Siirry pääsisältöön
Radar Türkiye
Löydä tapahtumat sovelluksessa
Avaa
Radar Türkiye

Alişar-kaivaukset ja Anatolian arkeologian varhaiset aikajärjestelmät.

Alişar-kumpu, joka sijaitsee Sorgunin kaakkoispuolella, Kanak-joen laakson tasangolla, on nykyään rauhallinen kumpu. Sen ympärillä levittäytyy peltoja, eikä siellä ole vierailijapalveluita.

Radar TürkiyeRadar Türkiye25 Ekim 20269
Ei vielä arvioita

Kirjaudu sisään tykätäksesi ja arvioidaksesi

Alişar-kaivaukset ja Anatolian arkeologian varhaiset aikajärjestelmät.

Sorgunin kaakkoispuolella, Kanak-joen laaksossa sijaitseva Alişar-kumpu on nykyään hiljainen kumpu, jonka ympärillä levittäytyvät pellot. Siellä ei ole vierailijapalveluita. Kuitenkin tämä kumpu valittiin varhain 1900-luvulla vastauksien etsimiseen yhteen Anatolian arkeologian tärkeimpiin kysymyksiin: mikä kulttuuri saapui Keski-Anatoliaan ensin? Tämä teksti ei kerro Alişar-kummusta itsestään, vaan sen kaivauksista. Se kuvaa, miksi kaivaukset aloitettiin juuri tällä kummulla, miten niitä suoritettiin, miten keramiikasta saatiin tietoa aikajanasta ja miten nykyiset kaivaukset tällä alueella jatkavat tätä perintöä. Lopuksi tekstissä on ehdotuksia siitä, missä voit seurata tämän tarinan jatkoa nykyään.

**Yliopiston suunnitelma Anatolialle**

Chicago yliopiston Itä-instituutti suunnitteli varhain 1900-luvulla tutkivansa Hattin kulttuuria kolmella eri linjalla: tutkimusmatkat, pintatutkimukset ja kaivaukset. Instituutin nykyisen nimen, ISAC:n, julkaisusivun mukaan tutkimusmatkat, joiden johtajana toimi Hans Henning von der Osten, kattoivat laajan alueen Ankarasta itään. Von der Osten kartoitti näillä matkoilla lähes 300 uutta asutusta, joista useimmat olivat tähän asti olleet tuntemattomia tieteelliselle maailmalle. Yozgatpedia-artikkelin mukaan kaivauksia johti James H. Breasted.

Miksi juuri Alişar näin monien kumpujen joukosta? Instituutin raportti antaa selkeän vastauksen. Hattin alueen kulttuurien järjestystä, erityisesti keramiikan perusteella, varten tarvittiin kumpu, jota ei ollut aiemmin kaivettu ja jonka kerrokset olivat ehjät. Suuri kumpu Ankarasta kaakkoon oli riittävän suuri ollakseen merkittävä, mutta myös riittävän kaukana Boğazköy:stä. Kumpu sijaitsi lähellä Alişar-kylää, ja kaivostyöryhmä antoi sille kylän nimen. Eli Alişarin valintaan ei vaikuttanut aarrehuhut, vaan metodologinen kysymys.

**Kaivaukset 1927-1932**

Kaivaukset alkoivat vuonna 1927 von der Ostenin johdolla, ja vuonna 1928 von der Osten ja Erich F. Schmidt työskentelivät yhdessä. Myöhemmin työ jatkui vain Schmidtin vastuulla. Yozgatpedia-artikkelin mukaan kaivaukset alkoivat kesäkuussa 1927 kymmenellä työntekijällä, ja seuraavina kausina työntekijöiden määrä kasvoi 180:een, ja työ jatkui vuoteen 1932 asti. Kumpu ulottui noin Samasta lähteestä todetaan, että kaivaukset sisälsivät aikansa arkeologian näkökulmasta katsottuna epäsystemaattisia menetelmiä, mutta ne olivat silti merkittävä virstanpylväs anatolian arkeologiassa. Nämä kaksi näkemystä eivät ole ristiriidassa; Alişar on sekä opetus esimerkki että alku. Keramiikasta koostuva aikajana.

