Siirry pääsisältöön
Radar Türkiye
Löydä tapahtumat sovelluksessa
Avaa
Radar Türkiye

Arslantepe-kaivaukset ja valtion synty.

Malatyasta noin seitsemän kilometrin päässä, koilliseen päin, Orduzun luumupuutarhojen keskellä kohoava Arslantepe vaikuttaa ensisilmäyksellä tavalliselta kukkulalta.

Radar TürkiyeRadar Türkiye4 Kasım 2026
Ei vielä arvioita

Kirjaudu sisään tykätäksesi ja arvioidaksesi

Arslantepe-kaivaukset ja valtion synty.

Malatyasta, noin seitsemän kilometrin päässä pohjoiskoilliseen, Orduzun luumupuutarhojen keskellä kohoaa Arslantepe. Ensimmäisestä silmäyksestä se näyttää tavalliselta kukkulalta. Malatyan maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimiston mukaan tämän kukkulan kerrostumat ovat kuitenkin kolmekymmentä metriä korkeat; eli satojen sukupolvien asuinrakennukset, varastot ja tiet on kerrostettu päällekkäin muodostaen tämän kukkulan. Asutus ulottuu ainakin 5000-luvulta eaa. keskiajalle. Nykyään Arslantepea tekee maailmanlaajuisesti merkittäväksi yksi sen kerrostumissa sijaitseva rakennuskokonaisuus ja pitkäjänteinen kaivaus, joka on tuonut sen valoon yli puolentoista vuosisadan aikana. Tämä teksti kertoo Arslantepeen liittyvän kaivaushistorian, kaivauksen paljastaman suuren tarinan ja siitä, miten aluetta voidaan nykyään tulkita.

**Löytö: Leijonaportti**

Kukkula on saanut nimensä sen rinteessä sijaitsevista kivileijonista. Malatyan maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimiston mukaan ensimmäiset kaivaukset aloitettiin vuonna 1932 ranskalaisen Louis Delaporten johtaman ryhmän toimesta. Nämä työt paljastivat palatsin, jossa oli matalaan reliefillä koristeltu portti ja sisäpiha. Tätä sisäänkäyntiä kutsutaan Leijonaportaaksi, ja se on nykyään esillä Ankarassa sijaitsevassa Anatolian sivilisaatiomuseossa. Toimiston mukaan tuolloin Malatyassa ei ollut museota, joten viisitoista eri kokoista reliefiä, kaksi leijonaveistosta ja kuninkaallisen Tarhunzan veistos siirrettiin Ankaraan. Tämä ensimmäinen löytö yhdisti Arslantepeen pitkään myöhäishittiläisen kauden. Battalgazin kunnan markkinointimateriaalin mukaan tuona aikana kaupunki tunnettiin nimellä Melid tai Meliddu, ja se oli muurien ympäröimä asutus, jossa oli pohjoiskoilliseen suuntautuva kaupungin portti. Rooman yliopiston La Sapienzan mukaan noin 1600–700 eaa. Melid oli ensin Hettiläisvaltakunnan alainen keskus, sitten itsenäisen kuninkaakunnan pääkaupunki, ja lopulta se valloitettiin uusassyyrialaisjoukkojen toimesta. Battalgazin kunta mainitsee tämän lopun viitaten noin 712 eaa. tapahtuneeseen assyrialaiseen valloitukseen.

**Italian kaivaukset, jotka alkoivat vuonna 1961**

Arslantepeen todellinen maine saavutettiin vuonna 1961 alkaneilla italialaisilla kaivauksilla. Malatyan maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimiston mukaan jatkuvat kaivaukset aloitettiin vuonna 1961 Pier Meriggyn ja Salvatore Puglisen johdolla, ja niitä jatkoi Johtajan mukaan italialainen ryhmä käytti laaja-alaista kaivaustekniikkaa ja yhdisti kerrostumistaulukkoja, jotka olivat peräisin kumpareen koillis- ja lounaisosista sekä sen länsipuolen yläosasta, luodakseen kuvan asutuksen kulttuurisesta jatkuvuudesta. Esihistoriallinen hallinto

