Siirry pääsisältöön
Radar Türkiye
Löydä tapahtumat sovelluksessa
Avaa
Radar Türkiye

Altıntepe on Urartun linnoitus, joka sijaitsee Erzincan-ylängöllä.

Erzincanista Erzurumiin johtavalla maantiellä, kaupungin noin 15 kilometrin päässä itään, näkyy tasangon keskellä kohoava, pyöreä kukkula.

Radar TürkiyeRadar Türkiye4 Kasım 20265
Ei vielä arvioita

Kirjaudu sisään tykätäksesi ja arvioidaksesi

Altıntepe on Urartun linnoitus, joka sijaitsee Erzincan-ylängöllä.

Erzincan'dan Erzurum'a giden yolda, kaupungin noin 15 kilometrin päässä itään, näkyy tasangon keskellä kohoava pyöreä kukkula. Tämä kukkula, joka sijaitsee tien välittömässä läheisyydessä pohjoispuolella, on kulttuuriministeriön mukaan yksi parhaiten säilyneistä urartulaisista asuinpaikoista, joka on säilynyt tähän päivään asti. Altıntepe-nimen tuntevat kaikki Turkissa arkeologian parissa työskentelevät, mutta niitä, jotka ovat nousseet kukkulan huipulle ja katsoneet alas tasangolle, on edelleen vähän. Tässä artikkelissa kerromme, kuinka linnoitus löydettiin, mitä kaivauksissa löydettiin ja missä nämä löydöt ovat nähtävissä nykyään, perustuen kaivajien julkaisuihin ja ministeriön arkistoihin. Kukkula on tulivuoren muodostama kartiomainen muodostuma, joka hallitsee ympäröivää tasankoa.

Erzincan-tasanko on korkeiden vuorten ympäröimä hedelmällinen alue, ja tasangon koillisosaan kohoaa useita tulivuoren muodostamia kukkuloita. Professori Mehmet Karaosmanoğlun ja Halim Korucun vuonna 2015 julkaiseman artikkelin mukaan näistä kaikkein vaikuttavin on Altıntepe. Kukkula kohoaa noin 60 metriä tasangon tasosta ja tarjoaa luonnollisen näköalapaikan koko alueelle. Linnoitus on rakennettu muinaisen kauppareitin varrelle, joka yhdisti itää ja länttä; sama artikkeli mainitsee, että kukkula oli ympäröity kahdella muurilla, koska sen puolustaminen oli vaikeaa tässä paikassa. Kukkulan historia ei kuitenkaan ala urartulaisten ajasta. Apadanin alapuolella tehtyjen porauksien yhteydessä löydettiin karazin tyyppisiä, tummanharmaita, kiiltäviä keramiikanpalasia, mikä osoittaa, että ensimmäinen asutus ulottui pronssikaudelle. Özgüç'in kaivaukset ja toinen vaihe

Altıntepen tieteelliset kaivaukset aloitettiin vuonna 1959 professorin Tahsin Özgüç'in johdolla ja jatkuivat vuoteen 1968 asti. Vuonna 1969 julkaistu artikkeli Turkkiin Historiallisessa Yhdistyksessä (Türk Tarih Kurumu) kerrotaan, että nämä kaivaukset suoritettiin Turkkiin Historiallisen Yhdistyksen ja Muinaisten Esineiden ja Museoiden Pääjohtamisen nimissä. Özgüç'in tulokset koottiin kahteen osaan; ensimmäinen käsittelee arkkitehtonisia rakenteita ja seinämaalauksia, kun taas toinen käsittelee hautoja, varastorakennusta ja norsunluutöitä. Nämä julkaisut olivat pitkään keskeisiä viittauslähteitä urartulaisen arkeologian parissa, koska monia Altıntepeessä löydettyjä rak Ministeriön kulttuuriverkoston mukaan alueella on muun muassa temppeli-palatsikompleksi, pylväshalli, ulkoalue, kolme hautaa ja varastorakennus. Kompleksin keskellä sijaitseva rakennus on neliön muotoinen ja sen mitat ovat ulkopuolelta 13,80 metriä x 13,80 metriä. Kaivostyöryhmän mukaan tornimaisen rakennuksen korkeus on noin 14 metriä, eli yhtä sivua. Rakennus sijaitsee 27,20 metriä x 30 metrin kokoisen, pylväskäytävillä ympäröidyn sisäpihan sisällä. Pylväskäytävien tukipilareina toimivat puupylväät, jotka lepäävät huolellisesti työstetyillä 20 kivipohjalla. Seinien alaosa on tehty laadukkaista kivistä, kun taas yläosa on tehty tiilistä. Özgüç'in mukaan sisäseinät, jotka on päällystetty laastilla, oli koristeltu värikkäillä maalauksilla. Rakennuksissa on harkittu pohjaratkaisu. Kaivostyöryhmä löysi viemärijärjestelmän, joka oli suunniteltu ennen rakennusten pystyttämistä ja joka oli suunnattu itään ja länteen. Palatsihuoneiden lisäksi löydettiin kivialtaalla varustettu pesuhuone ja kivinen WC; työryhmä kuvaa tätä WC:tä tunnetun aikakauden vanhimpana esimerkkinä. Sisäseinän ja huoneiden välissä olevan 13,50 metriä x 5,50 metrin kokoisen altaan kaltevalla pohjalla oli kerros savimaasta ja suolasta tehtyä mutaa, johon oli upotettu pieniä, värikkäitä kiviä, jotta vesi ei vuotaisi. Apadana on suurin vastaanottosali Anatoliassa.