Alişarin tärkein perintö on järjestelmä. Kaivajat numeroivat kumpuun kerrostumat vanhimmasta uusimpaan ja määrittelivät jokaisen kerrostuman löydetyn keramiikan perusteella. Yozgatpedian mukaan alimmat kerrostumat ovat peräisin myöhäisestä neoliittisesta ajasta ja varhaisesta pronssikaudesta, sitä seuraavat kerrostumat ovat peräisin vuorotellen hittiläisestä, rautakaudesta, fryygiläisestä ja persialaisesta, hellenistisestä ja roomalaisesta ajoista, ja ylimmät kerrostumat ovat peräisin keskiajasta ja osmanivallasta. Englanninkielisessä Wikipediassa mainitaan, että kaivajat käyttivät eri kerrostusnimityksiä pääkumpuun ja terasseihin, minkä vuoksi järjestelmää on myöhemmin tulkittu eri tavoin. Tärkeä osa tätä järjestelmää on maalattu keramiikka, jota kutsutaan Alişar III:ksi. Yozgatpedian mukaan tämä ryhmä, joka heijastaa siirtymää varhaisesta pronssikaudesta keskipronssikauteen, ja sitä edeltävä siirtymäkauden keramiikka täyttivät tähän asti tuntemattoman kronologisen aukon ja auttoivat vakiinnuttamaan anatolian kronologiaa. Toinen tärkeä ryhmä on Alişar IV -keramiikka. Tämä ryhmä, joka tunnetaan geometrisistä koristeista ja maalatuista kuvioista, on yksi anatolian keskiosan tyypillisimmistä keramiikoista ensimmäiseltä vuosituhannelta eaa. ja sitä löytyy nykyään monista alueen asutuksista. Kun arkeologit löytävät tällaisen esineen kummusta, he edelleen mainitsevat Alişarin nimen. Näin kylän nimi muuttui aikakauden nimeksi. Savitaulut ja kiistanalaiset nimet.

Kaivaukset eivät tuottaneet pelkästään keramiikkaa. Alişarista löydettiin asurilaisten kauppapaikkojen ajalta peräisin olevia kirjoitettuja savitauluja; Yozgatpedia antaa noin seitsemänkymmentä, kun taas englanninkielinen Wikipedia antaa viisikymmentäkolme taulua, mukaan lukien kopiot, joten määrä vaihtelee lähteestä riippuen. Englanninkielisen Wikipedian mukaan taulut heijastavat aikansa tyypillistä asurilaista kauppapaikkaa, ja yhdessä niistä mainitaan kauppias, jonka nimeä esiintyy myös Kültepen tauluissa. Joissakin niistä mainitaan nimi Anitta, mikä viittaa vahvan paikallisen hallitsijan olemassaoloon ennen hittiläisiä. Kumpun vanha nimi on Pintatutkimukset paljastivat pienempiä asutuksia Alişarin, Çadırın ja Orta-kukkulan ympäristössä, ja ne osoittivat, että nämä suuret kukkulat olivat monimutkaisten yhteiskuntien alueellisia keskuksia jo kalkoliittiselta ajalta lähtien. Yozgatpedian mukaan tältä ajanjaksolta tehdyt työt Alişarissa rajoittuivat pääasiassa topografisiin mittauksiin ja ilmakuviin kaivamisen sijaan. Vuonna 1994 projekti siirsi painopistettään Alişarin läheisyydessä sijaitsevaan Çadır-kukkulaan. Syynä oli pato. Uuden Gelingüllü-padon nousevat vedet uhkasivat kukkulaa, ja työ aloitettiin pelastuskaivauksina, mutta onneksi vesi ei koskaan saavuttanut kukkulan rinteitä. Çadır-kukkulan tiimi käytti toisenlaista lähestymistapaa kuin Alişar. He loivat 1000 neliömetrin ruudukon kukkulan päälle ja ympärille, kaivoivat yleensä 10 x 10 metrin kokoisilla alueilla, piirsivät ja valokuvasivat jokaisen kerroksen ennen syvemmälle kaivamista ja tutkivat maaperää tietyissä suhteissa sen kontekstin merkityksen mukaan. Tiimi mainitsee myös, että osa kaivauksissa löydetyistä esineistä toimitettiin Yozgatin museoon. Çadır-kukkulan oman sivuston mukaan siellä on noin kuusi tuhatta vuotta vanha asuinpaikka, joka ulottuu varhaiselta kalkoliittiselta ajalta bysanttilaiselle kaudelle. Samalla alueella, hieman pohjoisemmalla, Uşaklı-kukkulalla arkeologit italialaisista yliopistoista ovat työskennelleet vuodesta 2008 lähtien, kuten kaivostiimin sivusto kertoo; siellä on löydetty hittiläisiä julkisia rakennuksia ja kirjoitettuja savitauluja. Kaikki nämä kaivaukset, jossain määrin, tarkentavat, korjaavat ja syventävät Alişarissa luotua keramiikkajärjestelmää. Missä tämän tarinan jälkiä voidaan jäljittää tänään?

Alişar-kukkula sijaitsee Alişar-kylän pohjoispuolella avoimella alueella; älä odota löytäväsi vierailukeskusta, kävelyreittiä tai opasteita kukkulan huipulla. Kukkula on helposti tunnistettavissa kaukaa sen siluetin ja ympäröivien tasanteiden ansiosta. Jos kävelet alueella, älä mene viljelysmailla, älä ota mitään esineitä kukkulan pinnalta ja kysy pääsyolosuhteista Yozgatin museon johtajalta ennen vierailua. Kuten Çadır-kukkulakin, myös kaivauksia suoritetaan alueilla, jotka ovat auki kesäkaudella, ja kaivusalueelle pääsee vain tiimin luvalla. Löytöjen näkemiseksi kaksi museota on erityisen merkittäviä. Turkin Wikipedian mukaan Alişarista Lähteet:

Kommentit

0/1000

Kirjoita ensimmäinen kommentti