Kaivauksen merkittävin löydös on savitiilistä rakennettu rakennuskokonaisuus, joka on peräisin noin 4000 eaa. Sapienzan mukaan palatsikompleksi on peräisin noin 3400 eaa., kun taas Malatyan maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto sijoittaa savitiilipalatsin ajalle 3300–3000 eaa. Battalgazin kunnan mukaan nämä monumentaaliset rakenteet ulottuivat vähintään 2600 neliömetrin alueelle kumparen lounaisrinteellä. Palatsin käytävien seinät oli koristeltu kaiverruksilla, kuvioilla ja seinämaalauksilla; kaivauksissa löydettyjen seinien yläosat oli koristeltu mustilla ja punaisilla geometrisillä elementeillä. Arslantepe on tutkijoille niin tärkeä paikka, ei niinkään rakennusten suuruuden, vaan niiden toiminnallisuuden vuoksi. Sapienzan mukaan tämä kompleksi yhdisti hallinnollisia, taloudellisia ja poliittisia toimintoja yhteen rakennukseen. Kaivauksissa löydettiin yli 2000 sinettiä. Battalgazin kunnan mukaan sinettien suuri määrä eri osissa viittaa siihen, että alueella työskenteli useita virkamiehiä, joilla oli valtuudet ottaa tavaroita varastoista ja sinetöidä niitä. Malatyan maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimisto toteaa, että nämä löydökset todistavat kirjanpidon ja arkistoinnin käytön olemassaolon Arslantepeessä. Sapienzan selitys tuo tähän tärkeän lisäyksen. Arslantepeen keskitetty organisaatio on olemassa ennen kirjoituksen syntymistä; kirjoitus kehittyi suunnilleen samaan aikaan naapurimaassa Mesopotamiassa vastauksena uusien kaupunkien yhteiskuntien hallinnollisiin tarpeisiin. Toisin sanoen hallinto toimi täällä ensin sinettien avulla, ilman kirjoitusta. Tämä on syy, miksi Arslantepe on tärkeä paikka, kun yritetään ymmärtää varhaisia valtionmuotoja. Varhaiset metallityöntekijät

Palatsikompleksi on myös tärkeä osa metallihistoriaa. Malatyan maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimiston mukaan kaivauksissa löydettiin yhdeksän arsenaattikuparia valmistettua miekkaa ja kaksitoista keihäänkärkeä; miekat ovat tähän mennessä löydetyt vanhimmat esimerkit. Battalgazin kunnan mukaan osa näistä aseista oli koristeltu hopealla, ja niiden yhteydessä löydettiin myös korkeajalkaisia hedelmäkulhoja ja Mesopotamian ty Vuosisadan vuosisadalle roomalaiset siirsivät kaupungin lähemmäksi Eufratia, nykyisen Battalgazin alueelle, jolloin Arslantepe hylättiin. Kukkulaa käytettiin 5. ja 6. vuosisadalla roomalaisena kylänä, ja sen asutushistoria päättyi bysanttilaisena hautausmaana. Matka Unescon maailmanperintöluetteloon:

Kaivauksista saatu tieto muuttui vähitellen kansainväliseksi tunnustukseksi. Arslantepe lisättiin ensin Unescon alustavaan maailmanperintöluetteloon; Malatyalaisen kulttuuri- ja matkailutoimiston mukaan tämä tapahtui vuonna 2014, kun taas Sapienzan mukaan vuonna 2015. Battalgazin kunnan mukaan hakemus jätettiin maailmanperintökomitealle, kun alueen tutkimukset olivat valmiit. Kukkula lisättiin pysyvään luetteloon 26. heinäkuuta 2021, kun 44. maailmanperintökomitean kokous pidettiin verkossa Kiinassa. Se on Turkin 19. kohde, joka on päässyt luetteloon. Arslantepe tänään:

Arslantepe on sekä kaivausalue että vierailukohteena avoin museo. Battalgazin kunnan mukaan savitiilipalatsikompleksin muuttaminen avoimeksi museoksi oli pääosin valmis vuonna 2011; sisäänkäyntireitille sijoitettiin pronssikautisen talon rekonstruktio sekä kopioita myöhäishittiläisistä leijonista ja kuningas Tarhunzan patsaasta. Malatyalaisen kulttuuri- ja matkailutoimiston mukaan vierailukeskus, joka sijaitsee aivan kukkulan vieressä, avattiin 4. lokakuuta 2025. Keskuksessa on kaivausryhmän ja ministeriön yhteistyönä tuotettuja visuaalisia materiaaleja ja esityksiä, näyttelytila sekä tapahtumatiloja. Sapienzan mukaan 8. elokuuta 2026 alueelle avattiin uusi vierailureitti, ja vuonna 3400 eaa. rakennetun palatsikompleksin yllä olevaa suojakattoa laajennettiin. Laajennettu katto suojaa alueen viimeisimmän kaivausalueen. Vierailijat pääsevät uusiin alueisiin kävelysilloilta, ja alueella on opastetauluja turkiksi, englanniksi ja italiaksi. Samana päivänä avattiin myös Malatyalaisen arkeologisen museon uudistettu näyttely. Sapienzan mukaan museo sisältää yli 4000 esinettä, jotka on löydetty Arslantepe-kaivauksista. Vinkkejä vierailuun:

Ministeriön museosivuston, "Türkiye Müzeleri", mukaan Arslantepe-kaivauksista on paljastettu kuusi asutushistoriallista kerrosta. Pinnalla on islamilaisen, bysanttilaisen ja roomalaisen kauden jäänteitä, kun taas alemmissa kerroksissa on löydetty asutuksia, jotka ulottuvat neoliittiselta ajalta Viraston mukaan kukkulalle pääsee julkisilla liikennevälineillä kaupungin keskustasta kehätien kautta. Koska aukioloajat ja vierailuehdot voivat muuttua, tarkista ajantasaiset tiedot ministeriön museon verkkosivuilta ennen vierailua.

Lähteet:

Kommentit

0/1000

Kirjoita ensimmäinen kommentti