Büklükalen kaivaukset ja Kızılırmak-joen varrella sijainnut hittiläinen kaupunki.
Ankarasta Kamanin suuntaan kulkeva tie lähestyessään Kızılırmak-jokea, joen rannalla kohoaa jyrkkä kalliomäki. Büklükalen nimi viittaa tähän kallioon ja sen ympärille levittäytyneeseen asutukseen.
Kirjaudu sisään tykätäksesi ja arvioidaksesi

Ankarasta Kaman'a giden yolda Kızılırmak'a yaklaştıkça, nehrin kıyısında kayalık bir tepe yükselir. Büklükale, bu kayalığın ve çevresindeki yerleşim yerinin adıdır. Alan, Kırıkkale'nin Karakeçili ilçesinde, Köprüköy yakınlarında bulunur. Kültür Portalı'ndaki envanter kaydı, bu alanı bir anıt olarak listeler. Büklükale'ye ait sayfamız, bu alanı genel olarak tanıtır. Bu yazı ise başka bir soruya odaklanmaktadır: Bu kayalıklara neden uzun süreli bir arkeolojik program kuruldu, araştırmacılar ilk olarak ne gördüler ve kazılar ilerledikçe hangi bilgiler elde edildi? Nehir geçidinin önemi
Kazıyı yürüten Japon Anadolu Arkeoloji Enstitüsü'nün (JIAA) sayfası, alanın konumunu açıkça belirtir. Ankara'dan Kaman'a uzanan güzergahta, Kızılırmak'ı geçilir. Enstitüye göre, bu nokta çok eski zamanlardan beri önemli bir ulaşım merkeziydi ve Büklükale bu merkezi kontrol ediyordu. Aynı sayfada, alanın Ankara'ya yaklaşık 100 kilometre uzaklıkta olduğu belirtilir. Kültür Portalı ise, alanın Kaman'daki enstitüye yaklaşık 50 kilometre batısında olduğunu gösterir. Türkiye'nin en uzun nehrini geçmek, eski zamanlarda da güvenli bir nokta bulmayı gerektiriyordu. Nehre bakan kayalık kısım, hem geçişi gözlemlemek hem de çevreyi korumak için doğal bir gözlem noktasıydı. Büklükale'yi anlamanın en kolay yolu, öncelikle bu coğrafyayı zihninizde canlandırmaktır. Nehir, kayalık tepe ve onun eteklerinde yayılan yerleşim, hikayenin üç ana öğesidir. Yüzey araştırmalarının yılları
Kırıkkale'de arkeolojik araştırmalar, Japon bilim ekibinin çalışmalarıyla başladı. Kırıkkale Valiliği'nin tanıtım sayfasına göre, 1990 ile 1991 yılları arasında il merkezi, ilçeler ve köyleri kapsayan yüzey araştırmalarında toplam 21 höyük ve düz yerleşim tespit edildi. Kültür Portalı'ndaki Büklükale kaydı ise, çalışmaların amacını anlatırken 1991, 2006 ve 2008 yıllarındaki yüzey araştırmalarından bahseder. Kaynaklardaki bu küçük yıl farkı, araştırmaların tek seferlik değil, aralıklarla devam ettiğini düşündürür. JIAA'nın açıklamalarına göre, 1991 ve 2006 yıllarındaki araştırmalarda, yüzeyden seramik parçaları toplandı. Nehre bakan kayalık kısımda büyük bir mimari yapı kalıntısı ve bu yapıyı çevreleyen yerleşim izleri görüldü. Toplanan seramikler, yerleşimin MÖ 2. bin yılın sonuna, yani Hitit İmparatorluk Çağı'na ait olduğunu gösteriyordu. Bu tahmin, kazının ilk gerekçesi oldu. Kaman-Kalehöyük boşluğu
Büklükale'nin seçilmesinin arkasında bilimsel bir eksiklik vardı. JIAA, uzun yıllardır kazdığı Kaman-Kalehöyük'te, Hitit İmparatorluk Çağı'na ait katmanlar çok kalın değildir ve Sachihiro Omura -nimisenä tunnettu alue, eli Büklükale, ei ole itsessään pääasiallinen tutkimuskohde, vaan sen sijaan se nähdään osana laajempaa alueellista palapeliä. Vuoden 2008 tutkimukset olivat kaivauksia edeltäviä valmisteluja. JIAA:n mukaan vuonna 2008 tehtiin topografisia, magneettisia ja pintakokoelmia. Alueesta otettiin myös valokuvia ilmasta pallon avulla. Magneettiset tutkimukset osoittivat, että kallion yläpuolella olevaa aluetta peitti rakennelma, jossa oli suuria perustuskiviä. Topografisissa mittauksissa löydettiin asutuksen joelle päin suuntautuneelta puolelta kivirivin, jonka korkeus ylitti kaksi metriä. Kalliolta kerättyjen keramiikanpalojen joukossa oli palasia, jotka muistuttivat rautakauden loppupuolen harmaita astioita, sekä lukuisia heettiläiskautta edustavia palasia. JIAA:n mukaan heettiläisaikaisen suuren rakennelman yläpuolella on havaittavissa heikkoa rautakauden asutuksen jälkiä. Lidian pääkaupunki Sardikselle tyypillinen, lintukoristeilla varustettu astianpala tukee tätä rautakauden ajoitusta. Kallion ympäröivän kaupungin uskottiin olevan heettiläiskautta edustava kaupunki, joka oli noin 500 metrin halkaisijaltaan. Vuoden 2009 kaivaukset ja kolme kerrosta
