuvauksessa todetaan, että kaupunki siirtyi nykyiselle paikalleen kahdesti ja että sen perustamisajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa. Tämä on tärkeää: kun vierailette Eski Gümüşhanessa, ette ole matkalla yhteen aikoinaan perustettuun kaupunkiin, vaan paikkaan, joka on kehittynyt ja muuttanut sijaintiaan vuosisatojen aikana. Süleymaniye-kaupunginosa on osa tätä jatkumoa. Opetusministeriön sivuston mukaan kaupungin keskusta siirrettiin nykyiselle paikalleen Kanuni Sultan Süleymanin aikana, ja asutus jatkoi kehittymistään täällä. Maakunnan esittelyn mukaan kaupunginosa tunnettiin vuosina 1520-1566 nimellä Canca, sitten Gümüşhane (ennen Turkin itsenäisyyssotaa) ja myöhemmin Süleymaniye-kaupunginosa. Nykyään paikalliset tuntevat sen nimellä Eski Gümüşhane. Toisin sanoen, sama rinne on ollut kaupungin keskusta eri aikoina ja eri nimillä.
**Kaivokset, Silkkitie ja rinneasuminen**
Kulttuuriportaali kuvailee kaupunginosaa seuraavasti: se sijaitsee nykyisen kaupungin keskustan lounaissa, noin 4 kilometrin päässä maakuntakeskuksesta. Opetusministeriön sivusto antaa etäisyydeksi noin 5 kilometriä, kun taas maakunta kertoo 4 kilometriä. Tämä pieni ero voi johtua mittauspisteestä. Jos aiotte vierailla, suosittelemme tarkistamaan reitin ja matka-ajan ajantasaiselta kartalta tai paikallisilta. Kaupunginosan merkitys liittyy kahteen asiaan: hopea- ja kultakaivosten rikkaus sekä sen sijainti historiallisella Silkkitien varrella. Kulttuuriportaalin mukaan nämä kaksi syytä ovat pitäneet asutuksen merkityksen yllä läpi historian. Ma Koulutuksen verkkosivulla kerrotaan, että alue liittyi osmanien hallinnon alaisuuteen vuonna 1479. Tässä lähteiden välisessä ristiriidassa ei välttämättä ole kyse virheestä, vaan se voi johtua eri tapahtumien tulkinnasta. Sen sijaan, että antaisimme täsmällisen vuoden, voimme todeta, että alue siirtyi osmanien hallinnon alaisuuteen 1500-luvun jälkipuoliskolla.
Alueen nykyinen suojelustatus vaikuttaa sen luonteeseen matkailukohteena. Koulutuksen verkkosivun mukaan alue julistettiin kaupunki- ja luonnonsuojelualueeksi vuonna 2002. Kulttuuriportaalissa todetaan, että asutus on kolmannen asteen kaupunki- ja luonnonsuojelualue ja samalla matkailukeskus. Tällä sivulla mainitaan 35 kulttuuriperintöä, jotka ovat säilyneet tähän päivään asti, mukaan lukien kylpylät, sillat ja kaupat. Koulutuksen verkkosivulla mainitaan puolestaan suihkulähteet, koulurakennukset, kylpylät, sillat ja perinteiset Gümüşhanen asuintalot. Suojelustatus on kehys, joka suojelee aluetta; suojelutoimien yksityiskohdat on selvitettävä asiaankuuluvilta viranomaisilta. Siksi on parempi lähestyä aluetta tutkien sen rakennetta, sen sijaan että pysähtyisi perinteisillä turistikohteilla. Kiinnitä huomiota oviaukkoihin, katujen leveyden vaihteluihin ja julkisten elementtien, kuten suihkulähteiden ja siltojen, sijaintiin.
Miten perinteisiä Gümüşhanen asuintaloja voi tarkastella?