Alueen, joka tekee Altıntepestä erityisen urartulaisen arkkitehtuurin kannalta, on monipylväinen vastaanottosali. Tällaisia saleja kutsutaan arkeologiassa "apadanoiksi". Kaivostyöryhmän raportti jakaa tämän alueen kahteen vaiheeseen. Alkuperäinen apadana oli 15 metriä x 37 metriä ja sen kattoa kannattivat kuusi puupilaria. Myöhemmin tämän salin tilalle rakennettiin uusi rakennus, joka oli laajennettu kuusi metriä pohjoiseen ja lounaaseen. Özgüç'in kaivauksissa löydetty laajennettu apadana on 44 metriä x 25,30 metriä ja sen kattoa kannattavat pilarit, jotka lepäävät kolmessa rivissä olevilla 18 kivipohjalla. Karaosmanoğlu ja Korucu kuvaavat sitä Urartu-kauden suurimpana apadanana Anatoliassa. Koska salin lattia on kaksi metriä alempana kuin ympäristö, sisäänkäynnille oli asennettu puinen portaikko. Sisäänkäynnin eteen oli lisätty kaksi huonetta, jotka mahdol Belletenissä tehty keramiikkatutkimus osoittaa, että Altıntepen keramiikka valmistettiin yleensä tumman tiilenpunaisesta tai ruosteenpunaisesta savesta, ja se muotoiltiin saviruuvilla. Kukkulan eteläpuolella, maan alla, on kolme hautakammioa, jotka on rakennettu tasaisista kivistä. Kaivostutkimusryhmän mukaan kaksi niistä on löydetty laittomien kaivosten jäljiltä, kun taas kolmas tuli esiin Özgücün tieteellisen kaivauksen aikana. Kuolleet on haudattu kultaisilla napeilla varustettuihin vaatteisiin kivilaatikoihin tai puisia arkkeihin, eikä vastaavaa kivilaatikkoa ole vielä löydetty muista urartulaisista asuinpaikoista. Hautojen itäpuolella, matalalla muurilla ympäröidyssä 7,75 x 11,70 metrin alueessa, on neljä pystyssä olevaa kiveä, joiden yläosat ovat kaarevia ja jotka on veistetty yhtenäisistä kivistä. Kaivostutkimusryhmä pitää tätä aluetta ainoana täydellisenä esimerkkinä urartulaisesta kulttuurista. Urartulan jälkeen Altıntepe

Kukkulaa käytettiin myös urartulan jälkeen. Vuoden 2003 jälkeiset kaivaukset paljastivat itärinteellä sijaitsevalla luonnollisella terassilla varhaisbytisanttilainen basilika. Birol Canin Journal of Mosaic Research -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan rakennus on peräisin 600-luvun puolivälistä, sen sisätilat ovat 19,60 x 11,30 metriä, ja sen noin 220 neliömetrin lattia on koristeltu geometrisillä ja kasvikuvioilla sekä härkien, hirvien ja panttereiden kuvilla. Tutkimus toteaa, että rakennus tuhoutui arabien hyökkäyksissä 700-luvulla, mutta bysanttilainen läsnäolo linnassa ei päättynyt tähän. Kukkulan päällä olevat itäroomalaiset muurit ovat myös tämän pitkän käyttöhistorian merkkejä. Löydökset ovat nyt

Paras tapa ymmärtää Altıntepe on vierailla kahdessa museossa, jotka liittyvät kukkulaan. Culture Portal -sivuston mukaan linnan urartulaisen taiteen parhaat esineet ovat esillä Ankarassa sijaitsevassa Anatolian Civilizations Museumissa. Kaivostutkimusryhmän artikkeli myös mainitsee, että haudoista löydetyt pronssikattilat, kultainen astia, hopea- ja pronssiesineet, norsunlufiguurit ja hevosen valjaat ovat myös tässä museossa. Culture Portal -sivusto luettelee myös kypärät, kilvet ja metalliesineet löydöksiin. Erzincanissa kannattaa vierailla Erzincan-museossa, joka avattiin uudessa tilassaan 3. toukokuuta 2023. Ministeriön museosivuston mukaan museon ensimmäisessä kerroksessa sij Alue sijaitsee tien varrella, joka johtaa itään, joten se voidaan yhdistää Ekşisuun tai sitä itään sijaitsevaan Tercaniin. Alue on avoin ja siellä ei ole varjoa; kesäkuukausien kuumimpaan aikaan auringonvalo heijastuu tasangolta ja tekee alueesta hyvin kuuman. Paras aika vierailla on varhain aamulla tai myöhään iltapäivällä, jolloin on viileämpää ja valo korostaa seinien yksityiskohdat. Kaivauksien ja kunnostustöiden aikana osa alueesta voi olla suljettu. Tarkista alueen ajantasainen vierailutilanne Erzincanin maakunnan kulttuuri- ja matkailutoimistosta. Älä astu seinien päälle, älä siirrä irtokiviä ja älä vie mukanasi mitään esineitä. Altıntepen alueelle aiheutuneet vahingot ensimmäisten kaivausten jälkeen kertovat, miksi nämä säännöt ovat tärkeitä.

Lähteet:

Kommentit

0/1000

Kirjoita ensimmäinen kommentti