Kulttuuriportaalin mukaan vuonna 2009 Büklükale-nimisellä alueella aloitettiin kaivaukset. Vuoden tavoitteita oli neljä: tutkia kallion huipulla sijaitsevan linnoituksen kerrostumia, määrittää alakerrostuman rajat magneettisten tutkimusten avulla, täydentää edellisen vuoden aikana puutteelliseksi jääneen topografisen kartan länsiosaa ja kattaa kaivausalue. Kallion korkeimmasta kohdasta avattiin kaksi uutta kaivantoa kohti pohjoista rinnettä. Tavoitteena oli ymmärtää, mihin arkkitehtoniseen kokonaisuuteen pinnalla näkyvä suuri kivirivi liittyi. Kaivauksien tuloksena tunnistettiin kolme kulttuurikerrosta. Ylimmäisenä oli osmanivallan aika, keskimmäisenä rautakausi (noin 1. vuosituhannella eaa.) ja alimmaisena heettiläiskautta (noin 2. vuosituhannen jälkipuoliskolla eaa.) edustava kerros. Portaalin mukaan alimmaista kerrosta kutsutaan myös myöhäispronssikaudeksi. Aikaisempien esitutkimusten pohjalta tehty heettiläiskaupunkiarvio sai vahvistusta tästä kaivauksesta. Alimmaisessa kerroksessa löydettiin palaneita rakenteiden jäänteitä. Lähde toteaa selvästi, että kyseisten rakenteiden käyttötarkoitusta ei tuolloin voitu Alueen ympäristössä on myös mainintoja muista jäljistä. Portaalissa mainitaan muun muassa Köprüköyn lähellä sijaitsevat hittiläisaikaiset muuriosat, frigialaikaisten rakenteiden jäännökset, roomalaisaikaiseen hautaan sekä muinaiseen tiehen.
Büklükale ei ole museo, vaan aktiivinen tai aiemmin aktiivinen kaivausalue. Vierailemisen edellytyksiä ei ole määritelty virallisissa lähteissä. Siksi on suositeltavaa ottaa yhteyttä Kırıkk alen kulttuuri- ja matkailutoimistoon ennen vierailua, jotta saat tietoa kaivausajankohdasta ja pääsyn mahdollisuuksista. On virheellistä olettaa, että alueelle voi aina päästä. Kaivausalueet vaativat usein tarkastelua kaukaa, esimerkiksi kallioalueita ja ympäröiviä rinteitä. Kallionrinteiden ja joen suuntaan olevien kivijärjestelmien ymmärtämiseksi voi riittää topografian tarkastelu. Alueen lähellä sijaitsee myös Çeşnigir-silta. On järkevää tutustua sekä Büklükaleen että siltaan samana päivänä, jotta voi pohtia saman alueen historiaa eri aikakausilta. Siksi Kızılırmak-solan kautta Keskinille suuntautuvan reittimme ensimmäinen pysähdyspaikka on Büklükale.
Käytännön vinkkejä:
Ota ennen vierailua yhteyttä kulttuuritoimistoon ja kysy kaivausaikataulusta ja pääsyn edellytyksistä. Koska alue on avointa maastoa, ota mukaan mukavat kävelykengät, hattu ja vettä. Kaivausalueiden katot, kaivaukset ja jäännökset ovat herkkiä alueita, jotka on suojeltava. Älä ylitä merkittyjä rajoja, älä koske kiviin tai keramiikan palasiin, äläkä siirrä mitään. Valokuvauksessa aamulla ja varhain iltapäivällä valo on pehmeämpää ja tuo kallioalueen paremmin esille. Auringon suunta ja joen sijainti vaihtelevat kuitenkin vuodenajan mukaan.
Büklükalen historia ei ole vielä täysin selvitetty. Kolme kerrosta, muuriosat, palojäljet ja arkkitehtuuri, jonka tarkoitusta ei vielä ole pystytty selittämään, osoittavat, että kaivaukset ovat vielä käynnissä. Siksi on parasta ajatella paikkaa jatkuvana tutkimuskohteena, eikä valmiina rakennuksena.
Lähteet:
- Kultuuriportaali, Büklükale, https://www.kulturportali.gov.tr/turkiye/kirikkale/kulturenvanteri/buklukale
- Japanin Anadolian arkeologinen instituutti, Büklükalen kaivaussivu, https://old.jiaa-kaman.org/en/excavation_buklukale.html
- Kırıkk alen kulttuuri- ja matkailutoimisto, Büklükalen arkeologinen alue ja pelastuskaivaukset, https://kir
Kommentit
Kirjoita ensimmäinen kommentti