Koulutuksen verkkosivu korostaa perinteisiä Gümüşhanen asuintaloja. Sen sijaan voimme ehdottaa lukutapaa, joka on hyödyllinen vierailijalle. Ensinnäkin, tarkastele rakennusten suhdetta rinneeseen. Koska asutus sijaitsee rinteessä, jokainen talo vaikuttaa naapurinsa näkymiin ja kulkuväyliin. Toiseksi, tutki julkisten rakennusten ja asuntojen suhteellista sijaintia. Lähteet kertovat, että alueella on myös julkisia rakennuksia, kuten suihkulähteitä, kylpylöitä ja siltoja; näiden sijainti yhdessä asuntojen kanssa kertoo alueen historiallisesta suunnittelusta. Kolmanneksi, kiinnitä huomiota rakennusten nykyiseen kuntoon: Commons-arkistossa on vuodelta 1991 oleva valokuva, joka esittää tyypillistä vanhaa kaupunkitaloa alueella, jossa on merkkejä laiminlyönnistä. Tämä kuva muistuttaa, että suojelu on jatkuvaa ja vaativaa työtä. Siksi, kun otat valokuvia, näe rakennusten julkisivut paitsi kauniina kuvina, myös dokumentteina, jotka ovat ajan myötä kuluneet. Joidenkin rakennusten kun Tämän päivän kaupungin keskustan kehittyminen laaksossa johti siihen, että alue jäi vähitellen vähemmälle huomiolle. Viranomaisten esittelyssä alueen pitkään historiaan tuodaan esiin toinen näkökulma: se on paikka, jossa erilaiset yhteisöt ovat asuneet yhdessä pitkään. Arkkitehtuurin näkökulmasta tämä tarkoittaa, että alue ei ole syntynyt yhdestä kulttuurista, vaan se on monitasoinen kerrostuma. Opetushallituksen sivustolla korostetaan, että rakennukset heijastavat eri aikakausien arkkitehtonista ja kulttuurista perintöä. Alueen ymmärtämiseksi on tärkeämpää keskittyä tähän monimuotoisuuteen kuin yksittäisiin rakennuksiin.
**Käytännön vinkkejä ja reittiehdotus:**
Opetushallituksen sivustolla olevat vierailuvinkit ovat kuin lista, joka kannattaa lukea ennen alueelle saapumista. Siellä suositellaan ottamaan yhteyttä etukäteen saadakseen lisätietoja. Siellä mainitaan myös, että on hyvä pukeutua sään mukaisesti, suunnitella vierailu arkipäiville, jotta vältytään ruuhkilta, ja kiinnittää huomiota ympäristön siisteyteen. Samalla sivulla kerrotaan, että alueella on ruokailu- ja juomapaikkoja sekä wc-tilat. Opetushallitus esittelee myös alueen oppimisympäristönä, jossa kouluryhmät voivat tutkia historiaa, yhteiskuntatieteitä ja kuvataidetta paikan päällä, ja se soveltuu 20-25 hengen ryhmille. Tämä osoittaa, että alue soveltuu paitsi valokuvaamiseen, myös havainnointiin ja muistiinpanojen tekemiseen. Pieni muistikirja riittää piirtämään näkemäsi maiseman.
Suosittelemme yksinkertaista reittiä. Ensin saavut kaupungin keskustasta alueelle ja näet sen kokonaisuudessaan. Sitten kävelet hitaasti rinnettä pitkin ja seuraat, kuinka katujen ulkoasu muuttuu rakennuksesta toiseen. Valokuvausta varten on hyvä ottaa kuvia rinteen vastakkaiselta puolelta tai korkealta kohdalta, jotta näet alueen kokonaisuudessaan. Kun olet kävellyt rinteen ympäri, palaa kaupungin keskustaan ja näe Gümüşhanen "toinen kerros", eli moderni keskusta laaksossa. Tämä tarjoaa hyvän vertailukohdan.
**Kunnioitusta asutusalueelle:**
Vanha Gümüşhane on paikka, jossa ei ole kyse vain yhdestä upeasta rakennuksesta, vaan koko rinteen varrella sijaitsevasta asutusalueesta. Virallisten lähteiden mukaan tämä asutusalue on syntynyt kaivosten, Silkkitien ja kaupungin keskuksen kehittymisen myötä osmanien aikana. Suojelualueen status luo puitteet alueen tulevalle säilyttämiselle. Vierailijan tehtävä on yksink Lähteet:
- Kulttuuriportaali, Süleymaniye-kaupunginosa / Vanha Gümüşhane: https://www.kulturportali.gov.tr/turkiye/gumushane/gezilecekyer/suleymaniye-eski-gumushane-mahallesi
- Opetusministeriön oppimisympäristöt, Süleymaniye-kaupunginosa: https://okuldisiogrenme.eba.gov.tr/mekan-detay/suleymaniye-mahallesi-7936
- Gümüşhanen lääninhallitus, Süleymaniye-kaupunginosa: https://www.gumushane.gov.tr/suleymaniye-mahallesisehir
- Kulttuuriportaali, Gümüşhanen maakunnan historia: https://www.kulturportali.gov.tr/turkiye/gumushane
Kommentit
Kirjoita ensimmäinen kommentti
